Kaupallinen yhteistyö: Carmex
Supermolekyyleistä ihanan arkiseen kosmetiikkaan: huulirasva! ❤️ Pääsen pitkästä aikaa fiilistelemään mun lempihuulirasvaa, ja sehän on ikoninen Carmex.
Huulirasva on minulle se kosmetiikkatuote, jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle. Huulirasva kulkee mukanani kaikkialle, ja niitä on sijoiteltuna strategisesti eri paikkoihin kuten takkien taskuihin, lompakkoon ja kotona yö- sekä eteisen pöydälle. (Lanseerasin tämän käytännön hermostuttuani niihin hetkiin, kun en välittömästi löytänyt huulirasvaa sitä tarvitessani…)
Kuten olen Karkkipäivässä monesti kertonut, huuleni ovat äärimmäisen nirsot ja vaativat, ja niille kelpaa vain muutama harva huulirasvamerkki. Carmex on yksi niistä, ja sarjan legendaarinen kelta-punainen purkki on viihtynyt taskussani siitä saakka, kun brändi viimein 2010-luvun puolessa välissä saapui Suomeen.
Carmex-huulirasvan tunnusomaisella värillä on muuten myös selvä hyötyfunktio (ainakin minulle!); kirkkaan värinen purkki erottuu helposti asunnon eri pinnoilta kaikenlaisen pikkusälän seasta…! Ja se ”sälä” on usein tietysti muita kosmetiikkapurkkeja….
Aina välillä mietin huvittuneena, että Carmex -purkki edustaa kuvissani (niin somessa kuin henkilökohtaisissa albumeissani) orgaanista ja täysin tahatonta tuotesijoittelua. Keltapunaisen purkin voi bongata kuvissani milloin minkäkin kahvilan tai ravintolan pöydältä, veneen kannelta, meikkipöydältä - varmaan tiskipöydältäkin - tai melkein mistä tilanteesta tahansa, jossa olen pysähtynyt tekemään jotain pidemmäksi aikaa. Näissä tilanteissa näkyy aidosti, kuinka huulirasva on mukana kaikkialla mun elämässä.
Paljastanpa tässä samalla toisenkin syyn, miksi purkki on niin usein esillä. Carmex-purkki toimii minulla lempeänä stressileluna. Puristelen pientä purkkia kämmenessäni, ja se rauhoittaa. Purkki sopii juuri kämmenkoloon, ja kun purkin kantta painaa kämmeneen, sillä saa aikaan loksahtavan äänen. Huomaan hakevani purkin käteeni positiivisenkin stressin aikana. Minulla on ollut tämä tapa jo vuosia, ja lähipiirinikin tuntee sen. Joskus he huomauttavat hyväntahtoisesti, että taas Sanni loksauttelee huulirasvapurkkiaan…. ☺️
Tätä Carmex-postausta varten halusin kuvata huulirasvoja jossain muualla kuin pöytien pinnoilla, ja vein purkit luontoon kirpeänraikkaaseen syyssäähän. Yksi tämän syksyn harvoja kuulaita päiviä kun aurinkokin pilkisteli näkyviin.
Pitkäkestoisesti suojaava Carmex-huulirasva onkin omimmillaan ulkoiluympäristössä. Carmexia käyttävät mm. monet hiihtäjät ja muut talviurheilun harrastajat. Myös auringon paahteessa huulirasvalle on tavallista enemmän käyttöä. Olen muuten laskenut, että minulla kuluu Kreikan matkoilla tuplasti enemmän huulirasvaa, kuin normaalioloissa..!
Auringosta puheen ollen, olen tietoinen siitä, että en aina käytä auringossa suojakertoimellista huulirasvaa, vaikka pitäisi. Nyt kun tätä juttua varten tulin vihdoin testanneeksi myös Carmexin puikkohuulirasvan, löysin toimivan ja huulteni hyväksymän huulirasvan suojakertoimella – Carmexin puikossa on SPF 15.
