Minulla on suru-uutinen.

Joku teistä on tämän varmasti jo tiennytkin.

Itse kuulin siitä vasta tällä viikolla.

Kaikkien aikojen paras neutraalin vaalea luomiväri/kasvohighlighter, L'Orealin Color Appeal -sarjan legendaarinen numero 21, Golden Beige, on saapunut tänä syksynä yli 10-vuotisen historiansa päähän.

Koko Color Appeal -sarja on lopetettu. Golden Beigeä ei enää valmisteta.

*kyynel*

Golden Beige on luomiväri, joka ei ole voinut jäänyt keneltäkään blogini pitkän linjan lukijalta huomaamatta. Se on ollut mukana lukuisissa meikeissä niin silmissä kuin kasvoilla vuosien läpi. Enkä suinkaan ole yksin Golden Beige -rakkauteni kanssa. Tämä luomiväri on alalla pienessä kulttiasemassa - enkä nyt tiedä onko niin pienessäkään. Nappi löytyy lukuisten ammattilaisten meikkipusseista - sävy vain on niin täydellinen kulmaluulle tai poskipäälle sipaistavaksi.

Vuosien varrella olen jakanut tämän vinkin varmaan useammin kuin minkään muun; "Hyvä korostuspuuteri? Miksi maksaisit lompakkosi tyhjäksi selektiivisten brändien vain LE-kokoelmissa ilmestyvistä highlightereista kun yksi markkinoiden parhaista korostussävyistä löytyy markettimeikkihyllystä?"

Voi Golden Beige. Muistamme sinut hopeisessa hylsyssä, sitten kultaisessa, välillä tähtikuviolla, välillä taas tasaisella pinnalla... Color Appeal -luomivärejä tuli ja meni, mutta yksi pysyi - Golden Beige. Ei ole ollut L'Orealillekaan mikään salaisuus että sävy on kestosuosikki.

Itse muistelen ostaneeni ensimmäisen Golden Beigeni 2000-luvun alussa. En tiedä tarkalleen milloin sävy on ilmestynyt, L'Orealiltakaan ei osattu tähän vastata. Se on mahdollisesti ollut valikoimassa jo 90-luvun puolella.

L'Orealilla yli 10 vuotta työskennellyt kouluttaja Mari Juntunen totesi, "Sen tiedän että Golden Beige on ollut talossa minua kauemmin".

No, kuten kaikessa, ajat menevät eteenpäin. Nyt oli Golden Beigen aika lähteä. Hassua - aivan tuikitavallisen vaalean beigen näköinen sävy - ja silti sille ei löytynyt (ainakaan omasta hintaluokastaan) vastinetta. (MACin Shroom on mielestäni aika lähellä selektiivisellä puolella - ei ihan yhtä hohtava mutta sävy todella lähellä.) Niin "tylsän" näköinen sävy - ja niin korvaamaton. Me meikkien suurkuluttajat tiedämme, mistä kaikesta Täydellinen Luomiväri koostuu; joissain yksilöissä kaikki vain kohtaavat; koostumus, rakenne, sävy, levittyvyys, pysyvyys...

Onneksi minulla on jemmassa vielä yksi ihan korkkaamaton Golden Beige. Jos vielä bongaatte näitä jostain, tiedätte, että viimeisiä viedään. Ymmärtääkseni Color Appeal lopetettiin virallisesti syksyllä, mutta sävyjä saattaa olla vielä jäljellä jossain.

Itselleni Golden Beigen poismeno tuli ihan puun takaa siksi, ettei siitä ole kauankaan kun sitä vielä hypistelin kaupoissa. Ja huomioin, että vanhuksen pinta oli taas muutettu - takaisin tasaiseksi.

Jos vielä jossain sellaisen näen, ostan pois ihan silkasta tunnesyystä. <3

Jo vain. Viime viikolla minulla oli aivan poikkeuksellinen herkuttelunhimo iltaisin, ja teki ihan älyttömästi mieli jotain jouluista. Normaalin illallisen sijaan katoinkin sitten pöytään leivonnaisia joulun mauilla - sunnuntaina piparinmakuista rahkakakkua, maanantaina suklaista kesäkurpitsakakkua, tiistaina luumuisia rahkamuffineita ja torstaina sama satsi raejuustoversiona. :) Keskiviikkona illallisen korvasi Questin Double Chocolate Chunk -patukka! ^_^

Enpähän tiedä milloin olen viimeksi kokenut tällaisen monen päivän makeanhimon (ja se iski nimenomaan iltaisin..!) - mutta kun se enää niin harvoin kohtaa, niin siitähän otetaan kaikki irti! :D

Kuvat ovat valitettavasti kaikkea muuta kuin houkuttavat, mutta leipomukset sitäkin maistuvampia. :)

Minulla jo sormet syyhyää päästä uunin ääreen jouluna...! Joulun maut ovat vain niiiiin hyviä! :)

(Valmistettu 9 x 11 cm kokoiseen vuokaan)

Pohja:

1 dl hasselpähkinäjauhoa

25 g voita

kanelia, makeutusta

Nypi pehmennyt voi, jauhot ja mausteet yhteen. Laita hetkeksi jääkaappiin tai pakkaseen jotta taikina jähmettyy ja on vähemmän tahmeaa. Painele taikina vuoan pohjalle.

Täyte:

200 g kermarahkaa

50 g raejuustoa

1 kananmuna

piparkakkumaustetta

makeutusta (itse käytän stevia-erytritolia)

Sekoita ainekset yhteen ja tarkista maku. Kaada vuokaan ja paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia.

