Ostin kesäksi pari värikästä maskaraa ja niihin sopivat eyelinerit.
Sininen maskara tulee ja menee, ja on tänä kesänä taas trendikäs. Oma sinisen ripsarin kultakauteni ajoittui vuoteen 1992 jolloin olin juuri aloittanut 7. luokan enkä hetkeen tiennyt mitään päheämpää kuin järjettömän sähkönsiniset ripset - paksulla silmän alla kulkevalla samanvärisellä rajauksella viimeisteltynä! :D Tämän jälkeen en ole sinistä maskaraa käyttänyt.
Tänä kesänä kuitenkin inspiroiduin nähdessäni äitini (!) sinisävyisen meikin. Totesin ruiskaunokin sävyisten ripsien näyttävän pirun makeilta - etenkin ulkona ja luonnonvalossa.
Kun kaupassa silmiini osui L'Orealin Paradise Extatic Mascaran kesäinen Fleur Fantasy -sävy, en voinut vastustaa. Samalla koriin päätyi Maybellinen Snapscara Mascaran Ultra Violet -sävy sekä täysin näihin mätsäävät Rimmelin nestemäiset eyelinerit.
Kuvassa Fleur Fantasy -maskara ja Rimmelin Pure Blue Eyeliner.
Paradise Extatic -maskaran Fleur Fantasy on mielestäni tosi kaunis vaalea ruiskaunokin sävy. Sävy tarttuu ripsiin oikein hyvin ja erottuu selkeästi - toisinaan tehostesävyisten maskaroiden väri näkyy ripsissä tosi huonosti. Parhaiten värilliset maskarat näkyvät aina luonnonvalossa ja erityisesti ulkona - siis mahdollisimman kirkkaassa valossa. (Tylsää kyllä en ottanut tähän postaukseen ulkoilmakuvia.)
En ole aiemmin kokeillut Paradise Ecstatic -maskaraa, ja saatoin nyt todeta, että sen harja ei ole toimivin minun makuuni. Itse harjakset kyllä levittävät sävyn aika hyvin ja tekevät kiitettävän paakutonta jälkeä, mutta paksu kärki ei mahdollista maskaran siistiä levitystä ripsien sisä- ja ulkonurkkiin. Pidän eniten kapeakärkisistä maskaroista.
Maybellinen Snapscara-maskarassa on paremman mallinen kärki ja sillä ulottuu mukavasti ja sotkematta myös nurkkien ripsiin. Snapscaran sävytetty maskara ei kuitenkaan muilta osin suoriudu yhtä hyvin kuin L'Orealin Paradise; massa ei levity ripsiin yhtä siististi ja peittävästi eikä harja tee yhtä erottelevaa jälkeä.
(Sävytetty ripsari muuten käyttäytyy usein eri lailla kuin musta ripsari, vaikka olisivatkin samaa sarjaa. Värillisessä pigmentissä on jotain mikä muuttaa ripsivärin erilaiseksi kuin tavallinen musta.)
Maybelline Snapscara Ultra Violet + Rimmel Wonder'Proof Eyeliner Deep Purple
Mielenkiintoisesti; vaikka jälki on huonompaa, on Snapscaran käyttö minulle silti mieleisempää pelkästään siromman harjan vuoksi :) Joskus toimivalla "käyttöliittymällä" voi olla suurempi merkitys kuin tuloksella :D
RIMMEL WONDER'PROOF 24 H WATERPROOF COLOUR EYELINER
Innostuin kovasti Rimmelin vedenkestävistä Wonder'Proof-eyelinereista, mutta ne osoittautuivat suureksi pettymykseksi.
Parasta jälkeä mitä kömpelön paksulla Wonder'Proof-applikaattorilla saa...
Koostumus on todella vetistä, jälki epätasaista ja applikaattorin kärki kömpelö ja koko käyttökokemus sanalla sanoen "tumpelo". Lisäksi sävy muuttuu kuivuessaan tahmeaksi ja sitä on vaikea kerrostaa.
Tosi harmi, värit kun näissä ovat niin kauniit. Etenkin sininen Pure Blue on aivan ihana! Vaikka sinistä ripsaria en ole vuosikausiin käyttänytkään, kirkkaan sininen silmänrajaus on ollut vakkarijuttu kesäisin. Se näyttää niin upealta ruskettuneella iholla. (Talvikalpealla iholla vaikutelma on ihan erilainen…)
Wonder'Proof Eyeliner Deep Purple
Pökkelö applikaattori yhdistettynä litkuiseen koostumukseen on yhtälö, jolla on mahdoton saada ohutta tai tasaisen sävyistä rajausta. Jos väriä yrittää kerrostaa monta kertaa, alkaa alla kuivuva keros lopulta hilseillä irti.
Kokeilin levittää lainerin erillisellä, laadukkaalla siveltimellä ja tällä tavoin rajauksesta saa siistimmän ja ohuemman. Toinen sivellinkään ei kuitenkaan pelasta koostumuksen huonoa hallittavuutta.
Wonder'Proof Eyeliner erillisellä siveltimellä laitettuna (+ Fleur Fantasy -maskara)
Deep Purple -rajaus erillisellä siveltimellä laitettuna & Snapscara Ultra Violet -maskara (...ja mun ikuinen rakkausluomiväri Urban Decay Tonic <3)
Haen jatkuvasti hyviä violetteja geelimäisiä ja nestemäisiä eyelinereita, eikä Suomesta tunnu sellaisia löytyvän. Parhaat viimeisimmät löytöni ovat jo lopetettu Elfin Cream Eyeliner sekä Maybellinen Master Precise Ink Metallic Liquid Eyeliner, jota jostain syystä ei myydä Suomessa. Olisi pitänyt edellisellä USAn vierailulla muistaa ostaa niitä useampi kappale jemmaan... :P
(...jos joku lukijoista on lähiaikoina lähdössä Jenkkeihin ja jaksaisi shopata mulle korvausta vastaan parit Maybellinen Metallic Liquid Eyelinerit, saa laittaa sähköpostia...)
Tai jos jollakulla on vinkata uusista tai muuten vain tietoisuuteni ulkopuolelle jääneistä, etenkin geeli/voidemaisista violeteista eyelinereista, otan vinkkejä aina vastaan :)
Persoonallisista viinisuosituksista villiruokafestivaaliin.
Kuopion ravintola-scene on ilokseni saanut viimeisen vuoden tai parin aikana paljon uutta väriä ja valikoimaa. Vanhana kuopiolaisena ja nykyisenä foodiena (heh :D) tsekkaan kaupungissa käydessäni aina uudet ruokapaikat, ja nyt niitä on ilmestynyt niin paljon, että tämän vuoden joka visiitillä olen ehtinyt käydä uudessa ravintolassa.
Tänään spotlightissa välimerellisiä makuja tarjoava Kuzina.
Viime viikonloppuna Kuopiossa sattui olemaan meneillään myös Satoa-ruokafestivaali, joka osoittautui mitä mukavimmaksi tavaksi viettää kesäpäivää Kuopion keskustassa. Festivaalin kautta tuli jopa käytyä kuopiolaiseksi ruokainstituutioksi osoittautuneessa klassikkopubissa, jonka maineesta foodie-kohteena en ollut koskaan kuullutkaan. Kaikkea voi oppia kotikaupungistaan vielä vuosienkin jälkeen.
Kuzina sijaitsee legendaarisen muikkuravintola-Sampon naapurissa Kauppakadulla.
(Sampo on myös kohde jota voin suositella varauksetta - maineikkaat muikut valmistetaan salaisella reseptillä ja ovat niin hienovaraisesti jauhotettuja että sopivat meikäläisenkin ruokavalioon. Sampossa ruokailet Kaurismäki-tyylisessä askeettisemmassa kortteliravintolahengessä, naapuri-Kuzinan tunnelma taas vie eurooppalaiseen viinibaariin.)
Kuzinan menu tarjoilee makuja eri puolilta Välimerta. Viinit ovat Kuzinassa vähintään yhtä suuressa roolissa.
Kirjoitettua viinilistaa ravintolassa ei ole, vaan kokki ja palkittu sommelier Tiberius Stere, joka myös on yksi paikan omistajista, suosittelee ruokiin sopivat viinit. Viinit ovat olleet miehen intohimo jo lähes 20 vuotta, eikä intohimoinen suhde tähän jaloon juomaan jäänyt seurueellemme illan aikana epäselväksi :)
Ystäväni Mili ei pidä viinistä eikä koskaan juo sitä. Tämän kuullessaan Stere otti henkilökohtaiseksi missiokseen löytää viini joka maistuisi Milille. Vähän hämmästyimme, kun mies ei luovuttanut, vaan toi pöytään eri viinejä vannoen, että niistä lopulta löytyisi juoma jota Mili voisi nauttia ruoan kanssa.