Olen niin ihastunut alkuperäiseen purkki-koostumukseen, että minusta on suorastaan vaikea antaa muille koostumuksille mahdollisuutta. Nyt kun koronapandemian myötä olen alkanut käyttää silkasta hygieniasyystä puikkohuulirasvaa, oli aika kypsä myös Carmex-puikon testaamiselle. Ja sehän on tosi hyvän tuntuinen…! 😍 Ei yhtä notkeaa kuin purkki-versio, mutta erittäin miellyttävän tuntuista joka tapauksessa; huulille jää pitkäkestoinen miellyttävä ja pehmeä tunne vailla kalvomaista tunnetta, ja se on tärkeintä.
Hienoa myös, että puikossa on aurinkosuojakerroin. Tämä huulirasva tulee varmasti jatkossa erityisesti kesä- ja Kreikan matkakäyttöön.
Carmex-huulirasvaa on saatavilla kolmessa muodossa, ja testasin myös tuubi-koostumuksen.
Tästä on tullut syksyn aikana mun suosikki..! Muistelen, että joku lukijoistakin tätä minulle suositteli aiemmissa huulirasvapostauksissa, mutta kuten todettua... olen ollut niin uskollinen purkille, että aina on tullut tartuttua siihen. Ennen pandemiaa, siis. Korona todellakin nosti "sormettomasti" käytettävät huulirasvat uuteen asemaan.
Carmex-tuubivoiteessa on samat ainesosat kuin purkki-koostumuksessa, mutta hieman eri pitoisuuksilla niin, että tuubi-koostumus on juoksevampaa. Huulille jää yhtä miellyttävä, kihelmöivä ja ihanasti kosteuttava ja pehmentävä tunne kuin purkki-voiteesta.
MIKÄ TEKEE CARMEXIN KOOSTUMUKSESTA NIIN HYVÄN?
Vaikka muuten olen luonnonkosmetiikkaihmisiä, huulirasvoissa pelkät luonnon öljyt ja vahat eivät valitettavasti minulla toimi. Jos jossain tuotteessa, niin juuri huulirasvassa mineraaliöljyn ylivertainen suojaavuus ja okklusiivisuus (= kyky muodostaa kosteuden haihtumista ehkäisevä kalvo) ovat se, mitä tarvitsen. Huulirasvan tulee suojata ja kosteuttaa todella pitkään ja jättää huulet luonnollisen pehmeiksi. Tämä on yllättäen vaikeampi tehtävä saavuttaa kuin luulisikaan, vaikka kosmetiikka-seppien käytössä on loputtoman laaja kirjo niin synteettisiä kuin luonnollisiakin öljyjä, vahoja ja rasvoja.
Tietyt vaha- ja rasvayhdistelmät pehmentävät ja kosteuttavat kyllä, mutta haihtuvat ja kuluvat huulilta nopeasti. Valitettavasti pelkkiin kasvipohjaisiin rasvoihin perustuvat huulirasvat käyttäytyvät minun huulillani näin, ja vaikutus on hyvin lyhytkestoinen. Toiset taas saattavat kestää pidempään, mutta jättävät huulille epämukavan ja keinotekoisen kalvon tunteen, joka jää kuin ”istumaan” huulten pinnalle imeytymättä ja kosteuttamatta oikeastaan lainkaan.
Minulla toimivat selvästi parhaiten mineraaliöljyt ja lanoliini yhdistettynä johonkin tehokkaaseen kasvirasvaan sekä mentoliin ja kamforiin. Viimeiset kaksi tuovat huulille sen kihelmöivän tunteen, johon niin monet koukuttuvat. Carmex-koostumuksessa nämä ainesosat ovat täydellisessä tasapainossa ja huulille jää miellyttävä tunne, joka kestää tunteja.
Carmex-huulirasvan vaikuttavat aineet ovat vaseliini, lanoliini, kaakaovoi, mehiläisvaha sekä tuo kihelmöivä kaksikko, kamfori ja mentoli.