(Valmistettu 9 x 11 cm kokoiseen vuokaan)

0,5 dl mantelijauhoa

0,5 dl hasselpähkinäjauhoa

1 kananmuna

1 dl raastettua kesäkurpitsaa

loraus rypsiöljyä (n. 0,5 dl)

n. 3 rkl tummaa kaakaojauhetta (en mitannut, kaadoin vain pakkauksesta)

ripaus kanelia

3 tl stevia-erytritol-makeuttajaa

muutama pala stevialla makeutettua tummaa suklaata

Sekoita kuivat aineet yhteen. Vatkaa yhteen kananmuna ja makeutus. Yhdistä kuivat aineet, munavaahto, kesäkurpitsaraaste ja öljy. (En oikein tiedä miksi tuo öljy olisi tarpeen, mutta se mainittiin useissa kesäkurppakakkuohjeissa.) Kaada taikina vuokaan ja tuikkaa sekaan muutama pala tummaa suklaata. Paista kakkua 175 ateessa noin 30-40 minuuttia uunista riippuen, peitä pinta loppuajaksi foliolla jos alkaa mustua.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeilin kesäkurpitsaa kakussa. Olen kuullut että se on tosi suosittu kakkujen mehevöittäjä. Ja tälle voi kyllä sanoa 'aamen' kokeilun jälkeen! Oijjoi miten mehevä mutta samalla murea kakku aineista syntyi...! Voin kertoa että söin kerralla koko kakun. ;)

Tein tämän ensin pelkkänä rahkaversiona, mutta unohdin kuvata ne (katosivat taas sen verran nopeasti parempiin suihin). Torstaina minulle tuli pari kaveria kylään ja halusin tehdä näitä uudelleen, mutta rahka oli melkein lopussa. Niinpä tein täytteen siitä mitä jääkaapista löytyi ja sekoitin loppurahkan kaveriksi raejuustoa ja kermaa. :) Toimi oikein hyvin niinkin.

Ohjeesta tulee neljä suurta muffinia - tai miksi näitä nyt haluaa kutsua, kakkusia! :)

Pohja:

(jouduin soveltamaan jauhojen suhteen koska käytössäni oli äidin keittiö, ei omani. Kotona olisin käyttänyt kookosjauhoa ja tehnyt tämän muffiniohjeen mukaan.)

50 g voita

0,5 dl stevia-erytritolia

1 kananmuna

0,5 dl mantelijauhetta

0,5 dl hasselpähkinäjauhetta

0,5 dl vehnäleseitä

1 tl leivinjauhetta

Sekoita yhteen pehmennyt voi ja makeutus. Vatkaa joukkoon kananmuna. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne seokseen. Annostele taikinaa muffinivuokiin ja esipaista muutama minuutti 200 asteessa.

Täyte:

2 rkl rahkaa

1/2 purkkia (100 g) raejuustoa

loraus (n. vajaa puoli desiä) kermaa

n. 3/4 purkkia Bona-luumusosetta

makeutusta maun mukaan (luumusose tuo jo aika paljon makeutta)

ripaus kanelia tai piparimaustetta jos haluat mausteisemman

(SantaMarian piparkakkumauste sopii paremmin kuin Meiran, Meirassa on pomeranssinkuorta)

1 kananmuna

Sekoita ainekset yhteen ja tarkista maku. Luumuisempia - tosin vähemmän karppeja - muffareita saat, jos korvaat Bona-luumusoseen luumuhillolla tai teet itse luumusosetta kuivatuista luumuista). Lusikoi täytettä esipaistettujen muffinien keskelle. Paista noin puoli tuntia 200 asteessa.

Herkkuhetkiä toivotellen,

Viljaton, sokeriton kakku-tonttunne :)

Nyt kuulolle herkkäihoiset, apteekkituotteista kiinnostuneet lukijani.

Saan säännöllisesti kyselyitä kokemuksistani ja mielipiteistäni apteekkikosmetiikasta, mutta koska itse käytän nykyään luonnonkosmetiikkaa, ovat apteekkisarjat jääneet viime vuosina vähemmälle tutustumiselle. Ihonhoitohistoriani kuitenkin on apteekkikosmetiikkapohjainen ja apteekkituotteet olivatkin luottokosmetiikkaani yli vuosikymmenen. Ihoni tykkäsi niiden yksinkertaisesta ja miedosta koostumuksesta.

Kun Indiedaysilla tarjoutui tilaisuus hakea La Roche-Posay –kampanjaan, ajattelin että haa, tässäpä tilaisuus tutustua yhteen arvostetuimmista apteekkisarjoista ja tarjota erityisesti herkkäihoisia lukijoita palvelevaa sisältöä. Tällä kertaa ei siis eteerisiä öljyjä eikä biodynaamisilta pelloilta kerättyjä kukkaisuutteita, vaan lähdevettä ja äärimmäisen siedettyihin, rauhoittaviin ainesosiin pohjautuvia koostumuksia.

Laajasta tuotesarjasta 14 on saanut Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen.

Kuva: La Roche-Posay

La Roche-Posay on erikoistunut herkistyneen, kuivan, allergisen ja atooppisen ihon hoitoon, mutta valikoimasta löytyy tuotteita ihan kaikille ihotyypeille, myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle.

Itsellänihän ei ole erityisen herkkä tai kuiva iho, mutta iho reagoi näpyillä mikäli käytän liian tuhteja koostumuksia. Olen myös erityisen vaativa koostumusten ja iholle jäävän fiiliksen suhteen.

Viimeiset kaksi viikkoa olen käyttänyt ainoastaan La Roche-Posay’ta. Runsaasta tuotesetistä erottui selvästi muutama suosikki, joita voisin kuvitella käyttäväni jatkossakin, vaikka itse luonnonkosmetiikkaa suosinkin.

Pyrin arvioimaan tuotteita objektiivisesti eri kuluttajaryhmien kannalta, antamatta oman kosmetiikka”suuntaukseni” vaikuttaa.

PUHDISTUS

La-Roche Posaylla on puhdistustuotteita jokaiseen makuun; emulsiota, geeliä, vaahtoa ja misellaarivettä. Minun testipakettiini kuului kolme puhdistustuotetta.