Itse rakastan viiniä ja saatan ymmärtää intohimoisen sommelierin turhautumisen tällaisessa tilanteessa, mutta samalla on selvää, että kaikki asiakkaat eivät juo viiniä ja heidän valintaansa tulisi kunnioittaa. Stere kuitenkin onnistui missiossaan, ja lopulta miehen viinihyllyistä löytyikin makeahko valkkari jonka makuun Mili tykästyi. Siinä välissä ehdimme kuitenkin jo huolestua, saadaanko Milille mitään juotavaa lasiin ravintolanomistajan tuskaillessa dramaattisesti, ettei hän tiedä mitä voisi tarjota asiakkaalle jolle viini ei kelpaa.
Kuzinan ruokalistalta löytyi useampikin kalaruoka joka houkutti. Valitsin pääruoaksi lopulta meriahventa ja tiikerikatkarapuja babyporkkana-moussen ja sahramivaahdon kera.
Annos oli maultaan tyylikkään hienovarainen. Jäin kaipaamaan makupaletille vähän yllätyksellisyyttä ja jotain zänggg-meininkiä, mutta toisaalta Kuzinan tyyli vaikuttaa ylipäänsä enemmän klassisen linjan kulinarismilta kuin kokeilevalta keittiöltä.
Milin lautasella oli 48 tuntia kypsytettyä naudanposkea lisukkeenaan karamellisoitua bataattipyreetä. Maussa kaikki kohdallaan ja liha oli kuulema erittäin hyvää.
Helin Chicken Provence -annoksessa oli kuningasrapumoussella täytettyä kananrintaa pekoniin käärittynä sekä kasvisratatouillea timjamikastikkeella.
Annos maistui tilaajalleen, ja viinisuosituskin oli nappiin.
Jälkiruoaksi seurueemme nautiskeli suklaakakkua, sorbettia ja juustoja, joista jälkimmäisin annos onnistui vaikkei sitä ole listalla.
Arvio: Kuzina on (ainakin tämän välimerellisen ja viinejä arvostavan henkilön perspektiivistä ^_^) todella odotettu lisä Kuopion ravintola-sceneen. Raaka-aineet ovat laadukkaita ja ravintolan interiööri oikein viihtyisä, samalla rento mutta sopivasti vähän hienostunut. Herkullisia kala-, äyriäis-, kasvis- ja liha-annoksia pursuava ruokalista on todella houkuttava ja koko konsepti erottaa Kuzinan tyylikkäästi kilpailijoistaan.
Kuitenkin, juuri meidän iltanamme palvelu ei ollut onnistuneinta, ja moni asia jäi ihmetyttämään. Odotimme puolityhjässä ravintolassa ruokaamme yli tunnin, alkuruokatilaustamme ei viety lainkaan eteenpäin ja sommelier-omistaja vaihtoi minun ja kanaa tilanneen ystäväni viinit kesken kaiken mitään kysymättä toisiin viineihin ilmoittaen, että tarjoilija oli suositellut meille väärät viinit.
Kuzinassa voi todellakin odottaa saavansa loistavat ja täydellisesti ruokaan sopivat juomat, mutta niiden varsin persoonallinen suosittelutapa ei välttämättä mene yksiin kaikkien asiakkaiden huumorin ja tottumuksen kanssa, eikä ollut seurueemme mielestä omiaan luomaan tervetullutta tunnelmaa. Ei aroille asiakkaille.
Kuzina: Kauppakatu 13, Kuopio.
RAVINTOLA SKILLA on Puijontornin palkittua à la carte -ravintolaa aikaisemmin pyörittäneen tiimin uusi ruoka- ja seurusteluravintola Kuopion ydinkeskustassa. Skillan sijainti Sokoksen takana entisen Kotipizzan ja lastenvaunuliikkeen vanhoissa tiloissa ei kenties ole se glamourein, mutta paikan ambitio on korkeatasoisessa fine dining -tyyppisessä ruoassa joka ravintolan sanoin "tyydyttää vaativimmankin kulinaristin toiveet ja odotukset".
Kävin testaamassa Skillan kesäkuun alussa. Lähtemättömän muiston jätti uskomattoman herkullinen, paahdetulla punasipulilla, vuohenjuustolla ja oreganolla ryyditetty täyteläisen makea, syvän aromaattinen tomaattikeitto. Ehkä paras tomaattikeitto koskaan. Ahvenballatine-annoksen mauttomat tillikrutongit olivat turha lisä muuten tyylikkäässä kokonaisuudessa ja pääruoaksi nautittu järvikuha oli pehmeän maukas ja ruokaisa pläjäys klassisilla mauilla. Ei ehkä ihan fine dining -osastoa mutta hyvän perusstandardin yläpuolella; kaunista, laadukasta ja vatsantäyttävää :) Viinisuositukset olivat onnistuneita.
Vähän miinusta paikan salimaisesta miljööstä; iso ruokailutila ei ole kovin tunnelmallinen ja intiimi.
Ravintola Skilla: Savonkatu 24, Kuopio.
GUSTO RUNIN on Kuopion satamassa Raninin myllyjen punatiilisiin tehdasrakennuksiin pari vuotta sitten avautunut tunnelmallinen seurusteluravintola. Viini- ja tapas-painotteisella listalla aloittanut ravintola on tänä kesänä (2019) laajentunut à la carte -ravintolaksi.
Ravintolassa on viikonloppuisin usein elävää musiikkia ja cabaret-ohjelmaa.
À la carte -puoleen en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta kävimme äitini kanssa talvella nauttimassa Runinissa noutopöydän ystävänpäivä-menun. Tapaksista koostunut noutopöytä oli simppeli mutta hintaansa nähden jopa erittäin laadukas, ja juuston ystävä kiitti erityisesti laadukkaista kypsytetyistä juustoista. Paikan valtiksi lasken erityisesti tunnelmalliset tilat holvikaarisessa kellarissa.
Gusto Runin: Satamakatu 13, Kuopio.
En malta olla vyöryttämättä ruudulle vielä kuvasatoa (heh) viime viikonlopun Satoa-ruokafestivaalin annista. Kaksipäiväinen ruokajuhla muuttaa Kuopion keskustan makujen maailmaksi kun 10 eri ravintolaa hemmottelevat kävijöitä kulinaristisilla luomuksillaan. Festivaali järjestettiin tänä vuonna seitsemännen kerran. Itse osuin festarille vasta ensimmäistä kertaa, mutta kokemus oli niin mukava että mieluusti yritän tähdätä Kuopioon uudemmankin kerran juuri Satoa-festarin aikaan :)
Syksyllä festivaalista järjestetään yhden kadun varrelle keskittyvä versio, josta voi lukea lisää täältä.
46 € maksavalla passilla sai lunastaa 10 ruoka-annosta ravintoloista ympäri Kuopion keskustaa. Festivaalin teema on villiruoka, ja jokaisessa annoksessa on mukana jokin villinä kasvava komponentti kalasta lihaan ja yrtteihin.
Rastien välillä eteneminen tarjosi erittäin kivan tavan viettää päivää Kuopiossa. Samalla tuli käytyä myös kahdessa ihan uudessa ravintolassa sekä kulttimaineen pubiravintola Bierstubessa, joka ilmeisesti kuuluisi kuopiolaisena todellakin tuntea. Nyt on tämäkin korjattu.
Satoa Food Festival kriittinen maistelupartio
Liharuoat sai halutessaan vaihtaa kasvisannoksiin, mutta Satoa-partiomme työnjako jakaantui luonnollisesti Milin hoitaessa liha- ja jälkkäripuolen ja minun maistellessa kala- ja kasvisannokset.
Paras jälkkäri oli Kahvila Kanelin mokkasuklaakakku marjoilla ja villiyrteillä.
Kalaruoista parhaiten maistuivat erittäin tyylikäs VS Ravintoloiden -säyne-brandade sekä Gastrobar B/P:n mutkattoman maukas hauki. Liharuokien kunkku oli Milin mukaan Ravintola Hygge Bro'n forest-pincho.
Heikoin esitys oli Isä Camillon nokkospannukakku - kikhernejauhosta, vedestä ja nokkosesta taiteiltu pannari oli niin kuiva ja mauton että se melkein karahti tämän maistajan kurkkuun. Harmi, Camillo on muuten aika takuuvarma hyvän ruoan paikka Kuopiossa.
