Tekee mieli avautua markkinoiden uusista kasvisproteiinivalmisteista. Okei, Valion Mifu on maitopohjainen eli eläinperäinen, joten parempi muotoilu on ehkä lihattomat proteiinivalmisteet.
Lihattomana syön näitä paljonkin. Vallitseva kasvisruokabuumi ja sen mukanaan tuomat uudet proteiinituotteet todellakin ilahduttavat meitä pitkän linjan lihattoman ruokavalion ihmisiä (kuten myös tietysti uusia kasvis/sekasyöjiä ja lihan vähentäjiä), vuosikaudet vaihtoehtoina kun on ollut samat tutut soijaproteiinivalmisteet ja tofu. Oikeastaan on ihan hullua, että kasvisproteiinimarkkinoilla oli varteenotettavana lähteenä pari vuosikymmentä vain soija, ja siitäkin on valmistettu vuodesta toiseen niitä ihan samoja rouheita, pakastepyöryköitä ja -pihvejä. Tervehdin siis ilolla uusia vaihtoehtoja!
Meni pitkään, että ylipäänsä sain näppeihini viime vuoden kohutuinta vegeproteiinituotetta eli Nyhtökauraa. Maistoin sitä ensimmäisen kerran vasta viime maaliskuussa, ja omista lähikaupoistani sitä alkoi saada vasta kesällä. Sen jälkeen olenkin syönyt sitä ahkerasti.
Kuva: Gold and Green Foods
NYHTÖKAURA
...kuka muu ihmettelee "nyhtiksen" uutta tiikeri-lookkia..? Kutsukaa minua vanhanaikaiseksi, mutta en tajua mitä tekemistä tiikerillä on suomalaisen kauran kanssa. Pakkauksen tikru vieläpä näyttää vähän vihaiselta, ei ole mikään kiltti tiikeri.
Sisareni ehdotti tiikerin liittyvän siihen, että nyhtökaura antaa "tiikerin voimat"... nohh, jos se on tarkoitus, niin olisiko sanomaa välittämään voinut valita vaikka kotimaisen karhun, joka on aika voimakas otus sekin..?
Joka tapauksessa, olen todellakin tykästynyt Nyhtikseen. Siinä on lähintä kilpailijaansa Härkistä onnistuneempi rakenne ja parempi maku. Härkis on mielestäni vähän kuivakampaa ja ennen kaikkea suolaisempaa - huhhuh sitä yllätystä kun ensimmäisen kerran anoppilassa maistoin härkistä. "Ei vissiin olisi pitänyt lisätä yhtään suolaa", kuului emännän suusta.
Nyhtökaura on mureaa, pehmeää ja todella miellyttävän makuista, se on kaikessa "labravalmisteisuudessaankin" jotenkin tosi luonnollisen ja ei-keinotekoisen makuista (Nyhtishän on todella prosessoitu tuote, ihan niinkuin useimmat soijaproteiinituotteetkin, olkoonkin vain muutaman ainesosan valmiste ja kotimaista perää). Proteiinia valmisteessa on häkellyttävät 30%...!!! Jättää tofut sun muut, jopa lihan, kauas taakse.
Tykkään tosi paljon Nyhtiksen lyhyestä ainesosaluettelosta; tuote on valmistettu kaurasta (21%), herneproteiinista (21%), härkäpapuproteiinista (11%) ja rypsiöljystä. Nude-maussa mausteena on vain suola. Lisäaineet loistavat poissaolollaan, fantastista! :) Toki tämä tarkoittaa myös sitä, että Nyhtis säilyy vähän heikommin ja minullakin on pari (avaamatonta!) pakkausta homehtunut jo ennen parasta ennen -päiväystä. Siksi heitänkin Nyhtikset suoraan pakkaseen ellen tiedä, että käytän ne parin päivän sisällä ostosta.
Kuva: Verso Food
HÄRKIS
Nyhtiksen lähimmästä kilpailijasta kirjoitan lähinnä Nyhtökaura-vertailun pohjalta, koska en sitä enää osta suolashokin jälkeen, eikä ravintosisältökään päihitä Nyhtökauraa. Valmiit Härkis-pihvit tosin ovat näppärä retkieväs vaelluksille, mutta perus-rouhetta ei tule ostettua koska Nyhtis on niin paljon parempaa.
Härkiskin kyllä ansaitsee peukutukset kotimaisuutensa puolesta. On hienoa, että ulkomaisten soijaproteiinivalmisteiden ohella meillä on nyt useampia kotimaisia vegeproteiinivaihtoehtoja.
