30.06.2020

Aurinkovoidenostalgiaa: kun suojakertoimet alkoivat luvusta SK 2...!

Tänä päivänä melkein kaikki käyttävät auringossa vähintään suojakerrointa 20 - useimmat ihonhoitoon vihkiytyneet eivät edes katso SK 30:n tai 50:n alle.

Toisin oli 20 vuotta sitten. Nuoruudessani kaupoista hädin tuskin löytyi mitään voiteita yli suojakertoimen 10. Vielä kymmenenkin vuotta sitten viidenkympin kerroin oli jotain, jota käyttivät vain lapset, vuorikiipeilijät tai ne, joiden iho oli aivan erityisen aurinkoherkkä.

Nyt SPF 50 tuntuu olevan ihan standardi, oli ihotyyppi mikä hyvänsä - jos yhtään välittää ihostaan (annetaan ymmärtää ;))

Tapasin eilen lukijaani Yves Rocher -nostalgian merkeissä, ja näitä ihania katalogeja selatessa aurinkovoidemarkkinoiden valtava muutos piirtyi mitä konkreettisimmin esiin.

(Lukijani oli vanhoja Rocher-kuvastoja esitelleen postaukseni jälkeen jäänyt haaveilemaan, että pääsisi joskus selaamaan näitä aarteita.. tapaaminen järjestyi tänä kesänä :))

Minulla on tallella Yves Rocherin kaikki tuotekuvastot vuosilta 1994-2002, ja "tuoreemmista" kuvastoista vuodet 2012 ja 2013. Vieläkö näitä kuvastoja muuten ilmestyy..?

Tässä on Yves Rocherin aurinkovoidevalikoima vuosimalla 1994.

Suojakertoimet kautta 90-luvun pysyivät maltillisesti välillä SK 3 ja SK 12, ja kerrointa 12 pidettiin jo vahvana.

Jännä huomio: tässä vaiheessa (ainakaan Rocherin aurinkotuotteissa) ei mainita mitään UVA- ja UVB-säteistä, puhutaan vain yleisesti "aurinkosuojasta" ja "suojasta ultraviolettisäteitä vastaan".

"Voimakkaasti suojaava aurinkoemulsio lapsille, SK 12".

Mun kysymys ja ihmetys kuuluu: eivätkö lapset siis ole palaneet auringossa tällaisilla kertoimilla 90-luvulla? Jos eivät, miksi SK 50 on nyt ainoa lapselle turvalliseksi koettu kerroin? (En kyllä itsekään muista palaneeni nelosilla ja vitosilla joita käytin pitkälle teini-ikään... )

Onko UV-säteily voimistunut niin paljon runsaassa 20 vuodessa, että ihmiset palaisivat nyt niillä aurinkovoiteilla, jotka 90-luvulla vielä olivat ihan kelpo kamaa..?

Olen joskus googlannut aihetta, ja silloin löysin (ihan pätevän oloisia artikkeleita), joiden mukaan UV-säteily ei olisi juurikaan voimistunut viime vuosikymmeninä. Mistä sitten johtuu, että "ysäri-suojakertoimia" pidetään nyt ihan vitsinä, ja ihokin ruskettuu 2000-luvun auringossa ihan eri tapaan kuin lapsena ja nuorena?

Jaoin seuraavan havainnon menneinä viikkoina Instagramissa, ja moni laittoi viestiä kertoen, että kokee ihan samaa: teininä 'aurinkoaika' loppui viimeistään puoli neljältä, eikä sen jälkeen ollut enää mitään mieltä yrittääkään "ottaa aurinkoa", koska iho ei enää ruskettunut myöhäisen iltapäivän auringossa - illasta puhumattakaan. 

Nyt saan syvän rusketuksen viikossa, oleilemalla auringossa neljän jälkeen. Iho on jo pitkään ruskettunut myös ilta-auringossa - tämä on tullut todettua Maarianhaminan kesinä, kun olen päässyt parvekkeelleni aurinkotuoliin vasta viiden - kuuden aikaan töiden jälkeen.

Mielenkiintoista.

Vielä vuonna 1997 Yves Rocher on myynyt jopa vain SK 2 -suojan aurinkotuotetta, ja korkein kerroin on edelleen ollut 12. UVA- ja UVB-säteitä ei vieläkään mainita.

Mutta - seuraavana vuonna numerot ovat lähteneet nousuun ja säteiden kirjaimet liittyneet mukaan!

Vuonna 1998 Yves Rocher lanseerasi Cap Soleil -sarjan rinnalle tehokkaamman Prévention Soleil -sarjan, jonka kertoimet ylsivät jo kolmeen kymppiin ja kaikissa voiteissa komeilivat kirjainyhdisteet UVA + UVB (+IR = infrapunavalo...!).

Prévention Soleil -sarja vuonna 1998

Uuden sarjan alin suoja oli SK 8, ylin SK 30+.

Mikähän tuon "plussan" pointti oli..? Miten se pitäisi tulkita..? 30 ja risat? 32? 33 ja puoli..?

Vuonna 2000 Prévention Soleil -sarja täydentyi SK 40-voiteella.

Huomatkaa erikoinen tapa ilmaista UVA- ja UVB -suoja; muissa sarjan tuotteissa "Protection UVA" on sijoitettu omaan laatikkoon SK-numeron ja "Anti-UVB" -tekstin alle. Mutta SK 40 -voiteessa UVA-suoja on ilmoitettu erillisellä numerolla: 7! En ole tällaistakaan koskaan muualla nähnyt.

Cap Soleil -sarjassa puolestaan hyvin alhaiset kertoimet jatkoivat vielä 2000-luvullekin, ne olivat välillä SK 3 ja SK 12 aina vuoteen 2002 joka on viimeinen säilyttämäni kuvasto 2000-luvulta.

Ja mielenkiintoista tämäkin... siis mitä ihmettä...

Yves Rocher oli vuonna 2001 päivittänyt klassisen Cap Soleil -aurinkovoidesarjansa teknologian mango-hedelmän uutteeseen pohjautuvalla auringonsuoja-aineella..! 👀 Piti lukea kaksi kertaa: siis mangouuteko suojaisi UV-säteiltä...? Kuka on kuullut tällaisesta?

Seuraavan vuoden kuvastossa keksinnön kerrotaan vielä saaneen patentinkin Ranskassa..! Ja mycket riktigt; patenttihan sille löytyy! Ei liene Rocherin labroratorioiden keksintö kuitenkaan ottanut tuulta alleen UV-suojamarkkinoilla, sillä en ole koskaan törmännyt minkään (muun) aurinkosuojatuotteen kohdalla väitteeseen, että sen sisältämä UV-suoja tulisi (kokonaan tai edes osittain) mango-hedelmän uutteesta.