Taskukokoisen Gastrobar B/P:n haukiannos oli mielestäni festarin paras, ja tämä uusi persoonallinen ruokapaikka Puijonkadulla on ehdottomasti seuraavan Kuopion vierailuni ruokakohde :)
Kun vielä 10 vuotta sitten Kuopion dining scene koostui lähinnä pelkistä ketjupaikoista kera yksinään gastronomian lippua liehuttavan klassisen Mustan Lampaan, on Kuopion tämän hetken ravintolatilanne mitä ilahduttavin. Hyvä Kuopio, hyvältä maistuu! :)
Tänään kurkistetaan pintaa syvemmälle kreikkalaisen Korresin tuotteiden maailmaan. Korres tunnetaan meillä etenkin ihanista vartalo- ja suihkutuotteistaan - ja syystäkin, mutta ne ovat kenties jättäneet merkin muita laadukkaita ihonhoitosarjoja varjoonsa.
En itsekään ollut aiemmin näin hyvin perillä tieteestä ja omistautuneesta tutkimuksesta Korresin taustalla, mutta tilanne päivittyi, kun sain keväällä tilaisuuden haastatella Korresin tuotekehityksen johtajaa, Lena Korresia.
Kreikassa on poikkeuksellisen rikas kasvikunta, jonka biodiversiteetistä riittää ammennettavaa. Kreikassa kasvaa noin 6500 kasvia joista 1200 on endeemisiä, eli niitä tavataan vain Kreikassa.
Vertauksen vuoksi Englannissa kasvaa ainoastaan 20 endeemistä kasvia, Saksassa 12.
Yrttejä ja erilaisia kukkia ja kasveja on käytetty niin lääkinnällisesti kuin kosmeettisesti kautta historian, mutta mikä tahansa fytoterapeuttinen kasvi ei omaa ihonhoidollisia hyötyjä tai sovi formuloitavaksi moderniin kosmetiikkaan.
Kuten viinin viljelyssä, myös maantieteellisellä sijainnilla on kasvin ominaisuuksille paljon merkitystä, jopa hyvin tarkkaa; yhdellä saarella kasvava salvia voi olla paljon tehokkaampi kuin naapurisaarella kasvava.
Korres on yhteistyössä Ateenan yliopiston kanssa kartoittanut kreikkalaisen kasvikunnan ja tuntee, millä alueilla eri yrtit ja kasvit kasvavat parhaan laatuisina ja mitkä niistä tarjoavat erityisesti ihonhoidollisia hyötyjä.
Tästä olen aiemmin saanut omakohtaista kokemustakin, kun Amorgoksen saarella asuva ystäväni, paikallinen ”yrttitohtori” kertoi minulle Korresin tavoitelleen tietyn yrtin viljelyssopimuksia juuri Amorgoksella, ja vieläpä hyvin spesifillä alueella saarta, jolla kyseinen kasvi on tutkimusten mukaan laadultaan Kreikan parhaita.
Korres ostaa käyttämänsä kreikkalaiset kasviraaka-aineet paikallisilta sopimusviljelijöiltä ympäri Kreikkaa. Korres ei käytä villinä kasvavia yrttejä, sillä tällainen toiminta on Lena Korresin mukaan pitkässä juoksussa uhka luonnolle. Lisäksi kumppanuus sopimusviljelijöiden kanssa on osa Korresin eettistä sitoumusta, he haluavat tukea kreikkalaista maataloutta ja kouluttaa viljelijöitä luonnonmukaisissa ja kestävän kehityksen mukaisissa viljelymenetelmissä.
Korres valvoo kaikkea tuotantoon ja tuotekehitykseen liittyvää itse, ja tuotteet valmistetaan alusta loppuun yrityksen omalla tehtaalla Ateenassa. Kreikkalaiset raaka-aineet tuotetaan Kreikassa, muut (kuten tekniset ainesosat; emulgaattorit, pH:n ja viskositeetin säätäjät jne) ostetaan tavalliseen tapaan raaka-ainetoimittajilta muualta.
Farmaseuttinen tausta, yli 3000 yrttivalmisteen tuntemus sekä perinteiset kreikkalaiset fytoterapeuttiset reseptit yksinään antaisivat Korresille ylliksi materiaalia kehittää kasveista tehonsa ammentavaa kosmetiikkaa, mutta yritys haluaa olla innovatiivinen ja löytää yhä tehokkaampia kasviainesosia kosmetiikan käyttöön.
Korres harjoittaa jatkuvaa tutkimusta yhteistyössä kreikkalaisten yliopistojen ja kokoamansa itsenäisen, biokemian, farmakognosian ja dermatologian asiantuntijoista koostuvan tiedekollegion kanssa, sekä kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta.
Vuonna 2010 Korres laittoi alulle suurimman Euroopassa koskaan järjestetyn luonnollisia kosmetiikan raaka-aineita tutkivan tutkimusprojektin, Agrocosin. Nelivuotisessa hankkeessa oli mukana kahdeksan tutkimuskeskusta eri puolilta maailmaa ja siinä seulottiin 500 kasviraaka-ainetta rikkaasta biodiversiteetistään tunnetuilta alueilta. Tutkimuksen tuloksena löydettiin 3600 (!) uutta kasviuutetta kosmeettisilla hyödyillä. Tutkimuksesta voi lukea lisää täältä.
Agrocos-hankkeen kautta löydettiin mm. Korresin Castanea Arcadia -tuotelinjassa käytetty kastanjauute, joka on Lena Korresin mukaan luonnollisten aktiivien tehokkaimpia juonteita häivyttäviä ainesosia ja pärjää jopa tavanomaisille synteettisille anti-age-yhdisteille.
Kastanjauutteen ohella Korresin omia raaka-ainelöytöjä ovat mm. valkomänty, sahramiuute sekä Olympustee-uute.
Anti-age-yhdisteistä puheen ollen, meillä oli Lenan kanssa valtavan kiinnostavaa keskustelua luonnollisten ainesosien anti-age-mahdollisuuksista sekä ikääntyvän ihon klassisista tähtiainesosista ylipäänsä.
Korres esimerkiksi ei halua käyttää tuotteissaan retinolia, koska sen käyttö tarkoittaa aina kompromissia. Retinoidit ovat erittäin tehokkaita, mutta samalla ne tekevät ihosta alttiimman uusille vaurioille; retinoli esimerkiksi tunnetusti herkistää ihoa auringonvalolle. "Retinoli saa kyllä ihosi näyttämään hyvältä," Lena sanoo, "mutta ihosi on vähemmän suojattu, mikä ei ole hyvä juttu".
Lenan mukaan Korresin Black Pine - ja Castanea Arcadia -linjojen tuotteilla saa jopa retinoideja vastaavia tuloksia, mutta ilman niiden haittavaikutuksia. "Me menemme tuotekehityksessä aina pitkän linjan turvallisuusnäkökanta edellä". Muita hyviä ja hellävaraisempia vaihtoehtoja retinoideille ovat Lenan mukaan mm. peptidit ja c-vitamiini.
Keskustelimme myös ainesosille suoritettavista testeistä. Turvallisuutta koskevien testien jälkeen ainesosien teho osoitetaan vähintään 3 kk kestävässä testauksessa joka koostuu niin instrumentaalisesta kuin kliinisestä osuudesta. Kaikki Korresin aktiiviaineet testataan in vivo eli iholla.
Korresilla on seitsemän tuotesarjaa kasvojen ihon hoitoon.
POMEGRANATE – aktiiviaine granaattiomena. Päävaikutus: kosteuttaa. Nuorelle iholle.
ALMOND BLOSSOM – aktiiviaine mantelinkukkauute. Päävaikutus: kosteuttaa ja rauhoittaa. Herkälle iholle ja kaikille ihotyypeille, kun iholla ei vielä ole ikääntymisen merkkejä.
WILD ROSE – aktiiviaine villiruusun siemenöljy. Päävaikutus: kirkastaa, ehkäisee juonteita ja pigmenttiläiskiä. Noin 25-vuotiaille, ensimmäisiin ikääntymisen merkkeihin.
CASTANEA ARCADIA – aktiiviaine kastanjauute. Päävaikutus: häivyttää juonteita. Noin 30-35+ -vuotiaille.
BLACK PINE – aktiiviaine mustahavu. Päävaikutus: kiinteyttää, häivyttää juonteita ja ryppyjä. Noin 40-45+ -vuotiaille.
WHITE PINE – aktiiviaine valkohavu. Päävaikutus: tuo kimmoisuutta, hoitaa syviä ryppyjä, palauttaa kasvoihin volyymia. Noin 50+ -ikäryhmälle, menopaussi-ikäisille.