Aluksi Härkis oli vähän edullisempaa kuin Nyhtis, ja saattoi houkuttaa "Nyhtis-asiakkaita" jo hintansa ja paremman saatavuutensa puolesta, mutta Nyhtiksen laskettua hintaansa valmisteet ovat nyt tismalleen samanhintaiset. Ja pitkän odottelun jälkeen Nyhtistäkin löytää nyt yhtä helposti kuin Härkistä.
Härkiksessä on härkäpapua (52%), vettä, herneproteiinia, rypsiöljyä, muunnettua tärkkelystä, suolaa (1,5 % mikä tekee siitä voimakassuolaisen), melassia, sipuliuutetta, sokerikulööriä, stabilointiaineita, kasvikuitua ja mustapippuria. Siinä on siis hieman lisäaineita Nyhtikseen verrattuna, eli tälläkin mittarilla Nyhtis voittaa. Myös hiilari- ja proteiinitietoiset asiakkaat valitsevat todennäköisemmin Nyhtiksen, jossa on vähemmän hiilareita ja melkein tuplasti enemmän proteiinia kuin Härkiksessä. Tällä pohjalla minulle on vähän mysteeri, miksi joku ylipäänsä valitsee Härkiksen ennemmin kuin Nyhtökauran, mutta toki on hyvä olla kilpailua. Ja voihan olla, että toiset pitävät vahvemmasta härkäpavun mausta (kummassakin on härkäpapua, mutta Nyhtiksessä paljon vähemmän).
Kuva: Valio
MIFU
Hmmm, Valion ensitarjokas lihattomien proteiinilähteiden markkinoilla ei ihan suoranaisesti vakuuttanut.
Raejuustolta näyttävän, maitoproteiinista valmistetun Mifu-ruokarakeen idea on olla kuin "paistettava, ruokaisampi versio raejuustosta".
Proteiinipitoisuus on 14% eli tofun tasoa. Ei siis mikään ihan mieletön proteiinipommi Nyhtikseen ja Härkikseen verrattuna.
Kun kaadoin Mifut pannuun, epäilys valtasi minut välittömästi. Ööö, tuleeko näistä siis paistettuna mitään..? Olenko ostanut vain kolme kertaa kalliimman pakkauksen raejuustoa?
Märkä massa ei näyttänyt millään lailla paistoystävälliseltä ja alkuun vaikuttikin mahdottomalta, että niihin mitään paistopintaa tulisikaan. Nesteen haihtumista ja rakeen kuivumista saa odotella pitkä tovin.
Lopulta palluroihin alkaa muodostua vähän ruskeaa pintaa, mutta kosteita ne ovat edelleen.
Kumoan ne lautaselle ennenkuin ne palavat pohjaan.
Makuelämys? Joo - kuin vähän tiiviimpää raejuustoa.
Tuomio: ei jatkoon.
Ostan raejuustoni mieluummin rehellisenä ja halvempana raejuustona, kiitos.
Valiollakin kenties tajuttiin ensimmäisten Mifu-tuotteiden, hmh, epäinnovatiivisuus (en varmaan ole ainoa asiakas "ylihinnoiteltua raejuustoa" -palautteeni kanssa), ja nyt kauppoihin ovatkin ilmestyneet Mifun uudet versiot.
MIFU-SUIKALE
Tämä valmiste näyttää, tuntuu ja maistuukin jo huomattavasti asiallisemmalta. Proteiinia uuteen Mifu-tuotteeseen on saatu peräti 24%, ja koostumus on vallan mainio; se muistuttaa halloumijuustoa tai oikeammin kotimaista, halloumia pehmeämpää grillijuustoa. Mifu-suikale lieneekin teknisesti modifioitu grillijuusto.
Suikaleiden pinta paistuu herkullisen rapeaksi sisustan jäädessä miellyttävän pehmeäksi. Original-maku vaatinee ympärilleen hyvin maustetun kastikkeen tai hyvän marinoinnin, Paprika-Chili-maku toimii mukavasti yksinäänkin vaikka erittäin mieto onkin. Suomalaiseen makuun.
Mifu-suikaleet saavat vihreää valoa mausta ja koostumuksesta, mutta hinta on kallis useimpiin muihin lihattomiin proteiinivalmisteisiin verrattuna. 250 gramman pakkaus, joka ainakin meikäläisellä riitää vain 1,5 annokseen, maksaa 4€, kun 300 gramman tofupakkauksen saa halvimmillaan alle kahdella eurolla.
Valio - maksaako näissä nyt oikeasti uutuusarvo vai onko mifujen valmistus ihan oikeasti näin paljon perus-raejuustoa kalliimpaa...?
