Katsoin toissapäivänä Areenasta dokumentin nimeltä "Puhtaan ruokavalion likainen puoli", joka herätti ajatuksia.
YouTube-vaikuttaja Grace Victoryn tekemä dokumentti on tyylilajiltaan aika kevyt ja viihteellinen, mutta siinä on hyviäkin pointteja liittyen somen terveysgurujen jakamiin elämäntapaneuvoihin.
En aktiivisesti seuraa mitään ravintoon keskittyviä hyvinvointiblogeja tai -guruja, mutta tiedän, että terveellisiin elämäntapoihin keskittyvät blogit ja Tube-kanavat ovat supersuosittuja. Ihmiset etsivät niistä ideoita, tukea ja inspiraatiota, terveys on nyt in. Jopa minun ravintojuttuni ovat olleet suosittuja.
Grace Victoryn pointti numero 1 on ihan validi - hän kyseenalaistaa netin hyvinvointigurujen asiantuntijuuden ja miettii, millä pätevyydellä neuvoja lopulta jaetaan. Moni somen hyvinvointilähettiläs tuo esiin sen ettei ole ravitsemuksen ammattilainen ja jakaa vain omia kokemuksiaan, mutta tarpeeksi suositun ja ihaillun henkilön suosituksiin halutaan uskoa. "Kun se toimii tuolla niin miksi se ei voisi toimia minullakin...?
Monet hyvinvointiblogit ovat varmasti neuvoissaan hyvin pitkälti samoilla huudeilla kuin viralliset, tieteeseen perustuvat suositukset; puhutaan liikunnasta, kasvisten lisäämisestä, ravinnon monipuolisuudesta ja prosessoidun välttämisestä, hyvän unen tärkeydestä jne.
Mutta sitten on näitä äärilaitojen esimerkkejä kuten Freelee the Banana Girl, jotka tuovat oman "totuutensa" esiin hyvin vakuuttavasti ja jopa aggressiivisesti, ja saavat karismaattisuudellan seuraajat uskomaan silkkaa hölynpölyäkin. Olen vähän järkyttynyt siitä että lukemattomat ihmiset todella lähtivät seuraamaan Freeleen "rajattomasti hedelmiä" ja "proteiini on pahasta" -suosituksia, ja uskoivat hänen perustelujaan näin yksipuolisen ruokavalion terveellisyydelle.
Freelee kertoo saavansa tarvitsemansa proteiinin omasta kehostaan
Tällaisten ääriruokavalioiden puolestapuhujat saattavat esimerkillään aiheuttaa todellista hallaa neuvojen seuraajille, ja se on asia jota on syytäkin nostaa esiin.
Olen itsekin retrospektiivisesti miettinyt, aiheuttivatko minun hyvää tarkoittavat induktioviikkojen neuvoni jollekulle ikäviä seurauksia. Vaikka kuinka korostaa, ettei ole ajamansa asian ammattilainen ja viime kädessä vain lääkäri tai laillistettu ravitsemusterapeutti on pätevä antamaan henkilökohtaisia suosituksia, voi moni lähteä toteuttamaan suosituksia ilman harkintaa ja kuuntelematta omaa kehoaan - viimeksi mainittua olen pyrkinyt aina erityisesti alleviivaamaan. Täytyy kuunnella kehoaan ja tunnustella, mikä toimii itsellä. Ihmiset myös tulkitsevat neuvoja hyvin eri tavalla, eikä yhdelle terveellinen juttu välttämättä muodostu toiselle lainkaan hyväksi.
Kuten myöhemmin totesin, en ehkä tänä päivänä enää lähtisi jakamaan induktioviikkojen kaltaisia niin konkreettisen tason yksityiskohtaisia neuvoja. Positiivisesta palautteesta huolimatta. Oppia ikä kaikki. Onneksi minun vinkkini eivät sentään olleet yhtä radikaaleja kuin Freeleen....
MITÄ ON "CLEAN EATING"?
Mikä dokumentissa ärsytti, oli sen välittämä kuva "terveellisestä" ruokavaliosta. Tekijä oli valinnut tuoda esiin vain äärilaitojen ruokavalioita ja dieettejä raakaveganismista perunakuureihin ja Freeleen banaanidieetteihin. 'Ton'-ruokavaliot ovat tällä hetkellä trendi, totta, mutta aika harva kai vetää yhtäläisyysmerkin "puhtaan ruokavalion" ja KAIKEN -tonittomuuden välille? Ettäkö vain maidoton, lihaton, gluteeniton ja sokeriton syöminen on puhdasta, terveellistä syömistä?
Alun sitaatti tiivistää Grace Victoryn näkemyksen: iloton.
Aaargh, ei terveellinen syöminen ole ilotonta..!
Hyvistä pointeistaan huolimatta dokumentti floppaa siinä, että se jättää huomiotta varmaankin sen oikeasti suurimman "terveellisen ruokavalion" trendin, alkuperäisen PUHTAAN ruoan filosofian: syö mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa. Eli kasviksia, hedelmiä, lihaa, kalaa, papuja, sieniä, siemeniä, täysjyväviljaa, öljyjä, rasvoja.
Mitä tällainen ruokavalio sitten rajoittaa? Se rajoittaa makeis- ja einesteollisuuden tuotteiden käyttöä ja kannustaa opettelemaan ruoan ja herkkujen valmistuksen itse. Mikään kuohkea, täyteläinen kastike tai makuja pursuava, mehevä kakku ei ole tämän ruokavalion ulkopuolella - ne vain tehdään itse kokonaisista raaka-aineista sen sijaan että ostetaan lisäaineita pursuava raffinoitu tuote. 'Whole foods' on lopulta aika yksinkertainen käsite ja perusta ravinnolle.
Yksilöittäin voi olla mielekästä oman tilanteensa mukaan välttää tai jättää joitain ruoka-aineita kokonaan pois, yhdelle se on liha, toiselle maitotuotteet, kolmannelle vehnä tai sokeri. Näidenkään karsiminen ei vielä tee ruokavaliosta "ilotonta". Ainakaan minun mielestäni. En ole syönyt sokeria seitsemään vuoteen mutta minun ruokapöytäni ovat kaukana ilottomasta :) Lisätyn sokerin poisjättäminen on vain lisännyt syömisen iloa ja laajentanut makupalettia - sokerittomana maistaa kasvisten ja hedelmien oman luontaisen sokerin.
Esimerkiksi tämä on minulle "puhdasta ruokaa": itse valmistetut tonnikalapyörykät. Klassikko. <3
*
Videon kuvakaappaukset Yle Areenasta.
57 comments on “Mitä on "puhdas syöminen"?”