GOLDEN KROCUS – aktiiviaine sahrami. Päävaikutus: universaali anti-age-vaikutus, sopii käytettäväksi kaikkien Korresin sarjojen kanssa.
Golden Krocus -sarja koostuu kahdesta seerumin tavoin käytettävästä tehoeliksiiristä kasvoille ja silmänympäryksille. Maustesahramin (Crocus Sativus) luoteista saatava erittäin antioksidanttinen krosiini uutetaan ja lisätään Korresin tuotteisiin 24 tunnin sisällä uutoksesta jotta raaka-aineen antioksidanttinen teho säilyy huipussaan.
Kuten olemme monelta taholta oppineet, antioksidantit ovat ikääntymisen merkkejä ehkäisevän ihonhoidon kulmakiviä. Golden Krocus -eliksiirillä on kokonaisvaltainen ikääntymisen merkkejä ehkäisevä vaikutus ja ne sopivat kaikenikäisille tuomaan ihoon heleyttä ja energiaa, hidastamaan juonteiden syntymistä, kiinteyttämään ja häivyttämään väsymyksen merkkejä.
Kuullessaan, etten pystynyt ottamaan Suomeen mukaan Ateenan Korresilta saamiani Golden Krocus -tuotteita (eivät mahtuneet käsimatkatavaraan), kreikkalainen ystäväni Marianna oli lähes järkyttynyt. Hänen mukaansa Golden Krocus -tuotteet ovat erittäin himoittuja ja on jokaisen kreikkalaisnaisen salainen haave omistaa nämä kauniit ja kallisarvoiset pullot. Sahramiuute on arvokas raaka-aine ja Golden Krocus -eliksiirit ovatkin Korresin kalleimmat tuotteet.
(Saatoin rauhoittaa Mariannan kertomalla, että olin saanut Krocus-tuotteita jo aiemmin Suomen Korresilta :) Ovat kyllä todella luksuksen näköisiä kuin tuntuisiakin.)
Kysyn haastattelun lopuksi, mistä Korresin ainesosista ja tuotelinjoista Lena Korres on erityisen ylpeä. Lena vastaa Wild Rose, Yoghurt ja Black Pine, joista Jogurttiin on hänellä aivan erityinen suhde: Lena itse kehitti ensimmäiset syötävään jogurttiin pohjautuvat tuotteet Korresille 90-luvulla.
Jogurtti-linja kasvoille onkin lähitulevaisuudessa palaamassa Korresin valikoimaan päivitetyillä koostumuksilla. Osa Korresin asiakkaista on ihmetellyt, miksi suosittu, klassinen Jogurtti-kasvotuotelinja ylipäänsä katosi välillä valikoimasta (aurinkotuotteissa jogurtti on säilynyt mukana).
Lenalla on tähänkin napakka vastaus.
Kunnianhimoisena yrityksenä Korres haluaa kehittyä, pysyä innovatiivisena ja seistä luonnonmukaisen kauneudenhoidon tuotekehityksen etulinjassa. Aina kun uudet tutkimustulokset ja teknologia mahdollistavat aiemman teknologian korvaamisen vielä paremmalla, Korres uudistaa tuotteitaan voidakseen tarjota asiakkailleen aina kaikkein tehokkaimman vaihtoehdon.
Jäämme siis odottamaan Jogurtin uutta tulemista next levelillä :)
Korresilla on tänään alkanut kesäale jossa on paljon tuotteita jopa 50% alennuksessa; meikkejä, suihkugeelejä, aurinkotuotteita ja monia kasvotuotteita mm. Wild Rose-, Castanea Arcadia ja Black Pine -linjoista.
Myös normaalihintaisista Korres-tuotteista saa 10.7. saakka -25% alennusta koodilla KARKKIPÄIVÄ10. :)
Pääset verkkokauppaan tästä.
P.S. Pakko vielä jakaa tämä hauska tarinanpätkä: kuvan Korres-lahjalaatikko päätyi lopulta ilahduttamaan Ateenan hotellini epäuskoista vastaanottovirkailijaa, joka ei meinannut uskoa onneaan kun lentokentälle kiiruhtava asiakas tuikkasi hänen käsiinsä Korres-herkkuja pursuavan laatikon. Nainen kirjaimellisesti kiljaisi avatessaan laatikon ja löytäessään sieltä mm. Golden Krocus -pullot. (Muussa tapauksessa olisin ilman muuta lahjoittanut laatikon ystävälleni Mariannalle, mutta en ehtinyt enää tapaamaan häntä Korres-vierailuni jälkeen... Kyllähän se vähän harmitti etten saanut laatikkoa itse mukaani, mutta käsimatkatavaralla matkustuksessa on nämä piirteensä :))
Tänään vinkki mielettömän hyvästä aurinkovoiteesta sekä esittelyssä Mádaran aurinkouutuuksia.
Postauksen tuotteet ovat blogin kautta saatuja.
V10 PLUS DAY MILK GEL SPF 23
45€ / 50 ml
Esittelin voiteen helmikuussa osana V10 Plus -juttuani, ja olin jo tuolloin todennut voiteen tuntuvan erittäin miellyttävältä. Nyt kesän tullen voide on päässyt aktiivikäyttöön ja se on kiilannut kaikkien muiden ohi go-to-kasvoaurinkovoiteenani. Hinta voisi mielellään tietysti olla edullisempi, mutta toisaalta olen "edellisessä elämässäni" käyttänyt Clarinsin aurinkovoiteita eivätkä nekään ole halpoja.
Tiedossa on, että aasialaiset aurinkovoiteet ovat koostumukseltaan huimasti parempia kuin länsimaiset, ja japanilaisen V10-plussan SK 23 -päivävoide liittyy rennosti joukon jatkoksi.
Day Milk Gel on niin kosteuttavan tuntuinen, etten sokkotestissä ikinä arvaisi että siinä mitään aurinkosuojafilttereitä onkaan. Jos katsoo ainesosaluetteloa, ei sekään suoranaisesti avaa voiteen kosteuttavaa tuntumaa, sillä kärjessä on UV-filtterin, liuottimen ja koostumusta muokkaavien ainesosien lisäksi vain oliiviöljyä. Ensimmäinen humektantti, betaiini, on seitsemäntenä.
Turhapa tätä on kutenkaan jäädä ihmettelemään vaan iloita voiteen supermukavasta ja raikkaasta koostumuksesta. :) Nimi "maitogeeli" kuvaa koostumusta hyvin, voide on hieman geelimäistä, ohutta ja vesimäisen raikkaan tuntuista emulsiota. Iho ei jää yhtään tahmeaksi vaikka voidetta levittäisi kuinka monta kerrosta (itse laitan 2-3 kerrosta, ja lisään välillä päivän mittaan).
UVA-suoja (PA-merkintä) on kaksi plussaa kolmesta eli oikein hyvä.
Suojakerroin 23 ei nykypäivänä enää ole huippukorkea, mutta Suomen olosuhteissa oikein riittävä ainakin omalla ihotyypilläni. (Muistan kun nuoruudessani SK20 oli "todella korkea suoja" - muistoissani levitän Antalyan rannalla 14-vuotiaana erittäin jäykkää ja tahmeaa Garnierin SK20-voidetta inhoten, mutta Turkin porotukselta suojautumisen tärkeyden ymmärtäen... :P Onneksi länkkäriaurinkovoiteetkin ovat tuosta jo vähän parantaneet koostumuksiaan..!)
V10 Plus Day Milk -geelin pakkaus on näköjään muuttunut talven jälkeen, ja näyttää nyt tältä. Voiteen UV-suoja on sekä kemiallinen että fysikaalinen, mikä takaa laajimman mahdollisen suojan.
Tämä juttu oli muuten vaikea otsikoida koska tunnen lukijakuntani ja tiedän, että Mádara kiinnostaa heitä enemmän kuin V10 Plus mutta V10 oli tämän jutun tähti :D
Sitten MÁDARA.
BEACH BB SHIMMERING SUNSCREEN SPF 15
24,90€ / 100 ml
Beach BB -voide on kuin vartalolle kehitetty versio Mádaran suositusta City CC-voiteesta. Ainakin tämä tuntuu minusta hyvin samanlaiselle, koostumus on ehkä hieman täyteläisempi kuin kasvoille tarkoitettu mutta tämäkin levittyy oikein notkeasti ja miellyttävästi.