PHYSIOLOGICAL MICELLAR SOLUTION –puhdistusvesi

Misellaarivedet ovat viime vuosien kasvava hittipuhdistusmuoto, ja yhä useammalla merkillä on nykyään valikoimassaan sellainen. Itse en kuulu tämän puhdistusmuodon ystäviin, millä pohjalla La Roche-Posayn tuote yllätti positiivisesti. Misellaarivesihän on puhdistusneste, kuin kasvovesi, jota ei huuhdella iholta vedellä. Se soveltuu niin kasvo- kuin silmämeikin poistoon.

Physiological –misellaarivesi osoittautui vallan mainioksi silmämeikinpoistajaksi. Pitkän linjan lukijani tietävät todella herkistä silmistäni ja ongelmastani silmämeikinpoistajien suhteen – lähes kaikki tuotteet kirvelevät silmissäni. La Roche-Posayn misellaarivedessä on kevyesti geelimäinen koostumus, ja se liukuu iholla mukavasti – eikä todellakaan kirvele ei sitten yhtään. Silmämeikki liukenee helposti. Tämän käytän loppuun!

PHYSIOLOGICAL –silmämeikinpoistovesi * Allergiatunnus *

Selvästi miedompi kuin misellaarivesi, soveltuu kokemukseni perusteella hyvin kevyen meikin poistoon. Itse meikkaan vahvasti joten misellaarivesi toimi minulla paremmin. Plussaa kuitenkin tällekin tuotteelle täydestä kirvelemättömyydestä!

PHYSIOLOGICAL- puhdistusvaahto

Jee, pumppuvaahto! Näistä minä tykkään, mikä ei varmasti ole jäänyt blogissa piiloon. Haluan käyttää kasvojen puhdistukseen vettä ja suosin runsaasti vaahtoavia, vedellä huuhdeltavia tuotteita.

Physiological-vaahto on kermaisen pehmeää ja liukasta, ja jättää ihon todella sileäksi. Narskuefektiä tämä ei tee, eikä ihoa kiristä pesun jälkeen. Pesevyydestä vastaa SLES (sodium laureth sulfate) yhdistettynä joukkoon hellävaraisempia puhdistavia aineita, jolloin puhdistustulos on samalla tehokas ja hellävarainen. Itse olen todella tarkka putsarini jättämästä ihofiiliksestä, joten tätä tuotetta suosittelen erityisellä ilolla! La Roche-Posay –testisatsin suosikkini numero 1!

KOSTEUTUS

HYDRAPHASE Intense Legere –kosteusvoide

Hydraphase on La Roche-Posayn sarja pintakuivalle iholle. Kaikki ihotyypit voivat kärsiä pintakuivuudesta, ja sarjasta löytyy erikseen kosteusvoide normaalille ja sekaiholle sekä kuivalle iholle, UV-suojallisina ja ilman.

Intense Legere on kosteusvoiteista kevyempi. Jo incistä näin heti että tämä voide sopii ehdottomasti parhaiten sekaiholle. Kun voiteen levittää iholle, on fiilis välittömästi raikas ja kosteutettu, olematta silti yhtään rasvainen - kuin kastevettä sataisi iholle. Voide imeytyy heti jättäen supersileän ja himmeän pinnan. Tunnetta voisi kutsua jopa kevyen primer’maiseksi ja aavistuksen puuteriseksi. Ainesosaluetteloa lukemalla ymmärtää, mihin tunne pohjautuu. (Voide sopiikin varmasti erinomaisesti meikinalusvoiteeksi.)

Tämä on tuote sinulle, joka haluat voiteelta kosteustehon lisäksi siloittavuutta. Tunne saadaan aikaan formuloimalla tuote kalvonmuodostajilla, jotka osaltaan auttavat myös lukitsemaan kosteutta ihoon. Toisille tämä kosmeettinen ominaisuus on voiteessa tärkeää, toisille ei. Itse kuulun jälkimmäisiin.

HYDRAPHASE Intense –silmänympärysgeeli * Allergiatunnus *

Hyaluronihapolla tehokkasti pintakuivuutta lievittävä ja pintakuivuudesta johtuvia juonteita silottava geeli silmänympärysiholle. Napakka koostumus – geelien kohdalla voi helposti todeta, että synteettinen kosmetiikka tarjoaa paremmat koostumukset kuin luonnonkosmetiikka. Luonnonkosmetiikassa geelimäiset tuotteet tuppaavat järjestään olemaan vetisiä tai hyytelömäisiä.

Hydraphase sopii myös silmänympäryksen turvotuksesta kärsiville. Minulle sen kosteusteho oli liian kevyt, silmänympärykseni vaativat voidemaisen, enemmän rasvoja sisältävän koostumuksen.

TOLERIANE ULTRA –kosteusvoide * Allergiatunnus *

La Roche-Posay –suosikkini numero 2! Kun vertasin tämän ja Intense Legere –voiteen ainesosia, tiesin heti (siis ennen kuin olin kumpaakaan edes avannut), että tämä on se minulle sopivampi. Ja niinhän se oli.

Toleriane on La Roche-Posayn sarja erityisen herkälle ja herkistyneelle iholle. Tuotteista on karsittu pois kaikki yleisimmin herkistävät ainesosat. Linjan kaikki tuotteet ovat hajusteettomia, säilöntäaineettomia ja alkoholittomia.

Syy, miksi arvasin Toleriane Ultran sopivan minulle paremmin liittyy koostumukseen – siinä on suosikkiainesosiini kuuluvia, tehokkaasti kosteuttavaa skvalaania sekä pehmentävää, luonnollista shea-voita. Koostumus sopii myös silmänympäryksille.

Toleriane-linjaan kuuluu myös kaksi muuta kosteusvoidetta, toinen normaalille ja sekaiholle ja toinen kuivalle iholle. Ultra-voide jää rasvaisuudeltaan näiden väliin, ja on koostumukseltaan suojaavan tuntuista – ei ohutta emulsiota mutta ei jäykkää, nahkean pinnan jättävää rasvaakaan.

Sanoisin, että oikein hyvä koostumus iholleni talviaikaan, jolloin suojaavuus on tarpeenkin. Kesällä Ultra olisi liian täyteläistä.