Ainakin muutama ihminen on sen induktio-ohjeen ansiosta jättänyt vetämättä lihaa ja pekonia -induktion.:) Olen jakanut sen karppaamisesta kiinnostuneille juuri ohjeen maltillisuuden ja kasviksiin painottumisen vuoksi. Tosi iso osa karppausohjeista on ehdottomia ja tiukkoja, täysin kritiikittömästi. Omasta mielestäni on vaan hyvä, että löytyy niiden rinnalle tervehenkisiäkin.
:) 👍 Mukava kuulla :)
Katsoin taman dokkarin kun se taalla Briteissa tuli alunperin ulos. Se oli tosi mielenkiintoinen.
En tieda onko joko Suomessa esitetyssa tekstityksissa tai sitten blogissasi ehka jotain 'lost in translation' momentteja kenties tullut esiin, koska taalla ainakin 'clean eating' usein yhdistetaan juuri aika pakkomielteiseen, lahes ortorektiseen ajatteluun. Tasta dokumentissa oli siis kyse (ja tietysti siita, etta ns. normi-ihmiset, joilla on usein omia ongelmiaan ruokaan suhtautumisen kanssa, jakavat neuvoja ja ohjeita netissa). Aarimmaisyyksiin vedetyssa ajattelussa ruoan suhteen.
Tällainen mielikuva 'clean eatingin' käsitteestä tosiaan Gracen valitsemien esimerkkidieettien kautta välittyy, mutta toisaalta dokumentissa on myös puheenvuoroja, joissa haastateltavat kuvailevat "clean eatingin" merkitsevän sitä, että tietää mikä itselle sopii ja mistä tulee hyvä olo, tai että se merkitsee juuri tuota laajemman lähestymistavan "syö kokonaista, mahdollisimman luonnollista ruokaa". Kuitenkin Grace itse keskittyy vain niihin extreme-esimerkkeihin.
Siksi laitoinkin jutun otsikoksi "Mitä on puhdas syöminen"? kun se tämän dokumentin kautta jäi minulle vähän epäselväksi.
Nuo tonnikalapyörykät <3 pitäis tehdä taas pitkästä aikaa :) itse olen perinteisen lautasmallin ja kotiruoan kannalla. Jos on ruokarajoituksia niin tietenkin välttää niitä mitä ei voi syödä. Mutta liikaa ei kannata karsia, ei syömisestä kannata tehdä liian vaikeaa :) kaikilla ei myöskään ole aikaa tai halua käyttää aikaa ruoan tekemiseen alusta asti, jotakuta se taas kiinnostaa enemmän :)
Tämä on ihan totta, täytyy sanoa että erilaisessa elämäntilanteessa (jos minulla esimerkiksi olisi lapsia) en todennäköisesti pystyisi itsekään valmistamaan niin paljon "alusta asti" -ruokaa kuin nyt voin. Välillä aamuisinkin omat hitaat rutiinit naurattaa kun joku toinen vetää voikkarin, puuron ja jogurtin siinä ajassa kun meikäläinen on vasta saanut pilkottua päivän kasvikset ja sekoitettua jogurtti-rahka-raejuustococktailit tilpehööreillään :D Haluan ehdottomasti tuoreet kasvikseni, mutta tajuan kyllä että tällainen syöminen vie ihan sairaan paljon enemmän aikaa kuin "Hedelmäpommi jääkaapista käteen" -tyyli.
Toisaalta - ruoan valmistus ja vaikka se kasvisten ja kalan pilkkominen on minulle rentoutumisaluetta ja tykkään siitä. Kaikissa elämäntilanteissa siihen ei vain varmastikaan olisi aikaa ja mahdollisuutta.
Itse ajattelen että puhdas ruokavalio on juurikin välttää teollisesti prosessoitua ruokaa. Mutta minusta on hassua että puhdas ruokavalio tuodaan yleensä esiin, niin että annoksista puuttuu kastikkeet ja ainekset on eritelty lautasille erikseen. Ihan yhtä hyvin puhtaasti voi syödä tekemällä terveellisistä aineksista kunnon annoksia, kuten keittoja, patoja, laatikoita ym ja lisätä itse tehtyjä kastikkeita ja vinegrettejä. Itse asiassa koen, että ns. vanhan ajan kotiruoka ilman puoli valmiita eineksiä, vaikka voilla, sokerilla ym. on melko terveellistä, kun kiinnittää huomiota annoskokoihin ja monipuolisuuteen. Itse en noudata mitään tiettyä ruokavaliota, mutta pyrin siihen että välillä syödään kasvisruokaa ja toisinaan vauva-arjessa hyödynnetään myös puolivalmiita eineksiä, joista koostetaan ihan ravintorikkaitakin annoksia lisäämällä kasviksia ja kiinnittämällä huomiota kokonaisuuteen 🙂
Niin samaa mieltä. Terveellisen ruoan ei tarvitse olla kaloriköyhää ja kevyttä, jotenkin tuntuu että kaloriköyhyys on monelle synonyymi terveellisyyden kanssa. Ehkä siksi, kun kasvikset luonnostaan ovat energianiukkoja ja ne tunnetaan terveellisen ruokavalion pohjana. Ne ovat kuitenkin vain osa lautasen sisällöstä ja annoksista voi kasata vaikka kuinka tuhteja niin että ruoka on silti terveellistä :) (Vaikka en sano etteikö kevyemmillekin aterioille ole välillä paikkansa :))
"Itse asiassa koen, että ns. vanhan ajan kotiruoka ilman puoli valmiita eineksiä, vaikka voilla, sokerilla ym. on melko terveellistä, kun kiinnittää huomiota annoskokoihin ja monipuolisuuteen."
Minusta taas juuri tässä mennään mönkään kun pohditaan sitä mikä on terveellistä. Ei ole nyt tarkoitus henkilökohtaisesti tuomita, vaan totean yleisesti että se ei tee voista tai sokerista vähemmän "pahaa" että ne ovat kotiruuassa. Ja voi ja sokeri ovat kyllä kovin prosessoituja...
Minusta tässä prosessointikeskustelussa menee usein puurot ja vellit sekaisin. Esim. Tässä hyvä haastattelu aiheesta: https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/kuluttaja-suomalaisprofessori-tyrmaa-yleisen-harhaluulon-prosessoitu-einesruoka-ei-olekaan-epaterveellista/6522830
Yritän itse olla syömiseen suhteen realisti (lapsiakin on) ja valita terveellisiä vaihtoehtoja, joita myös eineksistä ja puolivalmisruuista onneksi Suomesta löytyy.