Jos noiden 2000-luvun alun Cap Soleil -tuotteiden inceihin pääsisi käsiksi, kävisi todennäköisesti ilmi, että voiteiden todellinen funktionaalinen UV-suoja on tullut ihan "oikeista" kosmetiikkalainsäädännön tunnistamista UV-suodattimista.

Kosmetiikkalaki tuntee mangouutteelle vuonna 2020 edelleen vain funktion 'hoitava'.

Vuonna 2012 Cap Solel - ja Prévention Soleil -sarjat olivat muuten jo historiaa, ja tilalle oli tullut Protectyl Vegetal -sarja kera suojakerrointen 6, 15, 30 ja 50.

Tilanne Rocherilla vuonna 2020? Suojakerroin 15 on alin. :)

Pikakysely: mitä suojakerrointa te käytätte?

65 comments on “Aurinkovoidenostalgiaa: kun suojakertoimet alkoivat luvusta SK 2...!”

  1. Heh, Cap Soleilit näyttää tutuilta! Ja yksi purkki riitti varmaan kolmeksi kesäksi :''D Aurinkovoiteen tehon haihtuminen / vanheneminen tais olla täysin utopiaa silloin...

    Vastaa

    0
  2. Onkohan tuo suojakerroinjärjestelmä pysynyt ihan samana? Itsekin olen käyttänyt aikoinaan etelänlomilla kerrointa 2 tai 4, enkä ikinä palanut. Nykyisin iho alkaa punoittaa tosi helposti, ja olen siirtynyt 30 tai jopa 50 kertoimiin. Lisäksi saan aikaisempaa useammin aurinkoihottumaa, mistähän sekin johtuu...

    Vastaa

    0
  3. Nuorena ei kunnolla ymmärtänyt kertoimien päälle ja varmaan tuli pihisteltyäkin ja ostettua halvempi matalamman kertoimen pullo. Kun noita hintoja katsoo, niin hurjaltahan se kuulostaa, että olisi sadanmarkan setelillä mennyt ostamaan yhden aurinkorasvapullon. :)

    Vastaa

    0
  4. Ihania kuvastoja, melkein haistoin jo Monoin tuotteet ^_^ Sinänsä jännää että mitään tuoksumuistoa ei välity pelkällä kuvitelmalla vaan siihen on pakko saada kuva. Käytän suojakerrointa 20-50, alkukesästä kun ei ole ollut yhtään auringossa käytän korkeampaa. Kun ihoon tulee väriä siirryn kevyempään.

    Vastaa

    0
  5. Kasvoille suojakerrointa 20, 30 tai 50,vähän riippuen, mitä kasvovoidetta tekee mieli käyttää, meikkaanko, oleilenko paljon pihalla tms.
    Vartalolle mulla on vaan yks voide ja siinä sk on 30.
    Muistan itsekin kun olin nuori, niin äidin kaapissa oleili Nivean aurinkorasvoja suojakertoimella 5. Niin ne ajat muuttuu, eikä tässä tapauksessa ainakaan huonompaan suuntaan. :)

    Vastaa

    0
  6. Aaah, Cap soleil in tuoksu kutittelee nenääni =D Siis eihän penskana =(lue alle 30v) ruskettunut jos suojakerroin oli 15 !
    Mutta oikeesti päivetyn nykyään paremmin, 10-20 vuotta sitten sai koko kesän odotella muuta kuin punaisia olkapäitä.
    20 on ihan kiva kerroin, mutta ostan sitä mitä löytyy.

    Vastaa

    0
  7. Ihan outoa, miten 2000-luvun alkuun palatessa kaikki kirjoitusmuodotkin kuulostaa hassuilta nykyään! "Rusketus lapselle täysin turvallisesti"...

    Aloin itse vasta tänä kesänä käyttämään aurinkosuojaa päivittäin. Aiemmin hölväsin suojaa iholle vain silloin, kun tiesin olevani kauan suorassa auringossa. En tosin ole koskaan ollut mikään intohimoinen ruskettuja, koska kuumuus valitettavasti aiheuttaa minulle pahoinvointia ja liika auringonvalo kammottavaa päänsärkyä :D

    Kasvoilla olen nyt käyttänyt Madaran (ihanaa!!) kevyesti sävytettyä SK30-voidetta ja vartalolla saman merkin SK20 tai SK30-suojaa. Kesän alussa ehdin ostamaan Cliniquen SK40-suojan, mutta menin sitten lukemaan kemiallisten suojien mahdollisista ongelmista ja päätin siirtyä fysikaalisiin.

    Toki suhtaudun vähän varauksella osaan uutisista kemiallisten suojien "vaaroista" (haitoista?), mutta olisi mielenkiintoista tietää aiheesta enemmän. Imeytyvätköhän ne muka oikeasti niin syvälle ihoon, verenkiertoon, mihin ikinä?

    Vastaa

    0
    1. Hei, olisko sulla linkkiä tuohon? Itse kilttinä ostin juuri Cliniquen myyjän suosituksesta...

      Vastaa

      0
  8. Niin, muakin hämmentää noi vanhat pienet kertoimet! Olikohan silloin sama tapa ilmoittaa kerroin kuin nykyään, vai onko systeemi tosiaan vaihtunut välissä? Oli niin tai näin, nuo vanhat kuvastot tuo mieleen niin paljon muistoja! Nuo on tutkittu moneen kertaan silloin aikoinaan:)
    Nykyään mennään parhaalla mitä rahalla saa! Käytän suojakerrointa 50 kasvojen keskiosissa ja poskipäillä. Kasvojen ulkoreunan suojaan vähän hutiloiden, ajattelen että jos kasvoihin saisi näin ruskettuneen olemuksen, ilman palanutta nenää ja harakanvarpaita. Silleen aurinkopuuteri tyyliin... Öh...?
    Rinta ja olkapäät on pakko suojata, koska ne saattaa palaa. Samaan syssyyn tulee rasvattua käsivarretkin.
    Sääret suojaan aika harvoin, ne kun ei tunnu ottavan väriä,ei punaista, eikä ruskeaa. Ne on varmaan niin valkoiset että kaikki mahdolliset valontaajuudet kimpoaa niistä pois ja tekee kintut täysin immuuneiksi auringolle.

    Vastaa

    0
  9. Mietin että onko tällä suojainkertoimien nousulla jotain tekemistä otsonikerroksen kanssa. 90 luvun lopulla 2000 alussa siitä puhuttiin paljonkin ja nykyään ei niinkään. Vain yleensä ilmastonmuutoksesta. Löytyi ylen arkistosta uutinen vuodelta 1999 tähän liittyen https://yle.fi/uutiset/3-5178256 ehkä siis ennen sk2 on ollut riittävä samalla ihotyypillä kuin sk 30 nykyään.

    Vastaa

    0
    1. Otsonikerros on käsittääkseni elvytetty/paikattu nykyään, eli siksi siitä ei puhuta enää.