ROSALIAC CC CREME SPF 30

Rosaliac on La Roche-Posayn hoitosarja couperosa-iholle. Sarjaan kuuluu seerumin ja kahden päivävoiteen lisäksi myös CC-voide, joka lupaa peittää kaikentyyppisen punoituksen riippumatta punoituksen aiheuttajasta. Koska kyseessä on sävytetty kosteusvoide eikä meikkituote, ei peitto tietenkään voi olla yhtä hyvä kuin meikkivoiteessa, mutta CC/BB-voiteiden sarjassa voide tasoittaa ihon sävyä minusta oikein kiitettävästi.

Voidetta on vain yhdessä sävyssä, joka sopii vaaleasta medium-iholle. Voiteen kosteusteho riitti minulla yksinään, iho ei jäänyt kiristävän tuntuiseksi vaikka en laittanut alle seerumia tai muutakaan kosteustuotetta. Koin, että voide kaipasi päälle puuteroinnin, muuten iho jäi kosteahkon tuntuiseksi.

.

Testisatsiin kuului vielä muitakin tuotteita, mutta halusin tässä kampanjapostauksessa nostaa esiin itseäni kiinnostavimmat tuotteet joista minulla oli eniten sanottavaa. Voi olla, että kirjoittelen lopuista tuotteista vielä myöhemmin, mutta eiköhän tällä postauksella taas ala jo olla tarpeeksi pituutta. ;) Ollaankos siellä vielä hereillä? :)

Kuva: La Roche-Posay

Summa summarum: kokemukset La Roche-Posayn tuotteista vahvistivat brändin lupausta siitä, että kyseessä on todellakin herkälle iholle kehitetty sarja. Ihoni tai silmäni eivät reagoineet ikävästi kertaakaan kahden viikon aikana. Koostumukset ovat varmasti mieleisiä kuluttajalle, joille tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys on tärkeää. Ne tuotteista, jotka ovat hajustettuja, tuoksuvat miedon raikkaille, tulee mieleen lumpeen kukat. :)

Koska olen tietenkin myös kampanjapostauksissa rehellinen, niin totean, että itselleni luonnonkosmetiikan koostumukset ovat mieleisempiä. Oli kuitenkin kiinnostavaa päästä näin perusteellisesti tutustumaan apteekkisarjaan, ja huomata, että sieltä kuitenkin löytyi tuotteita joista minäkin tykkäsin. Silmämeikinpoistoaineissahan esimerkiksi käytän muutenkin synteettisiin ainesosiin pohjautuvia tuotteita, luonnonkosmetiikasta ei löydy tarpeeksi tehokkaita tai helposti ärtyville silmilleni täysin sopivaa silmämeikin puhdistustuotetta.

*

Lisätietoa La Roche-Posayn tuotteista voi käydä lukemassa täältä. Sivulle on koottu artikkeleita eri iho-ongelmista kuten atooppisesta ihosta, aknesta ja couperosa-ihostaja sekä vinkkejä erilaisten ihotilanteiden hoitoon.

Mikäli kutkuttelisi päästä itsekin testaamaan La Roche-Posayn tuotteita, voi sivulla myös osallistua arvontaan, jossa voi voittaa 150 euron arvoisen La Roche-Posay –paketin. Osallistumisaikaa on 28. joulukuuta saakka.

Kyllä se nyt vain on aika palata geelikynsiin. Näin on.

Vasemman käden kynteni tänään.

Tilanne: laskujeni mukaan kaikki kynnet paitsi yksi (tuo vasemman käden keskisormi) ovat Trind-kuurin aloitettuani napsahtaneet poikki juuresta (kerroin Trindin kuivattavasta lieveilmiöstä täällä).

Kynnet eivät liuskoitu, eivät todellakaan. Eli Trind hoitaa hommansa.

Mutta ne katkeavat. Öljyäminen aamuin illoin ei auta. Kynnet eivät jousta.

Päivän lakkauksen lakat: Mavalan Copper Violet, L'Oreal Color Richen Kimono Empire ja Essien Summit Of Style. Color Riche ja Essie saatu blogin kautta. Mavalan ostin Rovaniemeltä - ei voinut vasatustaa tuota kupari-violetti-duochromea..!

Sieltä se käännös lähtee taas tomerasti.... Kynteni kasvavat siis tarpeeksi pituutta saavutettuaan korkkiruuville.

Lapion muotoinen vinkura. Ei ole tosiaan meitä kaikkia kynsigeeneillä siunattu.

Ei, kyllä aika on nyt kypsynyt. Vietin taannoin tyytyväiset 1,5 vuotta kynnet geelillä vahvistettuna, jolloin niiden muoto pysyi suorana. Palaan mieluusti tuohon tilaan ja annan itselleni joululahjaksi uudet "geelit". Toivottavasti blogin kynsilakkajututkin sen myötä taas elpyisivät.

.

Tässä muutama säälittävähkö lakkakuva kahden viikon takaa:

Etusormen käppyräkin on ehtinyt kuvan oton jälkeen katketa juuresta. Jos ei, se olisi todennäköisesti jo ehtinyt kääntyä melkein kokonaan ympäri.

Kynsillä Lumenen juhlakokoelman sävyt 37 Tähtiyöt ja 39 Kimallus hiekassa. (...jotka voi voittaa tämän päivän joulukalenteriluukusta...! No ei just noita mun kappaleita vaan omat uudet :))

Luulen että tämä voi olla mun joululakkaus tänä vuonna klassisen China Glaze Ruby Pumpsin sijaan.

Oikean käden kynnet ovat kaikki katkenneet lyhyen ajan sisällä toisistaan, joten ne ovat tällä hetkellä jopa aika mukavan näköiset tasaisen pituutensa ja vielä-saavuttamattoman kippuravaiheen kannalta.

(Ai miksi en sitten vain pidä kynsiä aina tämän pituisina...? Itse vain tykkään pidemmästä mallista :) Se saa leveän kynsipedin kynnet näyttämään sirommilta. Enkä myöskään tunnetusti jaksa viilata. :P)

Punaisessa lakkauksessa kynsillä Lumenen juhlakokoelman sävy 40 Tulen hehkua (livenä yllättävän heleä, kirsikkainen sävy, ei niin klassisen punainen kuin miltä pullossa näyttää) sekä viime vuoden kausikokoelman Timantit Yössä -top coat.