Tuo Maikkarin artikkeli oli minusta kyllä vähän "blääh" informaatioarvoltaan, ainakin uskoisin jokaisen luonnostaan ymmärtävän ettei kaikki prosessoitu ruoka ole huonoa. Prosessointia on erilaista ja harva esimerkiksi pitää juustoa, leipää tai luonnonjogurttia epäterveellisinä vaikka kaikki ovat hyvin prosessoituja. Sen sijaan joku säilöntäaineilla buustattu valkoisestä riisistä ja nahkeista vihanneksista valmistettu mikroateria sisältää hyvin vähän mitään ravinteikasta. Valkoinen riisi itsessään on jo prosessoitu tyhjäksi energiaksi.
Lisäksi artikkelissa oli suoranainen virhe, siinä lukee että "suola on epäterveellistä, lisättiin se ruokaan sitten tehtaalla tai kotona", mutta eihän suola ole epäterveellistä, hyvänen aika. Liika suola on haitaksi, ei suola ylipäänsä. Ihminen tarvitsee suolaa, ja sen puutos tai alisaanti johtaa yhtä lailla ongelmiin ihan niinkuin ylisaantikin. Itselläni on tästä kokemusta.
Mutta siinä olen kyllä samaa mieltä että esimerkiksi sokeri (suurina määrinä) ei muutu sen terveellisemmäksi vaikka se olisi kotiruoassa. Kohtuudella taas harva asia on epäterveellistä.
Jos vastaan vain siihen mitä mielestäni on puhdas syöminen, niin minulle se tarkoittaa puhdasta, mieluiten kotimaista ja mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa. Suosin kotimaista aina kun mahdollista, suosin luomua aina kun mahdollista ja vältän valmisruokia ja muita jotka miellän (eli tämä on ns. omatulkaintainen kohta) keinotekoisiksi. Esimerkkinä viimeisestä keinotekoiset makautusaineet. Jos haluan makeutta niin käytän aitoa sokeria. Sokereissakin on eroja, eli esim intiaanisokeri on hyvä vaihtoehto. En välttele lihaa tai mitään muutakaan yksittäistä raaka-ainetta. Käytämme paljon vihanneksia, juureksia, hapatettuja maitovalmisteita ja muita hapatettuja tuotteita (hapankaali ym). Ainoa valmistarvike johon arjessa usein sorrun on liemi (ei tosin liemikuutioita vaan hyytelö tai nestemäinen liemi), sillä en jaksa arkisin keittää itse lientä alusta saakka, jos teen ruokaa, joka vaatii liemen. Viikonloppuisin kylläkin. Kesäisin käymme itse keräämässä marjoja luomutiloilta ja metsästä syöntiä ja pakastamista varten. Satokausikalenteri on keittiössä esillä, ja siitä näkee hyvin kauden hedelmät ja vihannekset. Tosin pakko myöntää tämän kaiken jälkeen, että viikonloppuisin ostan kyllä kotiin myös karkkeja ja shipsejä. :)
Ehkä aavistuksen off topic -kommentti mutta se heräsi nyt spontaanisti kiitos sinun kommenttisi... mutta mä en koskaan käytä liemiä...! Ilmeisesti en siis tee ruokia jotka vaativat sellaisen..? :D Havahduin vain tähän ja se tuntuu hassulta. Olen joskus ostanut kasvisliemikuutioita mutta käytettyäni niitä pari kertaa murennettuna soijarouheen maustamiseen, ne ovat jääneet kaapin perukoille vanhenemaan. Nykyään en enää juuri käytä soijarouhettakaan.
Millaisia liemiruokia teillä tehdään? :) Kiinnostuin ^_^ :D
Teen usein viikonloppuisin slowfood-patoja ja vastaavia, joihin tulee aina liemi, jossa se liha ja vihannekset kypsyvät hiljalleen. Samoin kaikki keitot (kanakeitto, kalakeitto ym) tehdään meillä liemeen. Kauppahalleista saa ostaa esim. kalalientä varten kalanruotoja (joissa on myös vähän kalaa jäljellä) ja niitä + mausteita keittämällä ja siiviloimällä tulee todella mauskas kalaliemi. Samoin rapujen kuorista tai jopa katkarapujen kuorista tulee todella maukas liemi. :) Ja lihaliemi samalla periaatteella, esimerkiksi häränhännistä tulee mielettömän maukas liemi, jota voi käyttää patoihin ja keittoihin. Vihanneksista myös. Vihanneksia, juureksia ja mausteita keittämällä ja siivilöimällä saa ihana liemen vihannespatoihin ja -keittoihin. (Ja siis ne liemenkeittojuurekset ym heitetään pois, eli niitä ei käytetä itse ruokaan). Ero siihen, että keittää vihanneskeiton vihannekset suoraan veteen ja siihen että ne vihannekset keittää liemessä on kuin yö ja päivä. :) Ja tietenkin kastikepohjana liemi on ehdoton, mutta itse en oikein osaa tehdä kastikkeita, joten itse en niitä siihen käytä.
Okei, tällä pohjalla voin ymmärtää miksi liemet ovat jääneet minulle etäisemmiksi - ne vähät keitot joita teen ovat yksinkertaisia kala (vesikermapohja)- ja kasvissosekeittoja ja teen niitä tosi harvoin, harvemmin kuin kerran kuussa. Liharuokiakaan kun en tee niin moni liemiruoka jää heti pois. (Jotenkin minulla on päässäkin sellainen assosiaatio että liemi liittyy tavallisimmin liharuokiin, on varmaan paljon enemmän erilaisia lihapatoja kuin kala- tai kasvis.)
Kasvissosekeittoon voisi tietysti myös käyttää huolella valmistettua lientä mutta ehkä juuri siksi kun teen niitä niin harvoin niin laitan mutkat suoriksi ja käytän nestepohjana keitettyjen / höyrytettyjen kasvisten keittovettä. Tykkään täyteläisistä keitoista ja maku tulee koskenlaskijajuustosta tai kermasta :)
Olen lukenut kuvailemasi kaltaisia ohjeita liemistä ja katsellutkin kauppahallissa joskus kalaliemen aineksia ("kuulostaa niin helpolta") - mutta ollut sitten vain, "nääh", ei tulisi käytettyä. Mun mies ei myöskään oikein syö keittoja, niin tuntuisi tylsältä valmistaa vain itselleen pitkän kaavan keittoja.
Itse pidän vähän ihmeellisenä, että öljyt jotenkin jatkuvasti löytävät tiensä “prosessoimattomien“ ruokien listoille. Nehän ovat todella prosessoituja elintarvikkeita. Itse olen samoilla linjoilla whole foods -ajattelun suhteen, mutta ympäristömyrkkyjen aikakaudella sanoisin, että syö whole foodseja ja ravintoketjun alapäässä olevia lajeja. Esim. tonnikalahan kerää kaikki ympäristömyrkyt ja elohopean itseensä, joten siitä on clean eating kaukana.