Sävytetyn koostumuksen etu on se, että sävy peittää mineraalifiltterin tuomaa valkoista kajoa iholla. BB-aurinkovoide tuokin iholle oikein nätin, kuultavan sävyn ja imartelee kalpeita sääriä. Kuitenkin, voide sotkee käytössä vaatteita. Shortseissani on ollut BB Sunscreenin käytön jälkeen joka puolella kimaltavia aurinkovoidetahroja. Ei siis ainakaan kannata ehkä laittaa niitä valkoisimpia shortseja, hametta tai mekkoa tämän aurinkovoiteen kanssa.
Muuten ihan mukava tuote!
WEIGHTLESS SUN MILK SPF 20
25,90€ / 150 ml
En postauksen kuvia ottaessani onnistunut paikantamaan tätä pulloa, joten jouduin käyttämään valmista tuotekuvaa maahantuojalta.
Mádaran aurinkovoideuutuuden pakkauksesta bongaamme lupaavan kuuloisia ilmaisuja kuten "weightless" ja "invisible finish". Tässäkö olisi nyt vihdoin oikein kunnolla ohut ja ihoon katoava luonnonkosmetiikan aurinkovoide? Uteliaana avasin pullon ja pumppasin voidetta kämmenelle.
Voiteen hieronta ihoon paljasti kuitenkin tutun tuntuisen, hieman "kinnaavan" mineraalifiltterikoostumuksen, joskaan ei missään nimessä huonoimmasta päästä. Ihooni jäi myös tuttu aavistus vaaleaa kajoa. Mádaran voide on kyllä selvästi miellyttävämpi kuin monet muut testaamani luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet, mutta "weightless" tämä ei mielestäni ole. Eikä finish ole näkymätön.
(Hiljattain esittelemäni Mossan SPF 20 oli hieman mukavamman tuntuinen omalla ihollani :))
FAKE IT NATURAL LOOK SELF TAN MILK
29,90€ / 150 ml
Lopuksi vielä itseruskettava. Ilolla huomasin, että Mádaran itseruskettavassa on Laveran uusien itseruskettavien tavoin DHA:n ohella myös erytruloosia, mikä tekee päivetyksestä usein luonnollisemman näköisen kuin pelkkää DHA:ta käyttäessä.
(Jos ihmettelette tuota Tester-tarraa, niin Mádaran maahantuojalla vieraillessa sain heiltä tällaisen kappaleen kun juuri silloin ei ollut muuta saatavilla. Tuote oli kuitenkin käyttämätön ja avaamaton.)
Fake It -voiteella saa jo yhdellä käyttökerralla selkeän värin, eli tämä ei ole ns. asteittain ruskettava voide.
Olen vertaillut Laveran ja Mádaran itseruskettavia, ja kumpikin tekee ihollani yhtä kaunista jälkeä. Kumpikin myös levittyy yhtä hyvin, Lavera on kenties vähän täyteläisempi. Erona käytännön tasolla lähinnä tuoksu ja hinta - Lavera on edullisempi.
...riippuu varmasti paljon säistäkin :)
Curly Girl -raportti #4: uusi hiusgeeli ja kiharan virkistystä kosteussuihkeella.
Viimeisimmän Curly-raportin päätähtenä on uusi testiin saamani Ekopharman Minttu-hiusgeeli. Olen aivan myyty tälle..!
Geeli on täysin metodin mukainen eikä sisällä mitään kiellettyjä ainesosia. Sen lyhyt inci kokonaisuudessaan näyttää tältä: Aqua, Glycerin, Propanediol, Dehydroxanthan Gum, Mentha Spicata Leaf Extract (Minttu/Mint), Betaine, Sodium Levulinate, Sodium Anisate, Phenethyl Alcohol, Parfum (Natural), Limonene, Citral, Linalool.
Fenetyylialkoholi ei ole kuivattava alkoholi vaan niitä ei-kuivattavia, ja toimii tuotteessa hajusteena ja säilöntäaineena.
Geeli tuntuu sitovan hiuksiin runsaasti kosteutta, minkä päättelen glyserolikärkisen incin lisäksi siitä, että hiukset tuntuvat Minttugeeliä käyttäessä kuivuvan vielä tavallistakin hitaammin. (CG-metodin kuivaustapa kestää muutenkin tosi kauan.) Kun plopppaan hiuksia yli tunnin, ovat ne t-paidasta kuoriutuessa edelleen lähes yhtä märän tuntuiset kuin sinne mennessäänkin.
Minttu-cast
Minttugeeli eroaa aiemmasta kahdesta kokeilemastani (Briogeo ja Less Is More) sillä, että tämä jättää hiuksiin selvän castin.
Niille joille termi ei ole tuttu: "cast" tarkoittaa kovaa kalvoa, jonka geeli muodostaa hiuksen pintaan jäykistäen kiharan muotoonsa. Castia monet Curly Girlin harrastajat juuri tavoittelevatkin.
Kankea kihara ei kuitenkaan ole toivottu lopputulos, vaan cast rutistellaan hiusten kuivuttua pois niin että kiharat rentoutuvat ja pehmenevät.
Kas näin. Minttugeeli-kiharat!
Hiukset jäävät Minttugeelin jäljiltä myös mielettömän liukkaiksi ja pehmeiksi. Tuntuma on selvästi erilainen verrattuna Briogeoon ja Less Is Moreen. Vaikka geeli tuntuu märkiin hiuksiin puristellessa todella tahmealta, on tahmaisuus tiessään hiusten kuivuttua. Kun cast on rutisteltu pois, hiukset tuntuvat oikeastaan siltä kuin niihin olisi levittänyt oikein hyvää napakoittavaa jätettävää hoitoainetta.
Hiukseni pysyvät kiharalla aina vain paremmin ja paremmin.
Paras tae kiharakestävydestä nähtiin viime viikonloppuna, kun vietin puolitoista vuorokautta telttaretkellä hiusten ollessa koko retken ajan poninhännällä ja päätä peittävän huivin sisään sullottuna.
Retkihiukset
Telttaretken jälkeen hiukset näyttivät kotona tältä! Päässä edelleen kaksi päivää vanha poninhäntä.
Aika mieletöntä..! Tässä on alla myös Minttu-geeli.
Ekopharman Minttu-hiusgeeli maksaa 12,50€ ja sitä saa Ekopharma-hoitoloiden lisäksi ainakin Tampereen Sokoksen kemppariosaston kampaamo-osastolta.
Jaan lopuksi vielä toisen vinkin, joka sopinee ainakin hentohiuksisille Curly Girlisteille: olen alkanut käyttää kiharan aamuvirkistykseen kasvoille tarkoitettuja kosteussuihkeita.
Kasvosuihkeet sisältävät samoja humektantteja kuin hiuksille kehitetyt jätettävät hoitosuihkeet, mutta ovat paljon kevyempiä koska niissä ei ole hiustenhoitoaineille ominaisia kalvonmuodostajia. (Erittäin miedot hiusten selvityssuihkeet kuten XZ Muumi ovat myös tällaisia, mutta sisältävät paljon vähemmän kosteuttavia aineita kuin kasvojen kosteussuihkeet.)
Omat hiukseni ovat hentoiset ja muuttuvat herkästi raskaiksi tai lähmäisiksi liian hoitavista leave-in-hoitotuotteista. Olen oivaltanut, että kasvoille tarkoitetut kosteussuihkeet toimivat hiuksissani paljon paremmin kuin hiussuihkeet. Entä vesijohtovesi? Pelkkä raanavesi ei ole ihanteellinen kiharan freesaaja, sillä se ei sisällä mitään mikä sitoisi vettä.
Tällaisia hiuskuulumisia tänään :)
Palailen seuraavassa raportissa toivon mukaan viimein koottujen shampoo- ja hoitoainekokemusten kera.
Kaksi erilaista meikkilookkia Laveran kesän limited edition -meikeillä.
Viileä ja "lämmin-viileä".
Natural Pastel Edition -nimeä kantavassa meikkikokoelmassa on kaksi poskipunapalettia, kaksi luomiväripalettia ja kolme huulipunaa.
Poskipunapaleteissa on korallin ja pinkin sävyjä, luomväripalettien sävymaailma kulkee nuden, savuisen taupen, roosan ja beigen sävyissä. Helppoja väriharmonioita.
Huulipuniin olisin kaivannut vielä jotain persikkaista tai korallista sävyä, mutta ovat nämä marjaisetkin sävyt kauniita.
Tein kummatkin tämän jutun silmämeikit Blooming Nude 01 -luomiväripaletilla.
Blooming Nudessa on seuraavanlaiset sävyt ja koostumukset:
1 Satiinimattainen vaalea
2 Satiininen beigeroosa
3 Satiinimattainen vaalea kaakaonruskea
4 Hohtava pronssi
5 Hohtava taupe jossa aavistus liilaa
6 Kevyesti hohtava savuinen liilaan taittava tumma taupe
LOOK 1: KEVYT SMOKEY-EYE
Käytin silmämeikissä Blooming Nude -paletin sävyjä 6, 5, 2 ja 1.