Uusin kynsin vuoteen 2015...! :)

Nopea heippa! (Tää on kiitämässä juhliin ja on  myöhässä kampaajan takia ja laittaa pikapäivityksen joka piti hoitaa jo päivemmällä muttakunnnnn... ei vaan meinaa ehtiä! :))

Viime perjantaisen juhlameikkilookkini tutorial on ilmestynyt tänään Indiedaysin etusivulla, ja koska kaikki eivät käy tuota etusivua lukemassa, niin ajattelin heittää linkin tähän (jos vaikka jotakuta tuo tutorial hyödyttäisi :)):

Tutorial: pikkujoulumeikki kullan ja luumun sävyssä

Ja sitten siihen pahoitteluosuuteen.

Olen marras- ja joulukuun aikana saanut poikkeuksellisen paljon lukijasähköpostia. Postia on tullut valtavan paljon, jopa useita ihonhoitokonsultaatiotoiveita päivässä. (Olen ihan miettinyt että mikähän juttu tämä on kun normaalisti niitä tulee ehkä muutama kuukaudessa...! :)) Joukossa on myös ihania vinkkejä ja jopa superystävällinen tarjous ostaa minulle MUFEn LE-paletti jota mieheni ei onnistunut minulle USAsta tuomaan.

Rakkaat lukijat, en ole ennättänyt vastata sähköposteistanne kuin pieneen murto-osaan viime viikkoina. Minulla on asiasta hirveän huono omatunto. Mutta en kerta kaikkiaan ole ehtinyt. Melkein joka päivä on tullut uusia viestejä jotka vaatisivat paneutumista. Haluaisin kovasti vastata jokaiselle joka minulle henkilökohtaisesti kirjoittaa, mutta nyt postia on tullut niin paljon että olen jäänyt super-pahasti jälkeen. Toivottavasti ymmärrätte.

Pyrin vastaamaan kaikille, mutta siihen voi nyt poikkeuksellisen runsaan viestijonon vuoksi mennä pitkään.

Arvostan yhteydenottojanne ja luottamusta, jota osoitatte minua kohtaan. <3

Gee-neljä.

Mä ostin eilen mun ensimmäiset G-neloset. Mä vain kävelin Anttilassa leluosastolle ja yhtäkkiä mä olinkin kassalla.

Nämähän on ihan... hirveitä...!

Vai ovatko...?

Olen alusta saakka kammoksunut My Little Ponien nelossukupolvea. (Itse asiassa menetin mielenkiintoni uusiin tuotoksiin sen verran tehokkaasti G3:n jouduttua lopetetuksi, että nyt piti ihan käydä tarkistamassa ettei tällä välillä ole ehditty jo vitossukupolveen. Näköjään ei.) G2 oli jotain ihan hirveää, mutta siitäkin sarjasta ostin lopulta kaksi yksilöä ihan vain kun... no, kai keräilijällä kuuluu olla joku kappale edustettuna epäonnistuneista poneistakin.

Silti päätin jyrkästi G4-"humanoidien" korvatessa sympaattisen kolmossukupolven, että näitä "Bratz-poneja" en ikinä tule ostamaan.

Koskaan ei pitäisi sanoa ei.

Nyt mä sitten ostin. Enkä oikein edes tiedä miksi, mä vain jouduin tunteen valtaan.... Katsoin niitä poneja. Ne oli kamalan näköisiä. Mutta sitten kuitenkin... ne on poneja. My Little Poneja.

Applejack sen taisi tehdä. Jos hyllyssä ei olisi ollut Applejackia, olisin ehkä vain kävellyt pois. Mutta tuttu omenakuvio oli siellä, ja sitten pakkaus oli kädessäni. Ja kohta kaksi muuta.

Neljäs My Little Pony -sarjahan yhdistää poneja kaikilta aikaisemmilta kausilta. (Tai G2:sta en ole ihan varma, mutta kahdesta muusta ainakin.) Applejack oli suosikkejani 80-luvun poneista. Ja siinä se nyt oli, vaikkakin karun 2000-luvun Bratz-mutaation läpikäyneenä.

Rarityllä on erityisen "mischievous" ilme. Vanhoilla poneilla ei ikinä ollut näin ilkeitä tai juonivia kasvonpiirteitä; kaikki olivat lempeitä ja iloisia. Minusta on aina ollut kiinnostavaa tarkkailla ponimuoteille luotuja ilmeitä - sarjassamme "kaikkea sinä mietitkin".

Rarity-ponin designissa muuten yhdistyy kaksikin G1-ponia; Sparkler ja Glory. Ne ovat kuulema MLP Friendship Is Magic -sarjan luojan ja Rarity-hahmon kehittäjän Lauren Faustin suosikkeja.

G3-sukupolvesta tuttu Fluttershy näyttää samalta kuin chihuahua-Viivi silloin, kun se saa vihiä jostain herkusta ja silmät melkein pullistuvat päästä.

Fluttershy'n ilme on myös vähän yksinkertainen... En ole (vieläkään..!!) katsonut Friendship Is Magic'iä, niin en tiedä onko Fluttershy'n hahmo sellainen myös sarjassa. Koskahan saan tämänkin aukon poniyleissivstyksessä paikattua... Jotenkin vastenmielisyys uutta sukupolvea kohtaan on vain ollut niin suuri, että en ole jaksanut edes sivistyksen perusteella katsoa yhtäkään jaksoa.

Pitäisikö ottaa joululoman ohjelmaksi...?

G1 Moondancer <3 Niin hellyttäviä pullukoita. Tällaisia ponien mun sydämessä kuuluu olla. :)

Juonittelija - Lempeä

G1 Medley

Mennyt ja nykyhetki kohtaavat.... Applejackit. Omenaiset.