Njooh, ovathan ne prosessoituja, mutta prosessointiakin on monenlaista. Öljyä on puristettu jo antiikin ajoista ja puhuttaessa nykyajan prosessoidusta ruoasta viitataan vähän eri tavalla käsiteltyihin jalosteisiin. Ei sillä etteikö ruokaöljynkin valmistus ole modernisoitunut vuosisatojen varrella, mutta onhan esimerkiksi oliiviöljy lopulta kuitenkin ihan eri tavalla prosessoitu ja valmistettu kuin margariinit tai muut täysin keinotekoiset rasvat. Eikä siinä ole lisäaineita.
Totta. Ajattelen lähinnä sokeriin verrattuna. Puhdistetut rasvat kuitenkin aiheuttaa vereen triglyseridipiikin samaan tapaan kuin sokeri aiheuttaa sokeripiikin, ja tämä voi johtaa verenkieto-ongelmiin. Samoin puhdistetut proteiinit aiheuttaa insuliinipiikkejä
Mä olen ymmärtänyt 'clean eating'- syömistyylin merkitsevän mahdollisimman vähärasvaista. Eräs tätä ruokavaliota noudattava kertoi videollaan jättävänsä esim. kananmunista pois keltuaiset, koska niissä on niin paljon rasvaa.. Mikä vahinko, se ravintorikkain osuus!! Ilmeisesti kiloja ja senttejä joiltakin on siten lähtenyt.
En koe sinun valintojasi kovin rajoittavina, syöt varmaan monipuolisemmin kuin moni leipää popsiva. Nuo tonnikalapullat vain eivät olleet mulle mikään herkku, kun niistä jäi muisto mahataudista :-)
(Ikävä kyllä) aika monikin kaloritietoisesti syövä jättää keltuaiset munistaan, Amerikassa esim. on ihan yleistä tilata munakkaansa "egg white" -versiona. Myös mun FitFarm-ruokavaliossa oli osa kananmunista keltuaisettomina....
Näin maallikkona ajattelisin, että kananmunan ravitsemukselliset edut tuntien keltuaisten poisjättämisestä on hyötyä vain niille joilla on geneettinen alttius korkeisiin kolesteroliarvoihin ruokavalion sisältämän kolesterolin kautta. Monillahan ruoan sisältämä kolesteroli ei vaikuta veren kolesteroliin... Jos tällaisena henkilönä haluaisin karsia kaloreita tai rasvoja ruokavaliostani, vähentäisin ennemmin vaikka kermaa tai voita kuin keltuaisia jotka ovat ravintoarvollisesti niin hyviä.
(Munat on niin hyviä että olen erittäin kiitollinen siitä että itse voin syödä niitä huoletta ^_^ :D)
No höh :( Penteleen vatsataudit - monet tarinat on kuultu siitä kuinka ruoka-aine X, jouduttuaan epäonnisesti lähelle vatsataudin ilmenemistä, on sen jälkeen saanut ikuisen negatiivisen assosiaation.
'Fruitarismi' on kyllä aika extreme elämäntapa.
Banaaneista ainakin saa kaliumia :-) mutta muuten voi jäädä hiukan yksipuoliseksi...
Päivän kummallinen trivia: en ole koskaan tykännyt banaaneista. En edes lapsena :p Jos banaani on osa jotain muuta ruokaa, se on hyvää, mutta yksinään ei uppoa.
Loistava ja hyvin pakattu luonnon (Luojan) energia-annos :-) mutta liika on liikaa.
Oletko koskaan kokeillut niitä pelkistä kanamunista ja banaaneista koostuvia ohukaisia / pannareita? Ihan hyviä, mutta kieltämättä imeliä.. Joissakin ohjeissa suositellaan niiden lisänä vielä vaahterasiirappia, hunajaa tms..!
En ole kokeillut kun en niin tykkää banaaneista muutenkaan - vielä vähemmän vaahterasiirapilla :D
Mun ruokavaliossa pannaritaikinaan sopii banaania paremmin kananmunan seuraksi rahka, kookosjauho ja psyllium :)
Olen joskus tehnyt noita, oikein hyviä ilman siirappejakin :-) Mukava ja helppo välipala.
Musta on jännä, miten sekä ruassa että kosmetiikassa "puhtaus" ja "luonnollisuus" ovat olleet jo tovin kovassa nosteessa, mutta kummankin termin merkitys elää koko ajan ja niiden ympärillä pauhaa ihmisten mielikuvien lisäks myös markkinoinnin voima. Etenkin luonnollisuus on musta aika ongelmallinen termi, koska kaikki luonnollinen ei kuitenkaan ole automaattisesti toivottavaa tai tee hyvää ihmiselle. Kummankin sanan vastakohta luo myös negatiivisia mielikuvia: eihän kukaan halua syödä likaista tai luonnotonta ruokaa, tai laittaa iholleen sellaisia ainesosia.
Mulle "puhdas ruoka" tarkoittaa prosessoimattoman lisäksi myös mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Eikä tälle ees oo mitään tietopohjaa, joten mielikuviin perustan tän fiiliksen itekin. :-)
Samoja juttuja olen miettinyt itsekin. 'Luonnollisuudessa' on terminä jotain ikitenhoavaa ja myönteistä 'synteettisessä' tai 'prosessoidussa' negatiivinen kaiku. Ja tätä todellakin hyödynnetään markkinoinnin maailmassa. 'Prosessoitu elintarvike' esimerkiksi on vakiintunut puhekielessä kuvaamaan vastakohtaa luonnolliselle ja terveelliselle (itsekin sitä käytän siihen sävyyn), vaikka kaikki prosessoitu ei tietenkään ole huonoa ja ravintoarvoiltaan heikompaa kuin ei-prosessoitu. Prosessointi on niin laaja termi jonka sisään mahtuu monenlaista.
Olisi hyvä jos olisi jokin muu termi kuvaamaan ruokaa, jota itsekin tarkoitan kun puhun prosessoidusta ruoasta. Olen huomannut, että itse välttelen (myös) ruokia, joiden säilyvyys on valmiina ostettuna pidempi kuin itse tehtynä. En tiedä saako kukaan kiinni tästä ajatuksesta. Esimerkiksi leivottu valkoinen leipä säilyy pehmeänä ja tuoreen tuntuisena 2-3 päivää. Ei kaksi viikkoa, kuten valmis paahtoleipä. Majoneesi säilyy muutaman päivän jääkaapissa, kun sen tekee kananmunista ja öljystä, ei "avattuna kolme kuukautta jääkaapissa" kuten valmismajoneesi. Jos ruoka säilyy noin kauan, se ei voi sisältää mitään kovin terveellistä tai ns. luonnollista.. Ja puhun nyt ruoista joiden ei ole tarkoitus säilyä pitkään, en tarkoita pähkinöitä ja vastaavia. :)
Itse pyrin syömään mahdollisimman paljon raakaruokaa. Lisäksi syön 99 prosenttisesti vegaanisesti ja muutenkin terveellisesti mutten silti koe sitä rajoittavana. Annan itselleni luvan syödä mitä vaan mutten nykyään edes himoa paljoa muuta kun hedelmiä
Harmi että kaikki clean eating ajattelu on vedetty niin pitkälle että puhtaasti syömistä pidetään pahana asiana. Nykyaikana kun ylipainoon kuolee enemmän ihmisiä kun alipainoon on huono idea ajatella että terveellinen ruoka on liian extreme ajattelua. Ellei kyse ole freeleen tyylisistä itse keksityistä aatteista.