Tiesittekö muuten, että Carmex-huulirasva on kehitetty jo 1930-luvulla..? Purkilla on jo aika monta vuosikymmentä takanaan. Hauska ajatella, että jo 30- ja 40-luvuilla ihmiset ovat koukuttuneet tähän samaan koostumukseen.
Aika ajoin Carmex lanseeraa hauskoja limited edition -pakkauksia, ja tänä vuonna limited edition -kuosissa komeilee koivupuita raikkaan turkoosilla väriefektillä. Itse tuote on sama, vain kuosi eri näköinen.
Vuoden 2021 limited edition -pakkaus on saatavilla purkin ja puikon muodossa.
Extravinkki, jonka moni varmaan tietääkin: Carmex toimii todella hyvin myös kynsinauhavoiteena. Minulla on tapana pyyhkäistä purkki-koostumusta käyttäessä ylimääräiset rasvat kynsinauhoille. :) 👍
Onko joukossamme muita Carmex-faneja? Mikä on teidän lemppari-Carmex-koostumuksenne?
25 comments on “Tänään: rehellistä huulirasvafiilistelyä!”
Mulla on tuubissa oleva Carmexin cherry. Aikoinaan reissusta ostin ja kun käytän sitä, niin muistelen matkaani . Huulirasvapuikkoja on melkein joka takin taskussa ja laukuissa.Tässä koneen äärelläkin on pari huulirasvaa, joista juuri toinen on tuo Cherry. Blistexin medilip balm -puikko on ollut vuosikausi mulle se rakkain. Siltä merkiltä löytyy kyllä moni muita itselleni sopivia.
😍👍
Minäkin ostin inspiroimanasi Carmexia (puikkona) ja ihastuin kyllä heti! Nyt kolmas puikko menossa. Hoitaa tehokkaasti ja pysyy huulen pinnalla pitkään, vaikka söisi ja joisi - ei siis tarvitse koko ajan olla lisäilemässä. Huipputuote!
Just näin - kestää todella pitkään..! 🙂👍
Pitäisi varmaan kokeilla, olen käyttänyt Hurrawia tähän saakka. Moon balm on erityisen hyvä.
Mä olen kokeillut Moon Balmiakin kun moni on sitä kehunut. Ihana tuoksu ja tosi hyvännäköiset ainesosat, mutta vaikutus kestää mun huulilla vain hetken, kuten kaikissa pelkkiä kasvirasvoja sisältävissä huulivoiteissa. Ei voi mitään. :/
Samaa mieltä kestosta, Moon balmia täytyy lisäillä usein. Mutta luonnonkosmetiikan huulirasvoista se on ollut paras, jota olen kokeillut. En ole vuosiin käyttänyt muita kuin luonnonkosmetiikan huulirasvoja niin en osaa verrata muihin. Pitäisi tosiaan testata vaikka tätä Carmexia, jos se pelittäisi pidempään. En tiedä, miksei nuo luonnonkosmetiikan huulirasvat ole pitkäkestoisia. Muuten kyllä tykkään niista.
Tähän on varmaan jokin kemiallinen, erilaisten rasvojen käytökseen liittyvä selitys, jota me tavikset emme vain ymmärrä... 🤔 Jokin kasvirasvojen kemiassa tekee sen, että ne liukenevat huulilta nopeammin kuin synteettiset.
Puhdas lampaanvillarasvakin (lanoliini) on muuten oikein hyvää huulirasvaa, ja kosteuttaa huulia tsiljoona kertaa paremmin kuin esim. sheavoi.
En ole ikinä tykännyt purkkihuulirasvoista tai puristettavista tuubeista joissa huulirasvaa joutuu sormella vielä tasoittelemaan. Inhottaa se sormenpäähän jäävä rasva ja ajatuskin että purkkiin koskee ja huulia sivelee sormella, jota ei ole juuri pesty, on kamala. Ei puhettakaan, että voisin julkisella paikalla käyttää muuta kuin puikkomallista huulirasvaa.