      Vastaa

      0
    2. Ei kai se ihan täysin elvytetty vielä ole, mutta ainakin tuhoutuminen on pysäytetty.

      Vastaa

      0
    3. Vanhaan postauksen nyt kommentoin enkä tiedä osuuko tämä sun silmään enää, mutta aurinkosuojat ja niiden terveysvaikutukset on lähivuosina alkaneet kiinnostaa itseä ja herättää paljon kysymyksiä. Mikä löytö nämä lehtiset!
      Yksi argumentti siihen miksi palamme nykyään herkästi on se, että altistumme nykyään valtavasti erilaisille kemikaaleille sekä ravinnon kautta että ihon läpi. Altistuminen on kasvanut 50-60-70 luvuista lähtien valtavasti ja uskon että altistuminen on jollain tavalla voinut vaikuttaa mm.epigeeneihimme tmv. Tällä saisi varmaan jonkun vuoden salaliittohörhö mitalin 🤪 mutta uskon että vaikutus on jopa isompi mitä vielä tiedämme/tulemme lähivuosikymmeninä tietämään.

      Mitä tulee tuohon mangoon, niin mulle tuli ihan uutena tietona että monessa luonnontuotteessa on aurinkosuojaa, mm.kookosöljyssä (!!?), porkkanaöljyssä (??) ym. Niitä oli pitkä lista, pitääpä kaivaa se jostain! Moni tekee aurinkosuojansa myös itse sekoittamalla näitä öljyjä, sinkkiä, sheavoita yms. Ja kuulemma pelittää!
      Itse en uskalla täysin luottaa luonnolliseen suojaan koska oma kemikaalikuorma on vielä niin valtava, mm.ruokavalion, hajuvesien, retinolin, tupakoinnin vuoksi...
      Viime kesänä kun en tupakoinut, söin kasvipohjaisesti enkä käyttänyt retinolia, vedin koko kesän palamatta ihan vaan sillä, että söin porkkanaa aivan valtavasti 😆 n.1,5-2kg/viikko ja tosiaan oli ensimmäinen kesä aikoihin kun oleilin paljon luonnossa enkä palanut hitustakaan vaikka jätin rasvan käytön melkein kokonaan.

      Yksi keino valmistaa keho auringonsäteilyyn on olla käyttämättä aurinkolaseja. Meidän silmiin tietyn aikaa paistava aurinko saa kehossa aikaan reaktion,joka käskee meidän aivoja valmistaa iholle suojaa palamista vastaan. En nyt muista tarkkaan prosessia mutta jotenkin näin se oli!

      Luonto on ihmeellinen!

      Vastaa

      0
    4. Yksi argumentti siihen miksi palamme nykyään herkästi on se, että altistumme nykyään valtavasti erilaisille kemikaaleille sekä ravinnon kautta että ihon läpi. Altistuminen on kasvanut 50-60-70 luvuista lähtien valtavasti ja uskon että altistuminen on jollain tavalla voinut vaikuttaa mm.epigeeneihimme tmv.

      Mielenkiintoinen näkökulma.

      Mitä tulee tuohon mangoon, niin mulle tuli ihan uutena tietona että monessa luonnontuotteessa on aurinkosuojaa, mm.kookosöljyssä (!!?), porkkanaöljyssä (??)

      Jep, näin on. Luonnossa on vaikka mitä aineita, jotka suojaavat UV-säteiltä. MUTTA! Aurinkovoidetta ei todellakaan kannata tehdä itse. Ainakaan en missään tapauksessa suosittelisi korvaamaan "kunnon" aurinkovoidetta itsetehdyllä. Vaikka tietyissä luonnon yhdisteissä on UV-säteilyä absorboivia ominaisuuksia, ei niillä voi saada lähellekään yhtä hyvää suojaa kuin labravalmisteisilla. Vaikka ne voivat riittää esimerkiksi tummempien aurinkoihotyyppien suojaamiseen palamiselta, ne eivät kuitenkaan estä UVA-säteilyn pääsyä ihoon. Vaikka et koskaan palaisi, saatat silti saada ihosyövän kiitos UVA-säteiden, joten niiltä kannattaa todella suojautua.

      Mitä tulee oman "sinkkivoiteen" valmistukseen, se, että sekoitat sinkkijauhetta voiteeseen ei takaa, että ihosi saa pätevän suojan. Aurinkovoiteen suoritus ei ole kiinni vain UV-filttereistä, vaan nuo filtterit (kuten vaikka sinkkioksidi), tulee saada levittymään iholle riittävän tasaisesti, jotta ne muodostavat eheän ja hyvin suojaavan verkoston ihon pinnalle. Ja se on helpommin sanottu kuin tehty. Todella moni seikka aurinkovoiteen reseptiikassa vaikuttaa filttereiden asettumiseen iholle, ja kestävän sekä tasaisen UV-filtteriverkon muodostuminen on oikeasti todella vaikeaa. Aurinkovoide on yksi vaikeimmin formuloitavista kosmetiikkatuotteista.

      En ikipäivänä luottaisi itsetehdyn "sinkkivoiteen" suojaavuuteen. Kuten sanottua; vaikka et palaisi, se ei kerro koko totuutta ihoosi päätyvästä säteilystä ja se vaikutuksesta. Hyvin ruskettuva aurinkoihotyyppi selviää mainiosti minimaalisilla kertoimilla ilman palamisen oireita, mutta hänen ihoonsa päätyy silti runsaasti UVA/UVB-säteitä, jotka voivat aiheuttaa solumuutoksia. On huolestuttavaa, jos ihmiset yhä mittaavat aurinkoturvallisuutta ihon palamisen oireilla. Valtaosa UV-säteiden vaikutuksista on näkymätöntä, ja ilmenee vuosien päästä altistuksesta.

      Vastaa

      0
  10. Minäkin mietin olisiko suojakerroimien asteikko muuttunut tässä välissä. Itsekin nuorena muistan käyttäneeni pieniä kertoimia, mutta nykyään pienin käyttämäni kerroin on 30. Kasvoille menee usein 50:tä.
    Toki sekin on myönnettävä, ettei tuo oma nahkakaan ole sitä mitä ennen. :) Kaiken maailman länttiä ja läiskää alkaa pukkaamaan heti, kun kevätaurinko tulee esiin. Rypyistä puhumattakaan.

    Vastaa

    0
  11. Käyttäisin mieluiten suojakerrointa 20, mutta sellaista on nykyään tosi vaikea löytää. Madaralla löytyy spf20, jonka koostumus on ihan miellyttävä, mutta se tuoksuu liikaa. Olen tästä syystä käyttänyt spf 30 suojakerrointa synteettiseltä puolelta ja aina hajusteettomana. Jos on tarvetta suuremmalle suojakertoimelle, niin käytän vaatetusta suojana. Esimerkiksi valkoinen löysä puuvillaa oleva kaftaani myös viilentää suojaamisen lisäksi. Jotenkin sen ajatus, että iho paahtuu liian kuumassa keskipäivän paahteessa, ei ole mukavaa. :) Aamu- ja ilta-aurinko on ihaninta.