Pointti tämäkin (vaikkakaan en tiedä väitteen paikkansapitävyyttä, kyllä varmaan kehitysmaissa kuolee tosi paljon ihmisiä edelleen myös aliravitsemukseen).
Mutta joo, sain kiinni siitä mitä tarkoitat.
Ei voi olla totta, tulin blogiisi tsekkaamaan tonnikalapullien ohjeen ja ajattelin käväistä samalla lukemassa uusimman postauksen ja täällä vinkkaat samaisista tonnikalapullista :D
:D :D ^_^
Muutamaan asiaan tässä on pakko tarttua. Ensimmäisenä se, että ”prosessoitu” on ruoan yhteydessä jotenkin kirosana. Toki ymmärrän niin kuin kuka tahansa maalaisjärjellä varustettu, että 2kk kääreissään säilyvä kääretorttu E-koodeineen on huonoa ja ”prosessoitua” ruokaa. Mutta monet ”puhtaina” ja siten terveellisintä pidetytkin asiat ovat jollain tapaa prosessoituja. Esimerkiksi maitotuotteet käyvät läpi monimutkaistakin prosessointia. Se, milloin prosessi on kehitetty (3000v sitten vai eilen) ei mielestäni ole perustelu sille, että jokin prosessointi on ok ja jokin ei. Myös suurin osa uudemmista kasvisproteiineista kuuluu tähän kategoriaan. Ovatko nyhtökaura tai quorn epäterveellisiä, koska ovat prosessoituja?
Toinen pointti, kropan kuuntelusta. Toki oma kroppa kertoo paljon, mutta absoluuttinen totuus se ei ole. Esimerkiksi tietyistä huonosti sulavista ruoka-aineista lyhyellä aikavälillä syöjälle voi tulla epämiellyttävä olo, esimerkiksi turvotusta, vaikka laajemmin katsottuna ruoka-aine olisikin hyvin terveellinen. Suolisto kaipaa myös töitä eikä vain helposti sulavia asioita. Tässäkin asiassa myös monipuolisuus on tärkeää, jotta suolistossa pysyy yllä monipuolinen bakteerikanta. Suoliston bakteerikannan hyvinvointi kun on todella tärkeää, jopa niin tärkeää että sen toiminnasta paljastuu koko ajan ihmisen terveyden kannalta uusia tärkeitä asioita. Eli kroppaansa kannattaa kuunnella, mutta ei sokeasti :-)
"Se, milloin prosessi on kehitetty (3000v sitten vai eilen) ei mielestäni ole perustelu sille, että jokin prosessointi on ok ja jokin ei. Myös suurin osa uudemmista kasvisproteiineista kuuluu tähän kategoriaan. Ovatko nyhtökaura tai quorn epäterveellisiä, koska ovat prosessoituja?"
Täysin samoja ajatuksia täälläkin! Pelkästään ruuan tai ainesten prosessoinnilla ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa.
Jep, prosessointi on käsitteenä laaja eikä se ole synonyymi huonolle ruoalle, vaikka sitä onkin helppo etenkin puhekielessä käyttää siten. Totta kai on myös hyvää prosessointia. Mainitsemasi kasviproteiinit ovat hyvä esimerkki, samoin juusto ja varmasti monen mielestä myös viljatuotteet. Epäilen että löytyy kuitenkin niitäkin ihmisiä, jotka haluavat välttää moderneja kasvisproteiinituotteita juuri niiden prosessoinnin takia ja syövät mieluummin papuja ja viljaa sellaisenaan. Olen kuullutkin tällaisia näkemyksiä, nyhtistä pidetään epäluonnollisena tuotteena. Samat tyypit eivät varmasti myöskään syö prosessoitua soijaa.
Nojoo. Ehkä 'prosessoidulle' löytyisi jokin parempikin ilmaisu kun halutaan puhua "e-koodi-kääretorttuelintarvikkeista" jotka kaikki ymmärtävät huonoksi ja ravitsemuksellisesti tyhjäksi ruoaksi. Mutta toistaiseksi prosessoitu tuntuu helpolta termiltä tällaisissa yhteyksissä, ja useimmat ymmärtävät, että kaikki prosessoitu ei ole huonoa ruokaa.
Myös suolisto-kommenttisi on hyvä ja olen samaa mieltä. Lyhytaikaiset epämiellyttävät tuntemukset ja seuraukset kehossa eivät välttämättä ole syy alkaa kokonaan välttää joitain ruoka-aineita, kyllähän satunnainen ja väliaikainen turvotus ja ilmavaivat ovat ihan luonnollinen asia joista meidän ns. kuuluukin kärsiä :) Mutta toisille tietyt ruoka-aineet aiheuttavat jatkuvan huonon olon ja jatkuvan turvotuksen tai muita vähemmän myönteisiä ilmiöitä (vaikka makeisriippuvuus), jolloin on mielestäni ymmärrettävää että henkilö suoliston monipuolista bakteerikantaa uhatenkin (heh) jättää mieluummin tällaiset ruoka-aineet syömättä.
Katsoin tänään Yleltä tulleen mielenkiintoiden dokumentin, "pidä itsesi nuorena" tjsp. oli sen nimi. Siinä tutkittiin miten ruokailutottumuksilla voi pidentää elinikäänsä ja elää terveenä pitkään. Tutkimuksien mukaan paras ruokavalio tältä kannalta oli vegaaninen. Ohjelmassa puhuttiin että liha, kala ja maitotuotteet sisältävät kasvuhormoneita jotka keski-iän jälkeen nopeuttavat biologista ikääntymistä. En ole nyt satavarma käytinkö tässä oikeita termejä, mutta tää lisäsi entisestään mun kiinnostusta vegaaniseen ruokavalioon siirtymisestä. Olen lopettanut lihansyönnin jo kauan sitten, mutta syön edelleen maitotuotteita ja kalaa. Olen kuvitellut, että en tue lihateollisuutta, mutta viimeaikoina on selvinnyt, että maitotuotteiden syöminen on oikeastaan yhtä epäeettistä, samoin kalojen liikakalastus sekä saastuttavat kalankasvattamot. Lisäksi haluaisin tietenkin pysyä mahdollisimman terveenä, joten oon alkanut enemmän ja enemmän ajattelemaan vegaanisyöjäksi ryhtymistä. Puhtaasta ruoasta tulee mieleen nimenomaan mahdollisimman monipuolinen, paljon kasviksia sisältävä vegaaniruoka, ja einestuotteiden ja vastaavien karsiminen ruokavaliosta. Ohjelmassa painotettiin toki myös monipuolisen liikunnan (tanssiminen oli 15% parempi urheilumuoto kuin salilla käyminen), stressittömyyden, positiivisen ajattelun ja oman ajan ottamisen tärkeyttä. Odotan seuraavaa osaa mielenkiinnolla :) ja varmasti maapallon tulevaisuus vaatii ihmisten siirtymistä kasvisruokavalioon, koska lihantuotanto käyttää niin paljon luonnonvaroja, ja kalakannat romahtavat lopullisesti.