Kerroit aiemmin ettet siedä että käsissä on mitään rasvaa vaan peset käsiä aina kun niissä on mitä tahansa seerumia tms. Miten siis toimit purkkihuulirasvan kanssa? Häiritseekö sormenpäähän jäävä huulirasva vai pesetkö sormen samantien tai käytät jotain puhdistusliinaa?
Pyyhin sormenpäähän jäävän huulirasvan kynsinauhoihin hoitamaan, ja sitten pyyhin vielä sormen nenäliinaan tai muuhun paperiin :) Ei jää tahmaa :)
Mutta nyt koronan myötä olen luopunut purkkihuulirasvan käytöstä kodin ulkopuolella käytännössä kokonaan. Korona muutti totaalisesti suhtautumisen käsihygieniaan, enkä usko, että enää koskaan voisin palata siihen, että käyttäisin purkkihuulirasvaa sormin, joita ei olisi juuri desinfioitu tai pesty.
Itse en käytä huulirasvaa, mutta olen välillä miettinyt, että käytetäänkö huulirasvaa myös huulipunan kanssa? Ja jos kyllä, niin ennen vai jälkeen? :) Eikö huulipuna sotkeudu huulirasvasta tai toisinpäin, eli huulirasva huulipunasta?
Tai no, lasketaanko Novexpertin Lip'up huulirasvaksi? Sitä käytän kiiltona usein, sillon kun en käytä huulipunaa.
Mutta on pakko sanoa, että jos käyttäisin jotain kaupan tuotetta, niin tarttuisin varmaan juuri Carmexiin. Sen verran hyvin se on jäänyt muistiin blogista. :)
Huulipunan päälle ei huulirasvaa tosiaan voi laittaa, mutta alle kyllä :) Tekniikka on se, että huulirasva laitetaan huulille hyvissä ajoin imeytymään ennen huulipunan laittamista, ja sitten ylimääräiset huulirasvat painellaan paperiin juuri ennen huulipunan levitystä. Liian rasvaisille huulille huulipuna ei toki tartu yhtä hyvin kuin rasvattomille. Mutta jos on oikein kuivat huulet, harvaa huulipunalaatua pystyy käyttämään ilman, että huulet on ensin kosteutettu huulivoiteella. Muuten huulille jää epämukava tunne. Tämä on yksi syistä siihen, miksi itse esimerkiksi käytän eniten huulikiiltoa; niissä yhdistyy sävy ja huulirasvamaisuus. Käytän vain sellaisia huulikiiltoja, jotka todella tuntuvat hoitavan huulia.
Muuten (ja tämän olen tainnut joskus blogissa mainitakin), kaikkein "Carmex'maisin" huulikiilto on Diorin Lip Maximizer. Se jättää huulille todella kihelmöivän tunteen ja tuntuu ihanan rasvaiselta. Toki se on myös aika tahmea, eikä tahmeudessaan ihan suosikki-kiiltoni, mutta tuo kihelmöinti on ihan paras..!! Ja tuo huulille saman tyytyväisyyden tunteen, kuin Carmex. ❤️
Novexpertin Lip'Up kuuluu Diorin Maximizerin kanssa samaan kategoriaan, eli se on hoitava, huulia täyteläistävä sävytetty voide. Hybridituote siis :) Huulikiilto + hoitotuote samassa. Lip'Upissahan on myös mentolia. 👍. ...mutta Diorissa on vielä enemmän..! 😍 Tai itse asiassa Diorissa käytetään mentoksipropaanidiolia, joka on vielä mentoliakin vahvemmin viilentävä ja kihelmöivä aine. Ja itse asiassa aika herkistävä aine eli ei sinällään mikään kosmetiikkahyvis, mutta mun huulet sietää sitä.