Poskilla Rosy Spring -poskipunapaletin pinkkiä sävyä sekä viileän shampanjan sävyistä highlighteria.
Huulilla Rosy Pastel 01 -huulipuna.
Blooming Nude -paletin tummimmat sävyt ovat pigmenttisyydeltään medium-tasoa, eivät kovin voimakkaita. Levitin liikkuvalle luomelle ensin paletin tumminta taupen sävyä ja sitten hohtavaa, hieman vaaleampaa taupea osittain tummimman sävyn päälle ja luomivakoon.
Luomivaon yläkaareen levitin beigeen taittavaa roosaa (sävy näyttää kuvassa aika kanervaiselta, mutta ei ole livenä noin viileä), ja kulmakarvojen alle paletin vaaleinta sävyä.
Viileä Rosy Spring -poskipunapaletti on näistä suosikkini. Kirkas pinkki on iholla aivan ihanan raikkaan sävyinen..!
Paletissa on puuterisen shampanjan sävyinen korostussävy, heleä, satiinimattainen kirkas pinkki sekä satiinimattainen viileä korallipinkki. (En tiedä miksi kuvasin pinkin ja korallin eri järjestyksessä kuin missä ne ovat paletissa. :p)
Lämpimässä Coral Bloom -paletissa on siinäkin korallinen sävy joka on melkein sama kuin 01-paletissa mutta hieman lämpimämpi.
Coral Bloomin korostussävy on pigmenttisempi ja hohtavampi kuin Rosy Spring -paletin. Satiinimattainen korallin sävy on mieto ja hyvin hienovarainen. Kirkkainta sävyä, satiinimattaista tummaa roosapinkkiä, en ole vielä ehtinyt kokeilla meikissä. Tämä sävy menee varmasti viileällekin iholle.
LOOK 2 : LEMPEÄÄ ROOSAA JA PRONSSIA
Tämä look on "lämmin-viileä"; lämmin iho ja silmät, viileät huulet.
Poskilla Coral Bloom -paletin korallipersikkainen sävy (kuten näkyy, se on erittäin hillitty), huulilla Pink Pastel 02 -huulipuna.
Silmämeikki toi mieleeni Diorin vanhan Sunset Café -paletin sävymaailman <3 Vanhat Dior-fanit tietävät... :-*
Levitin liikkuvan luomen keskelle paletin pronssista sävyä (4), ulkonurkkaan taupea (5) ja luomivakoon roosaa (2) sekä vaaleaa kaakaonruskeaa (3). Sisänurkkaan ja kulmaluulle levitin paletin vaaleinta sävyä (1).
Loppuun vielä kuvat toisesta luomväripaletista, tällä en ole ehtinyt vielä meikata:
Blooming Pastel 02 -paletti on ykköspalettia viileämpi ja roosaisempi.
Swatchasin töissä sävyt ja kuvailisin niitä näin:
Satiinimatta vaalea
Satiinimatta nudevaalea roosa
Satiininen liilaan taittava puuteriroosa
Roosaan taittava vaalea, puuterinen beige
Hohtava luumu/viininpunainen
Creamy mattainen tummanruskea
Tällä hetkellä Natural Pastel Edition -meikit ovat maahantuojan oman verkkokaupan lisäksi saatavilla Hyvinvoinnin Tavaratalosta.
Kummastako lookista tykkäsitte enemmän?
Mun täytyy sanoa että smokey on mun lemppari, vaikka roosan ja pronssin sävyinen on kesäisempi :)
Ei jestas näitä Korresin kampanjoita - nyt kaikki kipin kapin Helsingin Lasipalatsiin huomenna perjantaina..!
Aiemmin tänä vuonna Korresin liikkeessä sai käydä vaihtamassa minkä tahansa itsellä käyttämättä jääneen kosmetiikkatuotteen Korresin uuteen vastaavaan - nyt uuden Korres-tuotteen saa hymyä vastaan..! ❤️ Luit oikein: kun ilmestyt huomenna Lasipalatsin myymälään ja annat henkilökunnalle iloisen hymyn, saat vastineeksi täysikokoisen Korresin vartalovoiteen tai suihkugeelin..!
Voiko markkinointikampanja enää sympaattisemmaksi muuttua? :) Mikä hyvän mielen juttu! Peukutan täysillä tällaisia mainostempauksia..!
Huomenna perjantaina 14.6. kello 10-19 voi siis käydä kotiuttamassa mm. meikäläisen suosikkituotteisiin kuuluvan Korresin vartalovoiteen Lasipalatsista hymyä vastaan. Tai ottaisitko sittenkin herkullisen suihkugeelin? *mmetti, ei ole helppo valinta..! 😄
Täältä voi käydä jo vähän fiilistelemässä näiden ihanuuksien valikoimaa ja eri tuoksuvaihtoehtoja:
Mun suosikkituoksuihin kuuluvat Santorini Vine, Bergamot Pear, Almond Cherry, Basil Lemon ja Vanilla Cinnamon, joka tosin taitaa olla vain kausituoksu.
Kuten Parhaat vartalovoiteet -postauksessani juuri kirjoittelin, Korresin vartalotuotteiden tuoksut ovat mielestäni kosmetiikkamaailman parhaita - ainakaan vielä en ole kohdannut ihanampia.
Perjantain hymypäivän aikana myös kaikki normaalihintaiset tuotteet ovat -30% alennuksessa. Ihan mieletön tilaisuus siis kokeilla Korresin tuotteita mukavaan hintaan.
Hymyyn vaihdettavat vartalovoiteet ja suihkugeelit eivät kuitenkaan vaadi ostoksia.
Korresin Lasipalatsin myymälän löydät osoitteesta Mannerheimintie 22-24, käynti liikkeeseen on Simonkadun puolelta.
Jos joku päätyy hymykeikalle, käykääs sitten kertomassa mulle minkä ihanan tuotteen valitsitte..! *utelias* ^_^
Uusimmassa Kauneudessa & Terveydessä on juttu kolmesta eri ruokavaliosta, ja minun ruokavalioni on yksi niistä. Ravitsemusasiantuntija antaa kustakin ruokailutyylistä omat kommenttinsa ja kertoo, mikä ruokavaliossa on hänen mielestään hyvää ja missä olisi parannettavaa.
Ketogeenisen dieetin ollessa nyt niin trendikäs, oli minun ruokavalioni valittu juttuun edustamaan tätä suuntausta, vaikka ruokavalioni ei ole puhtaasti ketogeeninen vaan vähähiilihydraattinen. Toisina päivinä ruokieni ravintojakauma menee yksiin ketogeenisen tyylin kanssa, toisina ei.
Ketogeeninen ruokavalio on vain yksi monista vähähiilihydraattisista suuntauksista, ja vastaa Atkinsin induktio-vaiheen erittäin niukkahiilihydraattista tapaa syödä. Esimerkiksi juurekset, hedelmät ja hitaat ”hyvät” hiilarilähteet kuten kvinoa ja palkokasvit eivät kuulu ketogeeniseen suuntaukseen, mutta minä syön näitäkin vaihtelevasti.
Juttua varten annoin toimittajalle haastattelua edeltäneen päivän ruokapäiväkirjan.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen arvioi ruokavalioni tuon päiväkirjan perusteella, ja ”tuomion” mukaan voisin vähän vähentää juuston kulutustani. Se ei yllätä, sillä syön juustoa melkoisesti. Muuten ruokavalioni oli Laatikaisen mielestä ”melko terveellisesti koostettu”.
Tietenkään Laatikainen ei tunne ruokavalioni kokonaisuutta, vaan hänen arvioitavakseen sattui hiilihydraattiptoisempi päivä. Juuri tuona päivänä söin mm. kvinoaa, bataattisosekeittoa ja puolikkaan hedelmän. Jonain toisena päivänä olisin syönyt hiilihydraatin lähteenä vain parsakaalia, kurkkua ja vihreää salaattia. Silloin olisin todennäköisesti kuullut kehotuksen lisätä lautaselle enemmän hiilaria, sillä sellainen on virallinen näkemys.
Kiitos K&T:n ruokavaliojutun, inspiroiduin kirjoittamaan pitkästä aikaa arkiruokailustani.