Kyllä mä nyt vähän taisin pehmentyä noille Bratz-poneille. Ihan vähäsen. Ihan vain kun ne kuitenkin ovat edelleen elävä silta sinne 80-luvun kultaiseen poniaikaan....

Ainiin.

Ostin mä yhden pehmo-poninkin. ^_^

Osa 2 Acorellen uudistuneista tuoksuista.

Eilen oltiin makeissa jälkiruokatunnelmissa, tänään nuuhkitaan teetä, mausteita ja metsäistä luontoa. Joo, ja ruusua.

Kevyet ja mausteiset; Rêve de Lotus ja Jardin des Thés.

Vielä Saran jälkkärituoksunkin ohi suurimmaksi suosikikseni nousi minulle lähetetyistä tuoksuista Rêve de Lotus eli Lotus Dream (pakkauksissa on nimet aina ranskaksi sekä englanniksi). Lootuksen Unelma - vai suomentuuko tämä 'unelma lootuksesta'...? En osaa ranskaa.

Dream on korvannut aiemman Lotus Bamboo -tuoksun, en tiedä voiko edes puhua uudistuksesta vai kokonaan uudesta tuoksusta. Niin erilainen tämä minusta on verrattuna Lotus Bamboon.

Hämmentävästi, näissä on samat nuotit ensituoksussa; sitruuna, bergamotti ja mintun lehdet. Pohjatuoksussakin on samat patsuli ja seetri, ja Rêve de Lotuksessa lisäksi nahka (jota en kyllä siinä erota parhaalla tahdollakaan). Vanha Lootus-tuoksu? Tuoksui minun nenääni tylsältä kölninvesimäiseltä unisex-tuoksulta. Uusi Lootus? Ihastuttava...! Raikas, kevyen metsäinen, vienon marjainen, vesimäinen... Olen haistavinani tässä vadelmanpensaan lehtiäkin. Lotus Dream olisi sopinut loistavasti 90-luvun alun vesituoksubuumiin CK Onen, Estee Lauderin Pleasuresin, Cacharelin Eau d'Edenin ja kumppaneiden seuraan.

Rêve de Lotus / Lotus Dream - Aromaterapeuttinen ominaisuus: rentouttava, rauhoittava

Virallinen kuvaus:

Perhe: Woody Hesperidium

Ensituoksu: sitruuna, bergamotti, mintun lehdet

Sydäntuoksu: tee, iiris, laventeli

Pohjatuoksu: patsuli, nahka, seetri

*

Entä teepuutarha? Aiempaan Jardin des Thés'iin olin tehnyt tuttavuutta vain myymälöissä nuuhkien, kotona minulla ei ollut siitä näytettä. Muistan että pidin siitä, mutta en osaa verrata sitä uudistuneeseen. Pidän uudestakin :) Teepuutarha on samalla raikas ja mausteinen. Mielenkiintoisesti (itse asiassa mietin, onko kyseessä virhe Acorellen sivuilla), Jardin des Thés'issä on aivan samat tuoksunuotit kuin Lootuksen Unelmassa, sillä erotuksella että Tee-tuoksussa on mintun sijaan kardemummaa. Tuoksuille on mielestäni yhteistä ainoastaan raikkaus ja mausteisuus, muuten ne ovat hyvin erilaiset. Teepuutarhan mausteisuus on paljon intensiivisempi eikä tuoksussa ole yhtään kukkaisuutta. Lootus taas on kepeän vesimäinen ja kukkainen, aavistuksen makeakin. Kumpaakaan en pidä erityisen sitruksisena vaikka ensituoksussa on kuvauksen mukaan sitruunaa ja bergamottia.

Jardin des Thés / Tea Garden - Aromaterapeuttinen ominaisuus: stimuloiva

Virallinen kuvaus:

Perhe: Hesperidium Tea

Ensituoksu: sitruuna, bergamotti, kardemumma

Sydäntuoksu: tee, iiris, laventeli

Pohjatuoksu: patsuli, nahka, seetri

.

Sitten viimeiseen testituoksuun, joka on

Kukkainen: Douceur de Rose

Douceur de Rose eli Silky Rose on uudistunut versio aiemmin Acorelle-suosikikseni mainitsemastani R Of Rosesta.

Douceur De Rose - Aromaterapeuttinen ominaisuus: harmonisoiva

Virallinen kuvaus:

Perhe: Fruity Floral Rose

Ensituoksu: ruusunnuput, litsi

Sydäntuoksu: ruusu, geranium, freesia

Pohjatuoksu: vadelma

"Silkkiruusun" kohdalla totean, että mielestäni R Of Rose / R De Rose oli parempi. Olen muuten käyttänyt tuoksua ylivoimaisesti eniten kaikista hajuvesistäni tänä vuonna..!

R Of Rose on puuterisempi, pehmeämpi, lempeän-makeampi. Uudistunut Douceur De Rose on suoraviivaisempi, ruusuisempi, vähemmän makea. Hyvä - mutta ei yhtä hyvä kuin vanha.

Varmasti ruusufanien mieleen. :)

Eau de Parfum -linjaan kuuluu yhteensä 10 tuoksua, neljä on vielä tuoksuttamatta. Sain pienet parin millin näytepullot myös Vanilla Blossom -tuoksusta joka vaikutti myös lupaavalta (ei päälle-hyökkäävän vaniljainen), mutta näytteet kuluivat niin nopeasti että en ehtinyt kunnolla muodostaa tuoksusta mielipidettä. Siksi se jäi esittelyn ulkopuolelle. Lopuista uudistuneista minua kiinnostavat eniten Divine Orchid ja Citrus Infusion (oi, tämän kuvaus saa veden herahtamaan kielelle, rakastan mustaherukkaa..!), täytyy käydä tsekkaamassa ne heti kun pääsen taas Acorellea myyvälle paikkakunnalle. (Jälleenmyyjiä näyttää harmillisesti olevan aika vähän.)