😀👍
Käytin aikoinaan yhden purkillisen Diorin Lp Maximaiseria, ja se tosiaan sekä kihelmöi huulilla, että myös näkyvästi pullisti ihoa, mutta muistan sen olleen jokseenkin tahmaista, joten en ole ostanut uudelleen. Tai sitten se oli se todella korkea hinta. Jompi kumpi. :D
Lukemattomia erilaisia kokeilleena sekä puikko- että purkkimuodossa voin todeta: ei ole ACO:n sinisen voittanutta. Yksinkertaisesti paras... hyvä syy käydä aina silloin tällöin apteekissa :)
Varasijalle pääsee Blistexin Sensitive, sinistä sävymaailmaa sekin edustaa... hiukan pehmeämpää massaa kuin ACO, mutta kosteuttaa ärsyttämättä.
Nuo Carmexit ja muut vahvat tajunnanräjäyttäjät jäävät minulta kauppaan.. yhden kerran erehdyin kokeilemaan.
😆 Joo, nämä mentoli/kamferi-pitoiset voiteet eivät ole kaikkien juttu..!
Toistaiseksi en ole kokeillut Carmexia, vaikka aikomuksia on ollut monesti. Ostan joka kerta Blistexin valkoisessa tuubissa olevaa Lip Relief creamia. Tuntuu että useimmat huulirasvat vain häviävät huulista johonkin.
Carmexilla ja Blistexillä on yhteistä; purkkikoostumus on hyvin samankaltainen. Mutta Lip Reliefin kaltaista voidemaista tuotetta Carmexilla taas ei ole. Olen kokeillut Lip Reliefiakin joskus ja vaikka se lievittää rohtuneen kuivien huulten kuivuutta hyvin, se oli mulle lopulta liian paksua. Huulten pinnalle jäi sellaista valkoista huulirasvamöhnää. Mutta rikkonaisen kuiville huulille kyllä loistava ensiapu!
Jättääkö nämä minkä tuntuisen pinnan jälkeensä? Haaveilen sellaisesta suht "mattaisesta" huulirasvasta, joka ei jättäisi huulia öljyisen näköisiksi....
Oli muuten mielenkiintoista myös lukea perusteluja sille, miksi käännyt huulirasvojen kohdalla synteettisten tuotteiden puoleen! :) Olen itsekin pohtinut mikseivät luonnonkosmetiikan huulivoiteet tunnu tarpeeksi hoitavilta.
Carmexeista puikko jättää mattaisimman pinnan, mutta ei sekään niin mattainen ole kuin vaikka jähmeiden Labello-puikkojen jälki (hrrrr, kauhistus minulle..! 😁). Carmex tuubi- ja purkki-koostumus jättävät sellaisen satiinisen kiillon huuliin, minusta se on hyvin mieto ja kaukana kunnon kiiltävyydestä tai öljyisyydestä, mutta ei pinta mikään mattainenkaan ole. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä jähmeämpi koostumus, sitä mattaisempi jälki yleensä, sillä jähmeässä koostumuksessa käytetään enemmän vahoja, ja vahat taas eivät kiillä yhtä paljon kuin rasvat ja öljyt. Siksi Carmex-puikkokin on mattaisin; siinä on eniten vahaa.
:) 👍
Joo, tämä on jännä juttu. Samat upeat öljyt ja rasvat, jotka luonnonkosmetiikassa hoitavat ihoa niin hyvin, eivät toimikaan samalla lailla huulilla. Lopulta tämä on kuitenkin ihan ymmärrettävää; huulivoiteessa suojaava pinta on paljon suuremmassa roolissa kuin ihotuotteissa ja huulivoiteen pinnalta vaaditaan paljon parempaa kestävyyttä kuin ihovoiteen pinnalta.
Huulet ovat jatkuvassa liikkeessä kun puhumme ja syömme, ja ruoka, juoma (ja sylki..!) liuottavat jatkuvasti rasvoja pois huulten pinnalta. Iho muualla kasvoilla tai vartalolla ei altistu tämän kaltaiselle jatkuvalle rasitteelle. Siksi huulivoiteelta vaaditaan paljon sitkeämpää kestoa kuin ihovoiteelta, ja kasviöljyt eivät vain pysty sellaiseen kestoon - vaikka muuten mainiosti kosteuttavat ja hoitavatkin.