Vaihdettuani ruokavalioni olin monta vuotta kekseliäs kokki ja jaksoin viritellä vaikka minkälaisia aikaavieviä luomuksia, kuten kuvan täytettyjä kaalikääryleitä. Pastasta ja leivästä luopuminen avasi luovuuden hanat, ja reseptivihkoni täyttyivät uusista ideoista joka viikko. Blogin runsas reseptiosio kertoo tästä vaiheesta omaa hauskaa tarinaansa.
Nyt kun olen syönyt vähähiilihydraattisesti jo kahdeksan vuotta, olen aika lailla rutinoitunut ja valmistan simppeleitä ruokia jotka noudattavat samaa kaavaa.
Olen jättänyt luovan puolen ilottelun lähes yksinomaan ravintoloiden puolelle; hemmotelkoot taitavat kokit minua upeilla luomuksillaan, kotona luotan helppoon ja nopeaan arkiruokaan.
Kaavani on seuraava: pääosin vihreistä kasviksista koostuva pohja (parsakaali, kukkakaali, vihreä salaatti, kurkku, tomaatti) ja siihen päälle proteiinin lähde (kala, tofu, juusto, mifu, oumph).
Nämä maistuvat tällaisenaankin hyvän oliiviöljyn, suolan ja pippurin kanssa, mutta minulla on muutama vakkariksi muodostunut makulisuke aina kaapissa.
Näillä neljällä ainesosalla tuon arkiseen pöperöön ratkaisevan kivan makuextran:
Etenkin viimeksi mainittu on jotain todella uutta lautasellani, olen löytänyt majoneesin vasta viimeisen vuoden aikana. Aikaisemmin en ole tykännyt majoneesista juuri lainkaan, mutta huomasin, että merkillä on paljon väliä. Hellmansin majoneesi on kaikkein parhaimman makuista, siitä puuttuu se vähän tympeän tunkkainen, ikään kuin keinotekoinen maku jonka olen majoneesiin tottunut yhdistämään.
Mifu-jauhis ja kasvikset ovat saaneet majo-viimeistelyn
Parhaimmillaan pieni tujaus majoneesia tuo ruokaan juuri sopivaa täyteläisyyttä ja korostaa muiden raaka-aineiden makua tuomatta omaa makuaan liikaa läpi. Jos ette ole tykänneet majosta, kokeilkaapa Hellmansin alkuperäistä!
Oliivit ja kaprikset jakavat mielipiteitä, toiset rakastavat niitä, toiset eivät voi sietää. Minullakin meni pitkään ennen kuin ystävystyin etenkin kapristen kanssa, mutta ihastuin niihin pikkuhiljaa kreikkalaisen ruoan kautta.
Oliivit ja kaprikset tuovat ruokaan suolaisuutta ja täyteläisyyttä. Oliiveissa on paljon rasvaa ja rasva korostaa aina ruoan makua. Ne sopivat yllättävän moneen ruokaan, melkein mihin vain; salaattien lisäksi myös lämpimiin pataruokiin, uuniruokiin ja juustolautaselle. Jos kyllästyy yhteen oliivilaatuun, voi vaihtaa seuraavaan. Oliivien variantit eivät ihan heti lopu kesken..!
Vaikka tietyt lajit kuten Kalamata- ja Halkidiki-oliivit tunnetaan erityisen hyvästä maustaan, käytän ihan sujuvasti myös kaupan halvimpia ”nimettömiä” oliiveja - kunhan ovat vihreitä, mustat halvat oliivit ovat kamalia..!
Paprikatäytteiset halpasarjojen oliivit ovat ihan klassikkokamaa joita heitän ilolla etenkin parsakaalin sekaan ja salaatteihin.
Feta tai edullisempi variantti salaattijuusto on parhaita ”mausteita” joita tiedän. Pienikin määrä fetamurua tuo ruokaan hapokasta särmää ja suolaisuutta. Fetaa käyttäessä ruokaan ei välttämättä tarvitse enää lisätä erikseen suolaa.
Pannuun heitetty, hieman paistunut feta tuo ruokaan aivan taivaallisen muhevan, aromikkaan ja luonteikkaan makuvivahteen. Aijjai, feta on kyllä yksi Kreikan keittiön parhaita lahjoja maailmalle..!
Muita kaapeistani usein löytyviä vakkarlisukkeita ovat säilötty, grillattu paprika, minikurkut sekä erilaiset kypsennetyt munakoisovalmisteet.
Paprikat ja munakoisot ovat ”oikaise”-osastoa – nämä voi valmistaa itsekin mutta koska kummankin kypsennys vaatii aikaa (etenkin täydellinen munakoiso), oikaisen mielelläni kun haluan ruokaa nopeasti. Ja useimmiten haluan..!
Pikkukurkut toimivat salaateissa pirteänä ja suussa napsahtavaa tekstuuria tuovana komponenttina. Maustetuissa kurkuissa on aina vähän sokeria, mutta valitsen vähäsokerisimmat (5 g). Felixillä on sokeroimattomia viipale-makukurkkuja (keinotekoisesti makeutettuja), mutta niiden lötkö rakenne ei aja samaa asiaa kuin rapsakoiden minikurkkujen.
Uskokaa pois, ollakseen säilyke grillatut paprikat ovat yllättävän maukkaita..! Ainakin Royalin ja VegOnTablen joita olen käyttänyt. Grillattu paprika sujahtaa värittämään salaattia ja toimii loistavasti myös tapas-lautasella tuorejuuston kaverina (rullaan tuorejuustoa paprikasiivujen sisään). Grillatun paprikan paahteinen, makea maku on aivan ihana. <3 Parhaat paprikat saa tietysti tuoreeltaan grillistä ja mielellään mökillä! ^_^
Vihreä salaattipohja plus lisukkeet = taattua herkkua!
Fetaan, parsakaaliin ja raikkaisiin kasviksiin ei voi kyllästyä. (Kuten ei ilmeisesti vähemmän raikkaaseen kananmuna-aamiaiseenkaan, heh...)
Lopulta syön nykyään melkein yhtä rutiininomaisesti kuin 15 tai 25 vuotta sitten, mutta yksipuolisen ravintojakauman voileivät, pastat ja uunipatongit ovat vaihtuneet terveellisempään ja värikkäämpään "kaavaan".
Näin minä syön. Nam.
*
Blogin kaikkien aikojen ensimmäisessä ruokapostauksessa vuonna 2009 söin vielä hyvin eri tavalla:
Ajatuksia elämäntapamuutoksesta vuodelta 2014, miksi vhh jäi elämäntavaksi:
Garnier Bio - sertifioitua luonnonkosmetiikkaa Garnierilta. Luonnonkosmetiikkatrendin yhä vain kasvaessa ovat Garnierinkin kaltaiset isot päivittäiskosmetiikkamerkit ottaneet askeleen vihreämpään suuntaan ja lanseeranneet oman luonnollisen sarjansa.
Suurella uteliaisuudella löin näppini Garnierin uuteen sarjaan. Millaisia koostumuksia ja millainen tuoksumaailma näissä on..?
Hintatasoltaan sarja on odotetustikin edullinen, puhdistustuotteet maksavat alle kympin ja kalleimmat tuotteet 14,90€. Sarjalla on Ecocert Cosmos Organic -sertifikaatti.
Sain testiin koko sarjan. Sarjaan kuuluu kaksi putsaria, kasvovesi, kosteussuihke, kolme kasvovoidetta, monitoimibalmi, silmänympärysvoide ja kasvoöljy.
Sarjan tuotteet on kehitetty viiden feature-ainesosan ympärille: arganöljy, lavandiini, ruiskukka, sitruunaruoho sekä timjami.
PUHDISTUSGEELI 8,50€ / 150 ml
normaali- ja sekaiho
Sulfaatiton puhdistusgeeli tuoksuu todella tymäkästi sitruunaruoholle, joka on sen feature-ainesosa. Tuoksu on 100% luonnollinen. Sitruunaruohon eteerisellä öljyllä on ihoa puhdistava vaikutus, millä perusteella Garnier on valinnut sen sekaihon tuotteisiinsa.
Puhdistusgeeli vaahtoaa miellyttävän pehmeästi ja tykkään vaahdon koostumuksesta. Geelille ominaisesti se kuitenkin pyörii iholla aavistuksen verran "niljaisena" ennenkuin huuhtoutuu pois. Hetki kestää vain muutamia sekunteja, mutta on kaltaiselleni putsarikoostumusperfektionistille ratkaisevaa tuotteen kokonaissuoritusta arvioidessa. :) Oma mieltymykseni on putsari, jossa ei tunnu lainkaan geelille tyypillistä niljaisuutta. Makuasioita.