Tähän väliin tällainen tietoisku:

iHerbin postikulusysteemi on muuttunut 30. marraskuuta alkaen. Halvin postitusluokka, ennen kiinteät 4 dollaria 1,8 kiloon saakka maksanut International AirMail, on nyt muuttunut painoperusteiseksi.

Tein edellisen tilauksen 28.11. jolloin postikulut olivat vielä tutut, mutta sunnuntai-iltana, pyrkiessäni vielä hyödyntämään marraskuun 10 prossan alennuksen yli 40 dollarin tilauksista, pälähti silmieni eteen ihan erinäköiset postikulut. Vielä pari päivää aiemmin 4 dollarin kuluilla postitetun 1,7 kilon paketin postimaksu olikin nyt $17,80...! Olin ihan puulla päähän lyöty ja yritin löytää iHerbistä tietoa muuttuneista postikuluista, tuloksetta. Ainoa tiedotus asiasta on toistaiseksi tehty iHerbin Facebook-sivun kautta - aika ihmeellistä toimintaa näin suurelta firmalta. Mikä firma hoitaa tämä kaliiberin muutosta koskevan tiedotuksen vain sosiaalisessa mediassa? Kannattaisiko asia julkaista kaikkein parhaimman selkeyden vuoksi siellä omalla sivullaankin?

Koska moni muukin "iherbisti" varmasti tulee lähiakoina kokemaan samanlaisia WTF-momentteja iHerb-ostoskoria täyttäessään, päätin tehdä tämän "tiedotteen" niin joku säästyy ihmettelyltä.

iHerbin Facebook-sivulta:

"To Our International Customers: We apologize that many of you are upset regarding our revised shipping costs for International Airmail. With the rise in cost to ship internationally, it has become more and more difficult for iHerb to subsidize the shipping charges for these shipping methods. Our international shipping costs are now based on weight and not just a flat fee.

However, we will be offering a 50% shipping discount for orders over $20 for International Airmail, which will hopefully offset our increased shipping costs."

Halvimman postitusluokan hintoja on siis nostettu roimasti, mutta iHerb tarjoaa International AirMail -luokan postimaksusta 50% alennuksen tilauksen ylittäessä 20 dollaria. Sunnuntaina sivulla oli jokin bugi, jonka vuoksi tuo uusi 50% etu ei näkynyt, mutta nyt se on voimassa.

RaikasWeb-blogin laskelmia kreditoiden, tein tällaisen selkeän paino- & postikulutaulukon iHerbin uusista International AirMail- hinnoista.

Useimmat meistä todennäköisesti tilaavat aina vähintään 20 dollarilla, joten käytännössä voi aina katsoa oikeaa saraketta.

Vaikka postarit ovat muuten kallistuneet, on mukaan tullut yksi aiempaa kiinteää postikulua halvempikin painoluokka - alle 450 grammaa. Jos onnistuu tilaamaan erityisen kevyitä tuotteita, joiden yhteishinta ylittää 20 dollaria, saa pakettinsa siis jopa entistä edullisemmin.

Mietin ensin, että eihän tuollaisen tilauksen koostaminen ole mitenkään mahdollista - kun itse tilaan pääsääntöisesti elintarvikkeita. Kevyimmät elintarvikkeet kuten mausteet ja teet ovat halpoja, eikä niillä saa mitenkään halvimman postikulun mahdollistavaa ostoskoria aikaiseksi.

Sitten keksin kokeilla pienillä kosmetiikkatuotteilla.

Ja jo onnistui! :)

Jos siis tykkäät tilata pienten pakkausten kosmetiikkaa, kuten nyt vaikka tuon esimerkkikorini seerumia, silmämeikinpoistoainetta (vinkki toiselta kauneusbloggaajalta, kiitos :)) ja matkakokoisia hiustuotteita, selviät aiempaa halvemmalla. Eli jotain pientä hyvääkin tässä uudistuksessa on.

Mutta.... Quest-patukat, jauhot ja siemenet ovat vastaisuudessa jonkun verran kalliimpia. Kasvanut postikulu vaikuttaa tietysti myös tuotteiden osuuteen tilauksen arvossa; tuotteiden arvo on nyt pidettävä alempana mikäli haluaa pysytellä alv-rajoissa (ohje nettitilailun alv-maksuihin ja "iHerb for Dummies" blogissa täällä).

Täällä puhuu tuoksufriikki, hyvää iltaa. Tämä osa kosmetiikkafriikin persoonallisuudestani ei olekaan hetkeen ollut äänessä blogissa. Hajuvedet ovat meikkien ohella suurin intohimon kohteeni kosmetiikassa, ja ovat jo varhaisteinistä saakka vetäneet minua puoleensa aivan erityisellä tenholla.

(Off topic & for the record: ihonhoito on aina ollut minua vähiten kiinnostava osa-alue kosmetiikassa. Jos pitäisi listata kosmetiikan alueet innostavuuden ja vetovoimaisuuden perusteella, ovat meikit minulla ykkösenä, tuoksut kakkosena, hiustuotteet kolmossijalla, kynsilakat nelosena ja ihonhoitopurnukat viimeisenä.)

Tänään ihastellaan Acorellen uudistuneita tuoksuja. Ahh, Acorelle...! Joku saattaa hämärästi muistaa aikaisemman Acorelle-esittelyni, joka löytyy täältä. Kyseessä on siis ekosertifioitu tuoksumerkki Ranskasta.

Kuten aiemmissa ekotuoksujutuissani olen kertonut, luonnollisiin ainesosiin perustuvat tuoksut ovat siinä mielessä tuotekehittelijöille haastava kosmetiikan laji, että tuoksuja on vaikea saada kestämään iholla. Acorellen tuoksut eivät tee tässä asiassa poikkeusta - lukuunottamatta yhtä ilahduttavaa yksilöä uudistuneessa joukossa. Muutkin yksilöt ilahduttavat ;) - mutta eivät kestollaan, harmillista kyllä.