    Vastaa

    0
  12. Mutta siis noi suojakertoimet 2 tai 3.. :D Kyllähän ne muistaa, mutta tavallaan ne silti olivat unohtuneet. Muistan, että aikoinaan myytiin myös sellaista öljyä, joka kiihdytti ruskettumista, ilman suojakerrointa. Olikohan niissä sitten suojakerroin miinusmerkkinen? :D

    Vastaa

    0
    1. Mä muistan ne öljyt myös! :) Muistan ensi kosketukseni niihin olleen Espanjassa, jossa paikallinen väki valeli itseään rannalla. Vaalea tyttö kaukaisesta Pohjolasta katseli silmät pyöreinä ja veteli niveaa vartaloon. :D Itse en ole niitä koskaan käyttänyt, kun palan todella helposti.

      Vastaa

      0
  13. Minä paloin komeasti jo lapsena 1980-luvullakin! Valokuva-albumissa on useita alkukesän kuvia, joissa olen käräyttänyt poskipäät. Jostain syystä en muista itse lainkaan suojakertoimia 2 tai 3, mutta näen elävästi silmissäni sinisen Nivea-pullon, jonka suojakerroin oli 15.

    Nykyään kasvot saa suojakerrointa 50. Ei ainostaan palamisen, vaan etenkin maksaläiskien vuoksi. Muulle kropalle yleensä sk 30.

    Vastaa

    0
  14. Itse jäin miettimään, olisiko pilvikerroksen muutoksilla mitään vaikutusta palamiseen ja rusketukseen? Tällä hetkellähän tutkitaan aika paljonkin yleisen ilmastonmuutoksen vaikutusta pilvikerrokseen, ja ilmeisesti todisteet tällä hetkellä viittaa siihen, että pilvet ovat jo nyt keskimäärin lähempänä napa-alueita ja korkeammalla ilmakehässä. Ja ilmeisesti korkeampi sijainti tarkoittaa, että auringon säteily pääsee heijastumaan huonommin takaisin avaruuteen. Toki aiheen tutkimus on vielä aika alkutekijöissään, koska hankala ilmiö mallintaa tai ennustaa.

    (Esimerkiksi Naturessa on julkaistu tutkimus tästä vuodelta 2016: https://www.nature.com/articles/nature18273#author-information)

    Vastaa

    0
    1. Kiinnostava kysymys! Kyllähän nuo muutokset pilvikerroksissa jollain tavalla vaikuttavat säteilyyn. Mutta mihin suuntaan missäkin päin maapalloa, siinäpä kysymys. Ilmiselvää on tietysti että pilvettömyys on erittäin huono juttu mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään. Mutta miten se muuttaa säteilyä lähempänä napa-alueita onkin mutkikkaampi kysymys!

      Vastaa

      0
  15. Cap Soleil kuvista tulvahti heti mieleen niiden tuoksu, noita meillä lapsuudessa käytettiin...silloin kun muistettiin. Eli harvoin. Mutta taisi olla lapsuuden perheessä kaikilla samanlainen ihotyyppi kuin mulle, eli ruskettuu helposti ja palaa harvoin.Aah ja tuo Monoi-öljy, se oli ihan lempparituoksu.

    Nykyään itse käytän SK 30 -rasvoja (olen perheessä se, joka ostaa ja aikuisilla ostan pääosin SK30, lapselle vaihtelevasti SK50 tai SK30). Ehkä ostaisin SK20 mieluummin, mutta niitä ei enää kauheasti kaupoissa ole. Meillä lapsi on onneksi perinyt ihotyypin multa (eikä mieheltä, joka on mallia palaa herkästi), joten lapselle riittää SK30 erittäin hyvin (niin keski-euroopan helteissä kuin aikanaan päiväkodin pihan paahteessa).

    Vastaa

    0
  16. Oih .. tulipas mieleen edelleen kaipaamani Yver rocherin "savisaippua" mikäköhän se oikeasti oli? 🤣 Muistan tilanneeni sitä ja omenashampoota. Aurinkovoiteista köytin hyvin pitkään SPF 8, enkä palanuy tai saanut niin järkkyä aurinkoihottumaa kuin nykytuotteilla. Niin ne ajat muuttuu...

    Vastaa

    0
  17. Muistaakseni ennen tarkoitti sk2 että voit olla 2x pidemmän ajan auringossa palamatta kuin ilman rasvaa. Kakkosella pystyin siis olemaan ennen kaksi tuntia Suomen auringossa normioloissa (ei siis merellä tms). Jos laitan nyt sk10- rasvaa, en kyllä millään voi olla auringossa 10 tuntia vaan sen saman 2 tuntia kuin aiemminkin. Sen perusteella olen päätellyt että uudet kertoimet ilmaisevat varmaan jotain muuta kuin aikaa, mutta todella hankala on löytää tietoa siitä että mitä:). Ihan otsoniaukon piikkiin en henkkohtaisesti laittaisi kaikkea.. mutta oli kyllä tosi kiva nähdä noita vanhoja YR- otteita, kiitos:D!

    Vastaa

    0
    1. Kyllä kerroinluku edelleen ilmaisee aikaa, jonka voi olla auringossa palamatta. Suojakerroin x aika jonka iho kestää palamatta = aika jonka ajan aurinkovoide suojaa.

      Minä esimerkiksi palan alkukesästä ehkä puolessa tunnissa, jolloin SK 30 tarkoittaa, että voisin viettää 30 x 30 minuuttia eli 15 tuntia (!) auringossa palamatta. Tämä kyllä todennäköisesti toteutuisikin, jos/kun aurinkovoidetta käyttäisi oikein eli lisäisi sitä iholle tunnin tai kahden välein erittäin runsaasti. Mutta harva tekee niin. Ja palaa voiteesta huolimatta...

      Koska ihmiset pääsääntöisesti laittavat aurinkovoidetta huomattavasti vähemmän kuin mitä sitä kuuluisi laittaa, toteutuu mainitusta suojakertoimesta ehkä puolet, jos sitäkään. Näin ollen SK30 on monelle käytännössä jotain SK10 ja SK15 väliltä.