Yritin löyää Areenasta tuon dokumentin mutta ei tärpännyt. Onko siitä siis vielä tulossa kakkososa kun kirjoitit että odotat seuraavaa osaa innolla?
Kyllä lääkäri tietää tyyppinen nimi ja kolmas jakso.
Nimi oli Pysy nuorena.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/04/prisma-pysy-nuorena-dokumenttisarja-paljastaa-keinot-joilla-hidastat
Ihan viihdyttävä, mutta.. :)
Itsekin katsoin dokumentin ja mietin miksi syömisestä on tullut niin vaikeaa. Onko nyky-yhteiskunta niin kaaoottinen, että ihmiset alkavat kontrolloida asioita, joihin pystyvät täysin vaikuttamaan itse? Vai onko ihmisillä vain liikaa vaihtoehtoja edessään? Syömiseenhän liittyy varmasti valtavasti biologisia, psyykkisiä ja kulttuurisia tekijöitä, joiden yhteisvaikutuksesta syömiskäyttäyminen syntyy.
Itse en pidä ruokavalion lokeroinnista/nimeämisestä, mutta jos pitäisi nimetä omani, se olisi 'stressitön': Jos tekee mieli porkkanoita, syön niitä. Jos tekee mieli karkkia, ostan karkkia. Joskus tekee myös mieli valmisruoan ominaismakua(..?). :'D Mutta pitää myöntää, että tässäkin ruokavaliossa tulee repsahduksia ja välillä stressaan oliko sittenkään järkevää syödä litra jäätelöä päivässä, tai onko vaarallista syödä kiloittain nektariineja. ;)
Pitää nyt vielä loppuun lisätä, että melkeinpä millä tahansa ruokavaliolla voi syödä monipuolisesti, se on omasta kiinnostuksesta ja tiedoista kiinni (pl. tietysti äärimmäiset 'syön vain basilikapensaan ylimpiä lehtiä' tyyppiset ruokavaliot).
Mä uskon että kummallakin on vaikutusta. Ainakin pystyn liittämään ensimmäisen myös itseeni. Tunnen kaaoksen tunteen elämässä selvästi ja minulle on tyypillistä halu löytää keinoja hallita tuota kaaoksen tunnetta. Myös taustani vaikuttaa siten, että koen paljon epävarmuutta ja huolta asioista, ja kun löydän tavan jolla jokin osa-alue elämässäni pysyy hyvänä ja stabiilina, muuttuu tämä tapa elämäntavaksi. Toisaalta en pidä ruokavaliotani ja tällaista elämäntapaa "vaikeana", mutta totta kai se pitää sisällään erilaisia haasteita ja suunnitelmallisuutta kuin arki kaikkiruokaisella.
Mun äiti oli aikoinaan eräällä koululla töissä, ja yhden perheen lapset ei saaneet syödä vanhempien vaatimuksesta mitään kypsennettyä tai prosessoitua. Ei mennyt kauan kun tenavilta tuhoutui rautahampaat kokonaan kun ei saanut syödä mitään muuta kuin raakoja vihanneksia ja hedelmiä.
No, äitin tarinan pointti tietysti oli, että mikä tahansa extreme on sitten myös kropalle extremeä. Mulle puhdas ruoka tarkoittaa sitä, että tehdään raaka-aineista itse ruokaa. Syön terveellisesti ja monipuolisesti. Tästä kertoo myös vuosien varrella otetut verenkuvat: ei muita puutoksia kuin rauta, joka on mulla luontaisesti vähän matalampi.
Tietysti on tärkeää kuunnella mitä oma kroppa sanoo, ja esim. mulla VHH-dieetti ei vaan toimi. Sen kerran kun olen VHH:lla ollut parin kuukauden ajan, multa ei lähtenyt painoa eikä senttejä yhtään ja olotila oli aika karmea. Uskon, että suurimmalle osalle meistä suoomalaisia parasta olisi lihansyönnin vähentäminen ja kasvisten lisääminen. Ihmettelen aina että miten niin ne kasvikset ovat mauttomia ja tylsiä: onhan lihakin todella tylsää ja mautonta ilman suolaa ja mausteita! :) Kuljen siis itse jatkossakin kultaista keskitietä, koska itsellä on sillä tavalla kaikkein paras olotila.
Suomessa ei tosiaan jotenkin tunnuta "osaavan" kasvisten syöntiä, ehkä "rehut" täällä koetaan mauttomina kun pohjoiseen keittiöön ei yleisesti kuulu kasvisten maustaminen vaan niitä tarjoillaan raakana tai jos kypsennettynäkin, niin vailla mausteita. Toista se on vaikka Välimeren maissa joissa kasvisruoissa ja lisukkeissa käytetään runsaasti oliiviöljyä ja yrttejä. Vaikka rasvan pelko on jo lähtenyt laskuun täällä Pohjolassa niin edelleen täällä käytetään toooodella paljon vähemmän öljyjä kuin Etelässä. Kasviöljyjen terveellisyys on jo niin todistettu että voisimme täällä pohjoisessakin rohkaistua lotraamaan niillä paljon enemmän, takertumatta kaloreihin. Itse maustan kaikki kasvisruokani ja salaattini aina vähintään oliiviöljy-suola-pippuri-kombolla 👍
Mä katsoin itse myös ko.dokkarin ja tykkäsin kyllä siitä, mutta jotenkin tuntui kuin se olisi loppunut kesken. Itsekään en seuraa hyvinvointibloggaajia saati tubettajia, joten oli suorastaan järkyttävää nähdä mitä kaikkea ihmiset totuutena suustaan päästää ulos - ja jotkut vielä sitten uskovat niihin täysin kyseenalaistamatta :/
Sama reaktio! Niissä hyvinvointi/ruokablogeissa joita satunnaisesti luen (kuten Vanelja ja jotkut vhh-suuntauksen blogit) ei niinkään jaella suoria "syö näin!" -ohjeita vaan jaetaan reseptien kautta inspiraatiota. Meininki on muutenkin hyvin ei-fanaattista.