Täytyy varmaan kokeilla Carmexia, koska ikisuosikkini on Miramen vihreä huulirasva, joka taitaa nykyään olla Blistex, ja siinä on sama viilentävä efekti - kyseinen putkilo tais vilahtaa jokin aika sitten jossain sinunkin postauksessa. :) Haluaisin käyttää näissä luonnonkosmetiikkaa ja käytänkin, mutta Blistexin minttuinen (vai eukalyptuksinen?) puikko on silti lempparein.
Löysin muuten sattumalta iHerbistä (tilailin sielt joskus) mukavasti sävyttävän huulivoidemerkin, jossa on sama minttukihelmöintiefekti! Merkki on Ecolips Ecotints, ja se maistuu kaakaovoin ja eukalyptus-mintun sekoitukselta ja värjää huulia vahvemmin kuin jokin perus "sävyttävä".
Luonnonkosmetiikassa (tai ainakin Hurraweissa) on muuten se miinus, että koska mullakin on oma huulirasva joka laukun ja takin taskussa ja eteisen ja yöpöydän ja työpöydän päällä, niin ne kuluu sen verran hitaasti, että rasva ehtii "eltaantua" tai vähintään tuoksu katoaa. :/
Tuttu tuote, löytyy useampi purkki :)
Tällä hetkellä suosikki huulirasva on Munken Bisalva, mehiläisvoide vedetön. Toimii!
Jos et ole testannut niin suosittelen lämpimästi.
Uskon että toimii - siinä on nimittäin parafiiniöljyä :) (Jännä juttu kyllä, että ainakin Hyvinvoinnin.fi-sivulla tuotteen kuvataan koostuvan "luonnon raaka-aineista". Parafiiniöljyä kuten mitään mineraaliöljyä ei perinteisesti pidetä luonnon raaka-aineena, vaikka maasta tuleekin...)
Onpa kiva että pääsit kaupalliseen yhteistyöhön brändin kanssa josta olet olet oikeasti innostunut :) monissa blogeissa tuntuu yhteistyöt välillä aika teennäisiltä.
Mulla oli joskus käytössä Blistex mutta nykyään harvoin tarvitsen huulirasvaa. Asun keski-Euroopassa jossa talvet ovat leudommat ja kosteammat kuin Suomessa, enkä toisaalta juuri makoile auringossa. Ainoastaan jos nenä on tukossa ja nukun suun kautta hengittäen, ovat huulet kuin sahara :D siihen auttaa parhaiten mulla Bepanthen - en todellakaan tiennyt että se passaisi huulirasvana, mutta kaveri vinkkasi ja itsellä toimii! Toki miinuspuoli sormilla laittaminen, ja että se tuubi on aina jotenkin rasvaisen oloinen, joten huono käsilaukussa / reissussa. Plussapuoli - sitä voi toki käyttää paljon muuhunkin (esim. haavoihin tai lieviin palovammoihin) joten sitä on aina kylppärin kaapissa.
Tämä kyllä tosiaan on esimerkki yhteistyöstä, joka sopii minulle kuin "nenä päähän"..! :D 😙
Mulla on muuten myös aina Bepanthenia kylppärin kaapissa..! Ihan must tuote kaikenlaisiin ihon pikku vammoihin, ja totta - toimii myös huulirasvana..! :) Olen joskus käyttänyt Bepaa talvella kun huulet ovat rohtuneet haavoille, ihan paras rohtuneiden huulten SOS-voide. Pitkäaikaiseen käyttöön Bepa ei mun huulille sovi - huulet jotenkin "kyllästyvät" siihen ja alkavat hylkiä sitä, se ei enää tunnu imeytyvän kunnolla jos käytän pidempään.