      Mitä ihmettä nuo SK 2,3,4, jne ovat sitten iholle tehneet, kun voiteita epäilemättä on 90-luvullakin levitetty iholle aivan liian vähän, jää mysteeriksi.... 😀

      Vastaa

      0
    2. Tuo aika on se, mitä en itse ymmärrä suojakertoimissa. Jos suojakerroin on laskettu niin, että sen avulla voi olla auringossa x kertaa kauemmin kuin ilman voidetta, kunhan voidetta levitetään uudelleen aina kahden tunnin välein, niin sehän tarkoittaa, että voide suojaa vain sen kaksi tuntia. :) Vai ymmärränkö jotain ihan väärin? Kuinka ne tekstit siis tehdään? Eihän mitään suojaulukua voida saada oikein, jos voidetta lisätään aina sen kahden tunnin välein. Jos itse levittäisin suositellun määrän voidetta (1 tl kasvoille ja 1 rkl vartalolle) kahden tunnin välein, niin voisin luultavasti oleskella auringossa koko päivän suojakertoimella 2-4.

      Vastaa

      0
    3. Olen ymmärtänyt sen niin, että aurinkovoide on suodatin, joka kuitenkin päästää läpi x-määrän säteitä, korkeammalla kertoimella tietysti vähemmän kui matalalla (paitsi tietysti fysikaaliset, jotka muodostavat jopa näkyvän esteen iholle). Näin ollen, vaikka voidetta levittääkin kahden tunnin välein, iho saa silti kahdessa tunnissa 2x määrän säteitä, neljässä tunnissa 4x määrän jne., joten esimerkin tapauksessa 15 tunnissa "kiintiö" tulee täyteen eikä voiteen lisääminen enää auta -> iho palaa. Kuinka paljon säteitä oma iho kestää, riippuu yksilöstä. Joten, jos voidetta ei lisää suositellusti, iho saa tietenkin paljon nopeammin täyteen sädekiintiönsä, ehkä esimerkkitapauksen kyseessä ollessa kahdessa ja puolessa tunnissa. Jos käyttää suojakerrointa 2 tai 4, kiintiö tulee myös täyteen paljon nopeammin, puolessa tunnissa palavalle henkilölle ei riitä voiteen lisääminen parin tunnin välein, hän palaisi jo siinä ajassa voiteen lisäämisestä huolimatta.

      Vastaa

      0
  18. Auringon UV-säteily on korkeintaan laskenut, sen aktiivisuus on ylipäätään ollut laskusuunnassa 90-luvun jälkeen. 11v-sykli säteilyssä on myös olemassa, ei taida ruskettumistehokkuudessa sellaista olla. :) Ne on aika pieniä vaihteluita.

    Otsonikerros saattaa olla syypää tähän. Pikainen googletus löysi kuvan jossa näkyy laskeva trendi. Eli UV-säteilyä tulee avaruudesta abaut saman verran, mutta isompi osa siitä pääsee nykyään maan pinnalle asti.

    Vastaa

    0
  19. Vartalolle Lidl lasten aurinkovoide 50 (olen siis ihan aikuinen...) ja kasvoille 30 tai 50 apteekin Aco.

    Luin mielenkiintoisen kirjan Matkaopas keskiajan Suomeen (ei lainkaan kuiva vaan viihdyttävä) ja tulipa mieleen: miten hyvin kauan aikaa sitten on pärjätty, kun on oltu paljon ulkotöissä ja ei minkään sortin voiteita ollut olemassakaan? Tuskin edes tiedettiin UV-säteilystä, ihosyövistä.
    Mutta: jos silloin pukeuduttiin peittävämmin ja (luulisin) ettei ilmakehän otsonikerros ollut vielä niin ohentunut?

    Vastaa

    0
    1. Luultavasti ihosyövät ja muut ovat tuolloin olleet myös huomattavan alidiagnosoituja. Ihmisiä on kuollut ja sairastunut niihin kyllä, mutta yhteyttä aurinkoon tai UV-säteilyyn ei ole ymmärretty, kun koko UV-säteilystä ei ole tiedetty.

      Vastaa

      0
    2. Keskimääräinen eliniänodote oli myös huomattavasti nykyistä alhaisempi (kai jossakin 45 vuoden tienoilla) -> todennäköisesti ihminen ehti kuolla johonkin muuhun (synnytykseen, kulkutautiin, nälkävuoteen, verenmyrkytykseen jne) ennen kuin ihosyöpä ehti vakavalle asteelle. Ja tosiaan, jos kuolinsyy oli elimistöön levinnyt ihosyöpä, se olisi varmaankin mennyt ruuansulatuselimistön sairauden tai yleisen heikotuksen piikkiin. Käsitykset taudeista ja niiden aiheuttajista oli hyvin erilainen kuin nykyään.

      Vastaa

      0
  20. Suojakerroin 30, kasvoille ja vartalolle. Kasvoilla käytän sk 30 ympäri vuoden päivävoiteessa. Meikkivoiteessa näyttää olevan sk 35. Mutta oi, meillä oli kotona noita Yves Rocherin Cap de Soleil -aurinkovoiteita kun olin lapsi :) Olin jo ihan unohtanut ne! Muistelen, että niissä oli todella hyvä tuoksu.

    Vastaa

    0
  21. Suojakertoimet 50 tai 60, kumpaakin löytyy kaapista. Alemmilla kertoimilla on turha edes katsoa ikkunasta pihalle :D

    En muista IKINÄ lapsena tai vielä teininäkään palaneeni, vaikka silloin en käyttänyt aurinkovoiteita. Sitten olin 17-vuotiaana vaihdossa Ausseissa, ja paloin pari kertaa aika pahasti. En tiedä onko se joku "juttu", että jos palaa kerran kunnolla, niin se on sitten menoa. Oma ihoni ainakin reagoi aurinkoon täysin erilailla tuon vaihtovuoden jälkeen. Aloin sen jälkeen huolehtimaan ihon suojauksesta ja rasvan kanssa läträäminen aiheutti vielä tuolloin 2000-luvun alussa ihmetystä ja huvitusta.

    Minulla on myös paljon (puhutaan sadoista) luomia, joten se myös saa erityisen varovaiseksi. Rakastan aurinkoa ja olen paljon ulkona, mutta enää en valitettavasti "ota aurinkoa".

    Vastaa

    0
  22. Spf 50 aina kasvoilla ja useimmiten muuallakin. Tosin myös spf 30 voiteita meillä on ja niitä käytetään käsivarsiin ja sääriin, jos ei varsinaisesti olla pitkiä aikoja. Lasten ihon suojaamisesta olen ollut lähes hysteerinen: aina spf 50. Ovat osanneet jo vuosia itsekin huolehtia rasvaamisesta ja hyvä niin!

    Cap Soleil on tuttu, mutta en yhtään muista, mikä kerroin itsellä olisi ollut... Olisinko tajunnut ottaa tuota korkeinta 😊

    Vastaa

    0
  23. Olipa tuttuja kuvia. Cap Soleil nimenäkin heti toi nostalgiaa.
    Onneksi on herätty sekä suojakertoimien määrässä, että auringon UV-säteiden vaarallisuuden kertomisessa (säätiedotuksissakin). :)

    Vastaa

    0
  24. Aaah tutunnäköisiä purkkeja lapsuudesta! 🤗 Koitin tässä miettiä että kuka meidän perheessä noita käytti... Oliko se äiti, joka palaa herkästi vai voideltiinko meidät lapsetkin noilla? Sen muistan, että olin lapsena kesäisin ruskea kuin kahvipapu enkä palanut ikinä, en vaikka nukahdin keskipäivän aurinkoon takapihalle uikkarissa.