Mun miestä voisi yksinkertaistaen ja kärjistäen sanoa, että puhdasta ruokaa ei mainosteta telkkarissa (muuten kuin ehkä ruokakauppojen tarjousmainoksissa). Esimerkiksi kurkkua, tomaattia, lohta, kvinoaa, perunaa, lihaa, appelsiinia tai kananmunia ei mainosteta toisin kuin prosessoituja ja brändättyjä Kellogsin muroja, Findusin kalapuikkoja tai Leaderin proteiinipatukoita. Puhtaista raaka-aineista voi sitten valmistaa mitä tahansa. Toki myös jotkut prosessoidut ruuat, kuten rahka tai joku valmis smoothie voivat olla sinänsä terveellisiä.
Mua ärsyttävät ravintokeskustelussa ääripäiden ajattelutavat ja se, että takerrutaan lillukanvarsiin. Oikeasti tervelliseen syömiseen riittävät, että perusasiat ovat kunnossa, että ihminen saa tarpeeksi energiaa, pääosin terveellisestä ruuasta, josta saa kaikki tarvitsemansa ravinto- ja hivenaineet. Hifistely on yleensä turhaa (varsinkin, jos edes perusasiat eivät ole kunnossa). Toki aina ruokavaliotaan voi optimoida lisää ja lisää, mutta jos se aiheuttaa stressiä ja on liian aikaa/rahaa vievää, niin se voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Selitys tähän taitaa piillä katteissa - einesteollisuudesta tulee suuremmat voitot kuin puhtaasta ruoasta. Einekset ovat bisnestä, perunat ja salaatit eivät, näin niinkuin yksinkertaistaen.
Tästä päästään sitten laajempaan keskusteluun siitä, kuinka elintarviketeollisuus ohjaa ravintovalintojamme - ja sehän ohjaa niitä paljon enemmän kuin virallisterveelliset suositukset. Kun ravinto on jonkun bisnes, arvaahan siitä mihin se johtaa. Ravinnetyhjien herkkujen ja einesten suosio tuo kivasti massia toisten taskuihin, on snack-teollisuuden etu että syömme mieluummin prosessoitua höttöruokaa kuin kunnon ruokaa. Mm. tätä käsitteli tosi hyvä dokumentti nimeltä Sokeroitu Totuus.
Mä olen vähentänyt hyvin radikaalisti lisätyn sokerin käyttöä, mutta moni mieltää tämän olevan jonkinlainen laihdutuskuuri tai karppaamista. Kyllä mä herkuttelen ja käytän hiilihydraatteja. Saatan syödä vaikka kuivattuja hedelmiä tai jimbeemelonia, vaikka niissä olisi energiaa karkkien verran. En vältä energiaa, vaan teollisia sokereita ja turhia makeutus-ja lisäaineita. Saahan siitä hedelmästä kuitenkin paljon hyviä aineita verrattuna vaikka pullaan tai irtokarkkiin. :)
Mun mielestä on jollain lailla loukkaava ja harmittavan yleinen ajatus, että hiukankaan terveyttään miettivällä ihmisellä olisi aina tavoitteena laihdutus tai jonkinlainen "fitness-elämäntapa". Kiva, että tällaiset ruokavaliokeskustelut yleistyvät, niin tällaiset luulot alkavat unohtua pikku hiljaa.
Täsmälleen samaa mieltä, allekirjoitus tähän.
Minä pyrin syömään mahdollisimman puhtaasti, mutta en ole ehdoton missään. Olen vähentänyt lihan ja maitotuotteiden käyttöä, mutta en aio lopettaa kokonaan. Mun näkemys hyvästä ruokavaliosta on se, että kaikkea kohtuudella :) Käytän kokkaillessani yhtä lailla oliiviöljyä kuin ehtaa voita, toisinaan aitoa kermaa ja toisinaan taas kaurakermavalmistetta, ei ole pakko valita jompaa kumpaa ja olla ehdoton, vaan voi vaihdella fiiliksen mukaan. Lihassa ja maitotuotteissa pyrin panostamaan mielummin laatuun kuin määrään, sillä kun syön niitä vähemmän, niin pystyn ostamaan sitä kalliimpaa "parempaa" vaihtoehtoa esim. luomua jne., ei mitään halpoja einesnugetteja vaan ostaa antibiootitonta suomalaista broileria ja tehdä itse nugetit... :) Viljatuotteetkaan ei ole pahasta, mutta olen silti koittanut vähän hillitä niiden käyttöä, koska olen varsinainen "pullahiiri" ja leipää, vaaleaa pastaa yms. tulee niin helposti ahmittua liikaa vain koska on niin hyvää :D
Just näin, mulla sama filosofia.
Pidän taukoa Karkkipäivästä kun näitä ruokajuttuja tulee. Jotenkin masennun kun tulee olo, että terveen ihmisen pitäisi kontrolloida syömistään kamalan paljon tai että yksittäisten ruoka-aineiden välttely tai suosiminen olisi hirveän tärkeää terveyden kannalta.
Clean eating on osa jenkeistä lähtenyttä totuudenjälkeistä aikaa jossa kuka tahansa voi olla asiantuntija, oli kyse sitten ravinnosta tai rokotuksista. "Jos se se toimii minulla, se on silloin totta." Suomessa clean eating ei ole yhtä hypetettyä kuin muualla, koska meillä kouluissa opetettava lautasmalli sisältää tieteellisesti todistetut perusasiat: kohtuullinen annoskoko, kasvikset, proteiinia ja vähän hiilihydr. pitoista lisäkettä, vähän pehmeitä rasvoja. Kun tietoa löytyy, sellaiselle väestölle on vaikea myydä totuutta että juuri tämä minun raaka perulais-vietnamilainen vuoristomukula parantaa diabeteksen, hi-viruksen ja ties mitä.
Sepä ikävää. En ainakaan ole pyrkinyt välittämään sellaista ajatusta että kaikille olisi hyvä ja tärkeä juttu vältellä tiettyjä ruoka-aineita. Niinhän ei todellakaan ole, vaan hyviä tapoja syödä on yhtä monia kuin on ihmisiä. Minulle on ollut hyvä juttu jättää sokeri ja pullat pois, se ei tarkoita että sama pätisi muihin.