Putsari saa plussaa hellävaraisesti pesevästä, sulfaatittomasta koostumuksestaan ja miellyttävän liukkaasta vaahdostaan, ja hitusen miinusta voimakkaasta tuoksustaan sekä siitä parista sekunnista, jonka geeli "niljailee" ennen kuin liukenee veden mukana iholta. :)
SITRUUNARUOHO-KOSTEUSVOIDE KASVOILLE 10,90€ / 50 ml
normaali- ja sekaiho
Sitruunaruohokosteusvoiteessa on siinäkin aika voimakas tuoksu, mutta ei läheskään niin tymäkkä kuin putsarissa. Ohravesipohjaan tehty ohut voide sisältää myös alkoholia sekä maissitärkkelystä joka hillitsee ihon kiiltoa. Voide ei ole täysin öljytön vaan sisältää (arvatenkin pienellä pitoisuudella) myös auringonkukkaöljyä.
Lisäksi voiteessa on salisyylihappoa, mutta ei käy ilmi onko se voiteessa esimerkiksi säilöntäaineen ominaisuudessa vai mahdollistaako ainesosan pitoisuus sekä tuotteen muu koostumus myös ihoa kirkastavan ja huokosia puhdistavan vaikutuksen.
Sanni sanoo: ihan ok kosteusvoide seka- ja rasvoittuvalle iholle, mutta alkoholipitoisuus nostaa kysymysmerkin tuotteen kuivattavuudesta. Alkoholi toki tuo nopeaa helpotusta ihon kiiltoon ja edesauttaa voiteen nopeaa imeytymistä, mutta ei pitkässä juoksussa tee iholle hyvää.
ARGANÖLJY-KOSTEUSVOIDE KASVOILLE 10,90€ / 50 ml
normaali ja kuiva iho
Tästä voiteesta tykkään! Sen koostumus on notkea ja kevyt/keskitäyteläinen, levittyy mukavasti ja imeytyy jäämättä tahmeaksi.
Tässäkin voiteessa on alkoholia, ja oletettavasti sen tehtävä on toimia liuottimena voiteen muille ainesosille. Tietenkin se vakuttaa myös voiteen imeytymiseen ja vähentää öljymäisten ainesosien rasvaista tunnetta iholla. Veikkaan, että tässä voiteessa alkoholia on paljon vähemmän kuin sekaihon voiteessa. Hoitaviin ainesosiin lukeutuvat mm. sheavoi, arganöljy, hyaluronihappo sekä karnaubavaha. Voiteen tuoksu on pehmeä ja oikein miellyttävä, aistin siinä sekoituksen hentoa makeutta ja pähkinää.
Sanni sanoo: hyvä, edullinen ja mellyttävän tuntuinen kasvovoide.
ANTI-WRINKLE-PÄIVÄVOIDE 14,90€ / 50 ml
kuivalle ja ikääntyneelle iholle
Garnier Bio anti-wrinkle-päivävoide on täyteläisin sarjan kasvovoiteista. Pakkausteksti sanoo "kaikki ihotyypit", mutta itse olisin taipuvainen suosittelemaan voidetta erityisesti kuivalle iholle.
Voiteen koostumus on samettinen ja oikein miellyttävä. Runsaassa voiteessa on mm. jojobaöljyä, arganöljyä, nimikkoainesosa-lavandiinia sekä ruiskukkavettä. Kokonaisten kasviöljyjen sijaan voiteen pääasialliset rasva-ainesosat ovat edullisia esteriöljyjä, jotka tuovat voiteeseen miellyttävää levittyvyyttä ja pitävät samalla hintatason alempana kuin käytettäessä pelkästään kokonaisia kasviöljyjä, jotka ovat arvokkaampia. Esteriöljyjen käyttö voiteissa on todella yleistä eikä rajoitu pelkästään edullisiin tuotteisiin, mutta niitä näkee enemmän juuri edullisten sarjojen tuotteissa.
Sanni sanoo: oikein miellyttävä voide kuivalle iholle tai yövoiteeksi muillekin ihotyypeille.
SILMÄNYMPÄRYSVOIDE 14,90€ / 15 ml
ikääntyneelle iholle
En oikein pitänyt Garnier Bio Anti-wrinkle-silmänympärysvoiteesta. Sen koostumus on liian kevyt eikä riittävän kosteuttava tai pehmentävä iholleni.
Silmänympärysvoiteessa ei ole kuivattavaa alkoholia, eli alkoholia ei voi tässä tapauksessa "syyttää" kosteustehon viemisestä, mutta voiteen koostumus on muuten niin vähärasvainen ettei se vain tunnu ravitsevan ihoani riittävästi. Voide imeytyy todella nopeasti mistä voi sentään antaa pienen plussan. Hoitaviin ainesosiin lukeutuvat jojobaöljy, candelilla-vaha, aloe vera ja arganöljy. Voiteen feature-ainesosan lavandiinin eteerisen öljyn sanotaan Garnierin tiedotteessa elvyttävän ihoa, itselleni tämän ainesosan anti-age-hyödyt eivät ole ennalta tuttuja.
Sanni sanoo: "nojaa"-reaktion silmänympärysvoide. Hinnaltaan tietysti ihan jees jos etsii kevyttä, edullista luonnonkosmetiikan silmänympärysvoidetta ei-kuivalle iholle, mutta parempia ja vieläkin edullisempia löytyy, kuten Dermosilin Nature-silmänympärysvoide (hinta 6,40€). Garnier tietysti on saatavuudeltaan helpompi koska sen voi ostaa marketista.
ARGAN-KOSTEUSSUIHKE KASVOILLE (kuiva iho) 9,90€ / 150 ml
TIMJAMI-KASVOVESI (seka- ja rasvoittuva iho) 8,50€ / 150 ml
Arganöljypitoinen kosteussuihke on oikein miellyttävän tuntuinen ja tuoksuinen kosteuttava kasvosuihke. Sitä voi luonnollisestikin käyttää myös kasvoveden tapaan. Suihkeessa on alkoholia, mutta se ei tunnu koostumuksessa (toisin kuin Timjami-kasvovedessä). Suihkeessa on sama miellyttävä tuoksu kuin Argan-kasvovoiteessa.
Timjami-kasvovesi tuntuu kuivattavalta - jo sen tymäkässä tuoksussa tuntuu alkoholi. Tätä en suosittele kuin niille henkilöille, jotka syystä tai toisesta ehdottomasti haluavat kasvoveteensä alkoholia ja pitävät sen kuivattavasta tunteesta iholla. Vaikka alkoholi voi tuoda lyhytkestoisen "hyödyn" rasvoittuvalle iholle viemällä pois kiiltoa, rasvoittuva iho ei tarvitse alkoholia ja vaikutus on pitkällä aikavälillä negatiivinen.
ARGAN-MONITOIMIBALMI 10,90€ / 50 ml
Sarjan suosikkituotteeni! Tämä on tosi ihanan tuntuinen - samettinen koostumus levittyy notkeasti ja helpottaa kuivan ihon kiristävää tunnetta välittömästi.
Runsaasti sheavoita sisältävä Rescue Balm ei varsinaisesti ole balmia (balmilla tarkoitetaan yleensä vedetöntä, täysrasvaista koostumusta) vaan paksua emulsiota. Voiteessa on myös alkoholia (arvatenkin muokkaamassa koostumusta), mutta pitoisuus tässä tuotteessa on todennäköisesti hyvin pieni. Muita hoitavia ja ihoa suojaavia ainesosia shean rinnalla ovat arganöljy, auringonkukkaöljy ja karnaubavaha.
En tiedä millä lailla tämä voide olisi "multi-use", minusta se on erittäin täyteläinen kuivan ihon hoitovoide jonka koostumus on oikein onnistuneesti formuloitu miellyttävän ihofiiliksen ja levittyvyyden puolesta. Itse käytän tätä käsi- ja jalkavoiteena öisin. Ah miten pehmentävä! <3
MISELLIVESI 9,90€ / 400 ml
Tämä tuote kuuluu myös suosikkeihini. Sen koostumus tuntuu mukavan kosteuttavalta - tosin sen humektanttisuus tarkoittaa myös sitä, että ihoon voi jäädä hitusen tuotetuntua, eli kaikki ei haihdu.
Tässäkin tuotteessa on alkoholia, mutta vasta incin puolivälin jälkeen. Alkoholin tuoksu tai tuntuma iholla ei ole aistittavissa, joten pitoisuus lienee vähäpätöinen.
Tällaiset olivat mietteeni Garnierin Bio-sarjasta. (Kasvoöljyä en ole ehtinyt vielä testaamaan, eikä näillä helteillä tee edes mieli laittaa iholle öljyä...)