    Tosiaan 15 oli suuri voimakkuus.
    Teininä en suostunut laittamaan 6 isompaa että rusketun. 🙈 Siihen aikaan kaikki tosi aurinkofanit tiesi, että auringossa ollaan klo 11-15. Varjossa ei rusketu, aurinkovoiteilla ei rusketu ja illalla ei rusketu.

    Nykyään rusketun edelleen helposti mutta myös palan. Olisin aivan korventunut jos makaisin auringossa monta tuntia ilman rasvoja. Nautin edelleen auringosta ja kuumasta. Minulle sopiva lämpötila on se mitä suurin osa suomalaisista pitää tukalana ja toivoo sateen pian alkavan. En enää ota ota aurinkoa ja suojaan ihoni vaatteilla tai aurinkovoiteilla.

    Teininä rakastin auringonottoa! Makasin takapihalla auringon helliessä kehoani ja luin kirjaa tai kuuntelin musiikkia. Se oli parasta mitä tiesin! Elämä hymyili. Katsoin vihaisesti jokaista pilvenriekaletta, joka kehtasi lipua auringon eteen ja odotin vihaisena että saisin tuntea taas polttavan paahteen ihollani.

    Vastaa

    0
  25. Tulipa voimakkaat tuoksumuistot ja sen myötä joku Kanarian reissu 90-luvun puolivälistä. Muistan elävästi nuo Cap Soleil -rasvat (juuri tuo kupolimainen korkkiosa) ja lasisen Monoi de Tahiti pullon, tuo tuoksu humauttaa mielen edelleen johonkin etelän aurinkoon.

    Tälle etelänlomalle mulle tilattiin myös ikioma hajuvesi, Pomme d'api. Sen punainen pallonmuotoinen kierrekorkki pomppi ja pyöri aina johonkin sängyn alle. Tämäkin omenais-saippuainen tuoksu on edelleen tarkasti muistissa.

    Vastaa

    0
  26. Nyt on ollut käytössä sk30.

    Olen 90-luvun lapsi ja oman muistini mukaan ei laitettu aurinkorasvaa muuta kuin uimarannalle. Mutta en muista kyllä montaakaan kertaa, että olisin lapsena palanut, vaikka silloin ulkoiltiin kyllä paljon ihan joka päivä. Voi olla, että olen unohtanut palamiset, mutta rasvauksen muistan kyllä vain uimareissuilta.

    Nyt täytyy rasvaa laittaa aina, kun aikoo ulkoilla auringossa. Joka alkukesäinen riesa on aurinkoihottuma dekolteella, jota saattaa tulla hieman rasvauksesta huolimattakin..yök. Muuten en olekaan kärähtänyt kun on ottanut tavaksi rasvailun.

    Vastaa

    0
  27. Mulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa aurinkovoiteiden käytöstä lapsena. Oikeastaan en ihmettele yhtään, koska aikuisiällä olen saanut (ja saan edelleen) patistaa vanhempiani suojaamaan ihonsa - ovat meinanneet lähteä etelän lomillekin ilman aurinkovoiteita eivätkä vaikuta vieläkään sisäistäneen, miksi niitä käytetään. Huoh.

    Olen polttanut olkapääni ja rintakehäni muutaman kerran melko pahasti (lähes kaikki kerrat ala- ja yläkouluikäisenä), vaikka en ole koskaan varsinaisesti ottanut aurinkoa. Olin todella helposti kärähtävä jonnekin päälle kaksikymppiseksi asti, mutta nykyään ihoni tuntuu sietävän aurinkoa paremmin enkä ole palanut melontareissuillakaan (toki olen lätrännyt aurinkovoiteilla, mutta olen usein unohtanut lisätä niitä tarpeeksi tihein väliajoin).

    Käytän suojakertoimia 30 ja 50. Olin pitkään sitä mieltä, että kertoimen on oltava ehdottomasti 50 varsinkin kasvoilla, koska luulin sen tuovan merkittävästi tehokkaamman suojan, mutta ilmeisesti ero ei olekaan kummoinen. Spf30 tuntuu kasvoilla sen verran miellyttävämmältä, että tänä kesänä olen käyttänyt vain sitä. Rintakehällä ja olkapäillä käytän aiempien kärähtämisten vuoksi mieluiten kerrointa 50.

    D-vitamiinin vuoksi pyrin viettämään päivittäin tovin auringossa ilman voiteita, mutta muuten olen kyllä varsin huolellinen aurinkovoiteilla läträäjä, vaikka niiden pois peseminen ei todellakaan ole lempipuuhaani. :)

    Vastaa

    0
  28. Meillä oli aina sk 4 tai 8 Nivean rasva. Kerran käytiin aurinkolomalla juuri ennen 90-luvun lamaa ja kaikkien iho paloi täysin!
    Otsonikerros on itseasiassa parantunut vuosi vuodelta sen jälkeen, kun freonit kiellettiin, eli Uv-säteily on vähentynyt. Ehkä sitä ei palanut muinoin, jos ajateltiin, ettei rusketusta tule neljän jälkeen ja siirryttiin sisätiloihin.

    Vastaa

    0
  29. Ilmeisestikään 90-luvulla ei vielä osattu tehdä muita kuin noita matalammalla suojakertoimella. Noi 2 tai 6 on varmaan saatu myytyä niille, jotka halusivat kärventyä (en rusketu, jos on yli +10). 12 olisi jäänyt hyllyyn, kun eihän silloin edes rusketu...

    Vastaa

    0
  30. Olen superkalpeaa suomalaista ihotyyppiä, joka aina palaa eikä rusketu koskaan. Nuorempana en ottanut aurinkoa koskaan, mutta joskus 20-25 v. yritin saada kaunista rusketusta niinkuin muutkin. Vielä v. 2003 häämatkallani Meksikossa käytin suojakerrointa 15 kun halusin saada "kunnon rusketuksen".. no, päivä Karibianmerellä snorklailemassa aiheutti sen, että revin ihokappaleita irti viikkoja tuon reissun jälkeen.. mukana olleilla ranskalaisilla oli kyllä suojakertoimet 50 (jostain syystä jäi mieleen..) Tuon jälkeen suojakertoimet ovat olleet isoimmat, mitä kaupoista löytyy ja nykyään on aina käytössä vähintään 30, mielummin 50.