Itseäni lähinnä koko dokumentti harmitti.. Miksi ihminen, jolla itsellään on selvästi suuria ongelmia syömisen kanssa (eli runsaasti ylipainoa), kokee tarpeelliseksi halveksia niitä ihmisiä, jotka noudattavat terveellisempiä ruokailutottumuksia? Ylipaino on nykyaikana länsimaissa isompi ongelma, kuin alipaino. Dokumentistä tuli lähinnä fiilis, että näille toisille ihmisille halutaan naureskella ja oikeuttaa oma epäterveellinen mässäilynsä. Roskaruoasta sekä eineksistä haluttiin tehdä normaalia ja muusta ihmeellistä terveysintoilua. Toki kaikessa voi mennä äärimmäisyyksiin, mutta raakaravinnon käyttäminen ei ole esimerkiksi sitä. Mielenkiintoista oli juuri se, jos dokumentin tekijän mielestä ei voi syödä prosessoituja eineksiä - ei voi syödä mitään- elämä on ilotonta. Tämä kuvastaa jo dokumentin tekijän ei normaalia suhtautumista ruokaan. Joten onko hän oikea henkilö tekemään tälläisestä aiheesta dokumenttia? Mielestäni tälläiseen aiheeseen tarttujalla pitäisi itsellään olla normaali suhtautuminen ruokaan ja kuten edellä jo mainitsin tällä henkilöllä ei mielestäni ollut (näki kommenteista ja jo edellä mainitusta ylipainosta.) :)
Aihe dokumentissa oli hyvä sekä tärkeä, mutta mielestäni asian olisi voinut tuoda jotenkin järkevästi/tieteellisesti esille, eikä ottaa vain ääriesimerkkejä esiin. Olen taas itse seurannut muutamaa näistä haastatelluista ihmisistä/lifestyle bloggaajista. Miten dokumentissä oli asiat leikattu, ei todellakaan ole näiden henkilöiden ravintoneuvoja vaan asiasta tuli lähinnä olo, että asiat oli irroitettu yhteyksistään - jotta saataisiin repäisevää matskua dokkariin. Näihin pelkkiin raakaruokailijoihin, jotka syövät vain hedelmiä- en ota kantaa. En pidä itse sitä kaikkein fiksuimpana toimintamallina, mutta mikäli se heille toimii niin hyvä niin. :)
Hyviä pointteja tässä kommentissa.
Tämä "terveyssyöjä/ylipainoinen-syöjä"-kuvio tuntuu tänä päivänä menneen ihan mahdottomaksi jos pitäisi määritellä, kummanlainen syöminen nyt sitten on oikeampaa tai parempaa syömistä. Ennen vanhaan ylipainoon johtavaa ylisyöntiä pidettiin itsestäänselvästi huonona asiana, nykyään ei, vaan se voikin olla itsensä ilmaisua ja onnellisena elämistä. Korostetaan asioita, jotka tekevät yksilön onnelliseksi, koska myös onnellisuus tukee terveyttä. Joku voi siis kokea olevansa vähemmän terve jos ei saa syödä pelkkiä sipsejä ja hampurilaisia, koska terveellinen syöminen verottaisi merkittävästi hänen onnellisuuden tunteitaan. Terveellinen syöminen --> huono olo --> sosiaalinen eristyminen --> masennus --> työvytyyömyys jne jne. Näin niinkuin hyvin yksinkertaistettuna karvalakkiesimerkkinä. Siksi kai nykyään ylipainoon johtavaa tai sitä ylläpitävää syömistä pidetään hyväksyttynä.
Näin ollen myös terveellistä syömistä voidaan pitää "sairaana" jonkun näkökulmasta.... Vohan 20000-luku.
Mielestäni mikäli syöminen aiheuttaa (merkittävää) ylipainoa (dokumentin tekijä esimerkiksi) -> sinulla on ongelmaa syömisen kanssa. Mikäli syöminen aiheuttaa (merkittävää) alipainoa (osa dokumentissä olleista terveyssyöjistä) -> sinulla on ongelma syömisen kanssa. Mielestäni ei siis ole olemassa parempaa tai oikeampaa syömistä. :) Kaikista syömistavoista voi saada epäterveellisiä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö joku toinen syömistapa olisi terveellisempää kuin toinen. Eli mielestäni on tietteellisti todistettua mahdollisimman terveellistä ja ravitsevaa syömistä (johon mahtuu roskaruokaa myös silloin tällöin).
Itsekkin ihmettelen tätä ylensyönnin normalisointia. Lisäksi jos jonkun ruoka-aineen puuttuminen aiheuttaa ahdistusta -> on ongelma. Mikäli koet olevasi terve syömällä roskaruokaa, kyse on kyllä silloin psyykkisestä ongelmasta enemmän kuin fyysisestä, koska mitkään tutkimukset eivät tätä tue. Et ole terve (fyysisesti) syömällä roskaruokaa, vaikka kokisit olevasi onnellinen henkisesti. Mikäli roskaruoan puuttuminen aiheuttaa ahdistusta, masentuneisuutta ja ilottomuutta -> kyseessä on riippuvuus, vrt. huumeiden käyttäjät. Heillä on ihan samanlaisia tunteita, kun yrittävät lopettaa käytön. :) Mutta hyviä pointteja oli kyllä sinullakin kuitenkin onnellisuudesta! Kuten sanoit voihan 2000-luku.. Milloin syömisestä on tullut näin vaikeaa? :D
Pääpointtini oli pettyneisyys koko dokkariin. Informaation taso+ määrä oli lähinnä nolla. Jotenkin omalla tavallaan tuli jopa mieleen omanlainen ''propaganda''video epäterveellisten elämäntapojen puolesta...
Olen tästä aivan samaa mieltä :) - vaikka käytinkin paremman puutteessa ja aivojen verbaalialueen laiskuudessa ilmaisua "oikeampi syöminen"
Ja kyllä - dokkarin informaatioarvo oli ravitsemuksen tasolla nolla. Some-vaikuttajien laajakantaiset, eivät aina suinkaan suuressa kuvassa myönteiset vaikutukset seuraajiensa elämäntapavalintoihin taas oli asiallinen pointti nostaa esiin.
Olipas mielenkiintoinen postaus ja hyviä pointteja! Terveellisesti syöminen tuntuu tosiaan olevan trendikästä just nyt, mutta se, että mitä se itse kellekin tarkoittaa, on tosiaan ihan eri jutu sitten... itse pyrin ruokavaliossani välttämään valmisruokia ja olen jo kymmenisen vuotta ollut pescovegetaristi. Elämäntavoissa olisi kyllä vielä runsaasti viilattavaa ja sokeria pitäis ehdottomasti vähentää, mutta silti tunnen syöväni ihan terveellisesti. Sitä sitten en osaa sanoa, kuinka paljon some on vaikuttanut käsitykseeni siitä, mikä on terrveellistä. Vaikka uskon olevani lähdekriittinen, niin kyllähän sitä silti tiedostamattaan ottaa vaikutteita ympäristöstä. Mutta mielenkiintoinen aihe tosiaankin!