Acorellen tuoksut koostuvat 100-prosenttisesti luonnollisista ainesosista. Eau de parfumit muodostuvat vehnäalkoholista, luomutuotetuista eteerisistä öljyistä (joissa on juuri niitä aktiivisia ominaisuuksia joista Mádaran Noemiekin puhui) sekä kukkaisvesistä. Tuoksut ovat aromaterapeuttisia ja kunkin tuoksun kompositio vaikuttaa mielialaan omalla tavallaan; valikoimasta löytyy mm. rohkaiseva, harmonisoiva, tasapainottava, rentouttava, ja rauhoittava tuoksu.

Tietenkään Acorellen tuoksuihin ei tarvitse suhtautua aromaterapian kautta, vaan voi "ottaa" ne vain ihanina hajuvesinä...! ^_^ Joita tosin täytyy lisätä iholle pitkin päivää, mikäli mielii tuoksun säilyvän seuralaisena. Itse en tunne tuoksua ihollani enää tunnin kuluttua suihkautuksesta - eikä tunne kukaan muukaan keltä kysyn. (Tuoksuunhan saattaa itse adaptoitua niin että luulee, ettei se enää tuoksu, mutta toiset kyllä tuntevat sen. Acorellen tapauksessa tuoksu valitettavasti todellakin haihtuu iholta.)

Mutta nyt sitten esittelyyn! Sain nuuhkuteltavaksi neljä uudistunutta ja yhden kokonaan uuden tuoksun Acorellen maahantuojalta. Kaikki ovat Eau de Parfum -vahvuutta. Pullotkin ovat muuten uudistuneet elegantimmiksi.

Makeat: Delicious ja Absolu Tiaré

Delicious on aivan uusi tuoksu, Absolu Tiaré tuttu vanhasta valikoimasta. Edellinen Tiaré oli liian makea ja vahva makuuni, eikä meistä tullut ystäviä. Uudistuneessa versiossa vahvaa kukkaisuutta on hieman pehmennetty, ja kokonaisuus on miellyttävämpi ja puuterisempi. Makea se on edelleen, myös mausteinen, mieleeni tulee jopa toffee. Ei edelleenkään suosikkini Acorellen linjasta, mutta parempi kuin entinen.

Absolu Tiaré - Aromaterapeuttinen ominaisuus: rentouttava

Virallinen kuvaus:

Perhe - Gourmet Oriental

Ensituoksu - appelsiini, mandariini

Sydäntuoksu - ylang-ylang, jasmiini, tiaré

Pohjatuoksu - vanilja

Sitten, se ilahduttava poikkeus sarjassa.....

Delicious

Tämä tuoksu on puoliksi suomalainen - se on nimittäin julkkiskokki Sara La Fountainin oma tuoksu..! Varmasti osa teistä on tuoksusta jo muun median kautta kuullutkin. Se lanseerattiin lokakuussa eli on varsin tuore tapaus.

Saran tuoksu eroaa Acorellen muista tuoksuista kahdella tapaa; ensinnäkin, siinä ei ole käytetty eteerisiä öljyjä eikä sillä näin ollen ole aromaterapeuttisia vaikutuksia (mutta se on yhtä lailla 100% luonnollisista ainesosista) ja toisekseen - SE KESTÄÄ IHOLLA!! Joo, nyt oli pakko käyttää caps-lockia! Sen verran poikkeuksellista tämä on ekotuoksujen maailmassa. Ja kun sanon kestää, niin tarkoitan että tosiaankin pysyy - aamusta iltaan.

Sara halusi tuoksustaan makean, ja tuoksu onkin sanalla sanoen jälkkärimäinen. Tuoksunuotit näyttävät tältä:

Ensituoksu - ruusu, hunaja

Sydäntuoksu - manteli, tonkapapu

Pohjatuoksu - vanilja, praliini

Arvatkaa mitä kirjoitin tänne blogin luonnoksiin ensifiiliksistäni tuoksua kohtaan?

"Imelä, jälkkärimäinen, ei nyansseja."

Näin minä kirjoitin noin kuukausi sitten. Sähköpostikeskustelussa maahantuojan kanssa kerroin, että "Tuoksu on ihan hyvä, mutta kuten arvelinkin, liian makea minun makuuni."

Mutta tiedättekö mitä? Tässä viikkojen aikana olen kääntänyt kelkkani täysin! Nyt olen aivan tuoksun lumoissa ja kävelen pullon luokse heti herättyäni ottamaan aamu-fiksin. Tämä tuoksuhan sopii joulukauteen kuin... no, tonttu ikkunan taakse..! "Imelä nyanssittomuus" on muuttunut vastustamattomaksi paahdetun mantelin ja hunajan viettelykseksi jota nuuhkin kuin pahin addikti.

Sinällään tuossa ensikokemuksen "ei nyansseja" -arviossa on totuuden siemen. Koska Saran tuoksussa ei ole eteerisiä öljyjä, tuoksusta puuttuu sellainen tietty vivahteikas "kerroksellisuus" joka on niin tunnusomaista Acorellen muille tuoksuille. Eteerisiin öljyihin pohjautuvat hajuvedet tuoksuvat selvästi erilaisilta, niiden maailma on erilainen.

*

Minun oli tarkoitus esitellä samassa jutussa kaikki saamani tuoksut, mutta nyt on taas havaittavissa jutun pituuden venymistä.... :P Tällaista tämä tuoksufriikkeily on, ei pysty rajoittamaan sanallista arkkua...! ^_^ Hei, taidan esitellä loput tuoksut huomenna, pysyy taas vähän mukavamman kokoisina paloina nämä postaukset ja jengi jaksaa lukea. (Tiedän että teitä on siellä niitäkin jotka tykkäävät pitkistä postauksista, mutta valtaosan mielenkiinto kyllä herpaantuu siinä vaiheessa kun ensimmäinen aa-nelonen ylittyy.... ;) Ja olenhan aiemmin saanut lempeää "noottiakin" Indiedaysilta postausteni liiasta pituudesta.)

Joten jatketaan tuoksuilla huomenna! Kakkososassa esiteltävien joukossa on toinen suurlempparikseni kohonnut tuoksu - jonka aiempi versio ei vedonnut minuun lainkaan.