    Vastaa

    0
  31. Ei ole tullut ainakaan vuoteen Yvesiltä mitään paperipostia, joskus tulee niitä alennuskuponkeja, mutta ne samat on aina jo s-postista tai sivuilla nähtävillä :D Oiskohan about vuoden sisään, kun meille tuli naapurin postia (viereisestä rapusta) ja hälle tuli ihan se perinteinen kirjekuori, jossa on niitä leikkaa-nuole -lappusia. Itselleni ei ole tullut varmaan noitakaan koskaan!

    Kaikki on nykyään tylsää sähköistä viestintää ja tarjouksia :D

    Vastaa

    0
  32. Nykyään on käytössä vähintään suojakerroin 20, eikä sekään tunnu aina riittävän. Jos tiedän viettäväni pidemmän aikaa auringossa, suihkin surutta lasten aurinkovoidetta suojakertoimella 50 (enkä varmasti pala, iho ei ala edes punoittaa eikä myöskään kyllä rusketu). Lapsena aurinkovoide oli ihan tuntematon käsite (olen 80-luvun lapsosia), mutta silti en muista koskaan palaneeni vaikka kaikki kesät hyvinkin pitkälle ulkoleikeissa vietettiin. En ole aikuisiälläkään onneksi muutamia punoituksia lukuunottamatta varsinaisesti palanut, mutta rasvaa olenkin läträillyt parikymppisestä lähtien. Itse olen hämmästellyt myös mistä mahtaa johtua se, että lapsena/nuorena iho tuntui kestävän aurinkoa paremmin kuin kolmekymppisenä. Omilla lapsillani sen sijaan iho tuntuu melko herkästi alkavan punoittaa, joten kesäpäivien viettoon kuuluu olennaisesti päästä varpaisiin tapahtuva rasvausrituaali.

    Vastaa

    0
  33. Tosi mielenkiintoista! Vaikea kuvitella, että suojakerroin 2-4 suojaisi yhtään mitään. Minä käytän kasvoilla suojakerrointa 30 (sävytetty Alga Maris, jota käytän meikkivoiteena kesällä) tai 50 (perus Nivea). Vartalolla myös 50. Ostin Nivean SK50-voiteet muuten sinun instapostauksesi perusteella ja olin tosi hämmästynyt, kun ne toden tottakin osoittautuivat kosmeettisesti tosi miellyttäviksi eivätkä olleet yhtään sellaista tahmeaa valkoista jankkia mihin olen noin korkeilta kertoimilta tottunut. Olen tosi tyytyväinen, erityisesti kasvoille tarkoitettu hajusteeton aurinkovoide on aivan mahtavan hyvä.

    Lapsuusvuosien palamisia en juurikaan muista, vaikka silloin tuli takuulla vietettyä enemmän aikaa auringossa kuin nyt. Varmasti joskus paloin,mutta ainakin rannalla äiti kyllä rasvasi ihoani ja meillä oli muistaakseni ainakin 2000-luvun alussa ihan hyvät suojakertoimetkin käytössä. Itse en juurikaan rasvaillut ennen kuin vasta aikuisiällä, mutta en kyllä harrastanut auringonottoakaan. Tuntuu silti hassulta ajatella, miten rennosti sitä on nuorempan kulkenut kesällä ulkona ilman mitään rasvoja, kun nyt en lähde aurinkoisella ilmalla mihinkään ilman aurinkovoidetta ainakaan ennen iltaseitsemää.

    Vastaa

    0
    1. Ei kun hups, ostin vain naamalle tarkoitetun voiteen postauksesi perusteella. Mutta Niveaan osui valinta kuitenkin vartalorasvankin kohdalla :D

      Vastaa

      0
  34. viisikymppistä joka kohtaan ja kasvoille myös joka vuodenaikaan meitsillä! aion näyttää nelikymppisenä samalta kuin nyt, motivoi hyvin naaman rasvailuun. ruskettumisintoilua en oo koskaan ymmärtänyt, nykyajan itseruskettavalla läträilykin on mennyt melko naurettaviin mittasuhteisiin. en usko että ihonsa värjääminen muutaman päivän välein jollakin tökötillä on sekään kovin hyvästä iholle. lisäksi (auringosta tullut) rusketus on merkki siitä, että iho on jo vaurioitunut, eipä tällä tiedolla oikein tee mieli hankkimalla hankkia itselleen "kauniin ruskeaa" ihoa.

    Vastaa

    0
  35. Ihan mahtava juttu, kiitos paljon! :D Näitä lisää! Tuossa taannoin juuri mietin asiaa. On mielenkiintoista miten vahvasti mainonta vaikuttaa meihin. Onhan sitä ennenkin myyty elohopeaa ja lyijyä terveyttä ja kauneutta edistävinä tuotteina, vaikka nykyään tiedetään toisin.

    Ja kyllä, olem lapsena palanut säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Rantalomalla oli aurinkorasvan suojakerroin noin 10 ja sitä käytettiin säästeliäästi, kun oli niin kallista. Iho kesi ja nahkaan sattui. Eikä ollut sen jälkeenkään t-paitaa rannalla päällä.

    Nyt aikuisena suojakerroin on 50, en oleskele rannalla porotuksen aikaan, eivätkä omat lapset altistu auringolle missään nimessä sillä tavalla, kuin itse lapsena altistuin.

    Vastaa

    0
    1. Hei Ohis..! Ilahduin kun näin sinulta kommentin! ^_^ (Viitaten huhtikuuhun - tosi kivaa jos kuitenkin vielä jäit Karkkipäivän lukijaksi ❤️)

      Mukavaa kesää sinulle - ja ihollesi, kunnon kertoimilla 🤗

      Vastaa

      0
    2. Täälläpä sitä edelleen ollaan. :) Oli aika rankka kevät henkkoht. syistä ja luottamus ihmiskuntaan hieman hatara. Elämä voittaa vähitellen.

      Nämä aikamatkajutut ovat jotenkin juuri ihaninta luettavaa ja on hauska lukea muistoja herättäneitä kommentteja. Ollaan jonkin yhteisen äärellä.

      Kiitos sinulle ja leppoisaa kesää!

      Vastaa

      0
    3. Elämä voittaa vähitellen.

      Hyvä kuulla 🙏🏻

      Elämä on välillä kummallista ja ikävää. Onneksi yleensä voi luottaa siihen, että jossain vaiheessa valo taas palaa... vaikka 'jossain vaiheessa' voi tilanteesta riippuen olla hyvänkin matkan takana. Toivottavasti sinulla matka ei ole ollut kovin pitkä <3

      Nämä aikamatkajutut ovat jotenkin juuri ihaninta luettavaa ja on hauska lukea muistoja herättäneitä kommentteja. Ollaan jonkin yhteisen äärellä.

      Samaa mieltä <3 Ysärikosmetiikan museota yhä odotellessa.....

      Vastaa

      0
  36. 50 kerroin sekä kasvoille että vartalolle. Lapsuudessa 70-80luvulla äiti laittoi meille aina Niveaa tai Hawaiian Tropicia, niiden tuoksun muistan.

    Vastaa

    0
  37. En kyllä muista, että lapsuudessa tai nuoruudessa olisi käytetty yhtään mitään voiteita, ei edes etelänlomilla :D Nyt kun on omia lapsia ja sitä kautta tulee sekä vietettyä paljon aikaa ulkona että rasvattua aina lapset, laitan omallekin dekolteelle ja hartioille aina jotain rasvaa. Mulla on oma SK30 ja välillä laitan lasten SK50 jos sitä sattuu olemaan sopivasti käsissä. Kasvoille en laita erikseen paitsi rannalle, koska aurinkovoiteet saavat ihon kukkimaan... Luotan kasvovoiteen, meikkivoiteen ja lippiksen yhteiseen suojaan :)

    Vastaa

    0
    1. En kyllä muista, että lapsuudessa tai nuoruudessa olisi käytetty yhtään mitään voiteita, ei edes etelänlomilla :D

      Äitini (päälle 7-kymppinen) on kertonut, että aurinkovoiteista ylipäänsä alettiin puhua, ainakin Suomessa, vasta 80-luvulla. Ekan aurinkovoiteen äiti muistaa ostaneensa 90-luvulla.

      Vastaa

      0
  38. Käytän sk 30 ja lapsilla sk 50. En muistanutkaan, mutta oli tosiaan ennen hassun pienet sk, taisin pitkään käyttää sk6. Aina olen ruskettunut hyvin, en palanut 80-luvulla ennen aurinkovoiteita. 90-luvun alkupuolella aloin saada alkukesästä aurinkoihottumaa. Ja edelleen saan kunnes iho tottuu aurinkoon.

    Oi, kauneuden vihreä kirja! Olin tyystin unohtanut.

    Vastaa

    0
  39. Ihana muistelupläjäys :) Vitsi mä rakastin kans noita YR:n kuvastoja!
    Käytän vähintään sk 30 ja kasvoille aina sk50, koska mulle tulee hiton maksaläiskiä. Sellaisen olen muuten tässä elämää nähneenä huomannut, että nuorempana tuli otettua aurinkoa ihan hulluna, enkä silti ruskettunut, paloin vaan. Nyt nelikymppisenä oon yhtäkkiä ruvennut ruskettumaan, mutta en enää pidä ruskettunutta ihoa kovin kauniina, hahhah!

    Vastaa

    0
  40. Nykyään tuntuu että jo nopea ulkoilu ilman voidetta saa ihon jopa kihelmöimään, tällaista en muista lapsuudesta. En ole ikinä ruskettunut ollenkaan ja muistan kuinka oikeastaan joka kesä paloin monta kertaa voiteista huolimatta. Muistan vieläkin olleeni kaveriporukan ainut joka ei olisi halunnut istuskella auringossa - samalla kadehdin rusketusta. Silti tuntuu että nyt palaa vielä herkemmin ja pahemmin jos yhtään unohtaa käyttää voiteita. Onkohan mahdollista että nuoruudessa vaurioitunut iho palaa herkemmin aikuisena. Enpä tiedä, mutta ysärillä suojista ei kyllä välitetty :D

    Vastaa

    0
  41. Mietin samaa, että onkohan nuo suojakertoimet mitattu tai ilmoitettu samoilla asteikolla kuin nykyään? Olen 10-15 vuotta käyttänyt suojakertoimia 30-50, ja niilläkin kertoimilla palan jos en tunnollisesti lisää rasvaa tunnin-parin välein. Olen hyvin vaalea, ns. Lumikki-ihoinen, Suomen syksyihin ja talviin tehty 3-kympoinen nainen. Lapsuudesta muistan sen, että vaatteilla peitettiin aika paljon ja pari kertaa olen myös palanut aika pahasti. Aikuisena kamalinta on ollut festareilla palanut niska v.2010, kun olin ensimmäistä kertaa leikannut pitkät hiukseni lyhyeksi polkaksi enkä tajunnut suojata niskaa. Piti mennä ihan lääkäriin ja parantuminen kesti puoli kesää. 50 suojakerroin on minulle ihan pakollinen, mutta ymmärrän olevani vähän erikoisempi tapaus, vaikka toki vaaleita hipiöitä on monella muullakin.:)

    Vastaa

    0
    1. Mietin samaa, että onkohan nuo suojakertoimet mitattu tai ilmoitettu samoilla asteikolla kuin nykyään?

      Kyllä kertoimet olivat (- ainakin yrittivät olla) saman logiikan mukaisian 90-luvulla kuin tänäkin päivänä. Yhdessä Rocherin ysäri-katalogissa selitettiin mitä suojakerroin tarkoittaa, ja selitys oli ihan sama kuin tänä päivänä: kertoimen luku viittaa aikaan, jonka kertaisen määrän voi olla auringossa palamatta.

      Koska aurinkovoiteita on alettu käyttää säännöllisesti vasta noin 30-40 vuotta sitten, ja samalla UV-säteilyn aiheuttamat ihosyövät ovat kuitenkin vain lisääntyneet, en keksi muuta selitystä kuin auringon säteilyn voimistumisen (syystä tai toisesta). Jos aurinko olisi aina vaikuttanut samaan tapaan ihmisen ihoon kuin nyt, olisihan ihosyöpä ollut vielä paljon yleisempi menneinä aikoina jolloin ihminen ei käyttänyt mitään aurinkosuojia.

      Olisipa mielenkiintoista mennä aikakoneella vaikka 60- tai 70-luvulle ja tarkkailla ihmisiä aurinkorannoilla... Sielläkö he ovat vain lojuneet tuntikaupalla ilman mitään suojavoiteita - ja polttamatta itseään...?

      Vastaa

      0
  42. Uiiii... Ihania nuo Yves Rocher-kuvastot.. Kiitos tästä nostalgia-annostuksesta!! Muistan vielä tuon kansikuvan vuodelta 1994 ..!

    Uskomattomilta tuntuu nyt nuo suojakerroinlukemat. Liekö niissä tehoa ollutkaan siinä määrin kuin luvattiin.. nykystandardeilla aika olemattomia on voineet olla silloin käytetyt filtterit.
    Luonnon kannaltahan ei UV suojat ole ongelmattomia, mutta käytän silti niitä mieluummin kuin käräytän itseni ennenaikaiseen syöpähautaan..

    Vastaa

    0
  43. Eli, mikä on suojakerroin tänään? Kasvoille spf 50+. Vartalolle spf 30.
    Kuiva ihoni rakastaa Louis Widmerin erittäin aurinkoherkälle suunnattua viisikymppistä (löytö apteekin poistolaarista!), ja kropalle Avenen suihke on kätevä.

    Vastaa

    0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


  • Sanni

  • Arkisto

    • 2025 (39)
    • 2024 (124)
    • 2023 (149)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)
  • Avainsanat