OUMPH
Uusien kasvisproteiinivalmisteiden kuningas minun ruokapöydässäni on kuitenkin ruotsalaisperäinen Oumph.
Soijaproteiinista valmistettu Oumph on rakenteeltaan hävyttömän onnistunut perinteisiin teksturoidusta soijaproteiinista valmistettuihin kuivattuihin soijasuikaleisiin tai pakkasesta löytyvään soijarouheeseen verrattuna. En tiedä mitä sellaista ruotsalaiset ovat keksineet, mitä kukaan muu soijaproteiinin kanssa puuhastellut tuottaja ei aiemmin ole oivaltanut, mutta joku naapurimaassamme on "lyönyt jackpotin" ja kehittänyt ihan älyttömän hyvärakenteisen soijavalmisteen.
Oumphin hiilijalanjälki tietysti häviää Nyhtikselle ja Härkikselle, eikä se sen puolesta ole kotimaisia kilpailijoitaan suositeltavampi valmiste, mutta h*mmetti, kyllä tätä haluaa ainakin silloin tällöin ostaa kun koostumus on jotain niin herkullista. Mä olen paha. Eikä tofunkaan ympäristöystävällisyys välttämättä ole paljon muita soijaproteiinivalmisteita parempi. Silti syön sitä.
Oumph hakkaa muut soijaproteiinivalmisteet niin koostumuksellaan (ihanan mureaa mutta samalla sopivan "sitkeää", purutuntumaa antavaa) kuin ainesosillaan; siinä missä monet pakastealtaan soijapyörykät, -pihvit ja -nuggetit listaavat kymmeniä ainesosia väriaineista maunparantajiin, koostumuksemuokkaajiin ja säilöntäaineisiin, koostuu maustamaton Oumph vain kolmesta ainesosasta: soijaproteiinista, vedestä ja suolasta. Joo, siis todellakin haluaisin nähdä mitä taikoja ne ruotsalaiset ovat soijaproteiinille tehneet kun siitä on saatu näin maukasta ja rakenteeltaan etten sanoisi hienostunutta.
Pakasteena myytävät, paistovalmiit Oumph-suikaleet muistuttavat kuivatetusta soijaproteiinista valmistettuja soijasuikaleita (jotka valmistetaan liottamalla ne ensin vedessä), mutta siinä missä "kuivasoijasuikaleet" jäävät usein aika sienimäisiksi, on Oumphin rakenne paljon kiinteämpi ja sanalla sanoen lihaisampi. Siitä puuttu kuivasuikaleiden sienimäisyys kokonaan. Oumph-valmisteita saa myös maustettuna.
Oumphin miinuksena on hinta, nekään eivät ole edullisimmasta päästä. Hinta on onneksi vähän laskenut lanseerausta seuranneen "vain K-Kaupoissa yksinoikeudella" -kauden jälkeen (280 g pussi maksoi melkein 8 euroa...!!!), mutta eivät nämä halpoja ole vieläkään. Hinta taitaa tällä hetkellä olla viiden euron tuntumassa.
*
Mitkä ovat teidän suosikkejanne lihattomien proteiinivalmisteiden joukossa?
Tykkääkö joku rehellisesti Mifu-rakeesta? :)
Ja hei - onko jonkun mielestä Härkis parempaa kuin Nyhtis?
119 comments on “Mifusta Nyhtikseen - mitä mieltä uusista vegeproteiineista?”
Me ollaan tehty tuosta mifu"rakeesta" lasangnea, pastakastiketta ja makaroonilaatikkoa. Toimi kaikissa oikein hyvin, lasangne ehdoton suosikki!
En tullut ajatelleeksikaan että se tosiaan varmaan toimii paremmin uuniruoissa kuin pannussa :) Kiitos vinkistä :)
Mifu oli tosi pahaa, tosin aavistin asian jo tuotetta ostaessani (toisin sanoen ei olleet odotukset korkealla). No tämä ei edes sikäli kuulu ruokavaliooni, että en nykyään osta juurikaan maitopitoisia tuotteita (tuota ihan kokeilunhalusta maistoin noin vuosi sitten).
Nyhtökauran paketti tosiaan hämmentää. Kun näin tuon tiikeripakkauksen ensimmäisen kerran, luulin, että se on joku yksinoikeudella Lidleissä myytävä kopiovalmiste, mutta eipä sitten ollutkaan. Ei täsmää kyllä yhtään mielikuvat tuosta tuotteesta ja tuo tiikerin pää. :) Mutta Nyhtökaura on hieno tuote, tosin turhan kallis vain. Härkäpapuakin olen maistanut, ja kyllä sekin toimii esim. salaatissa, mutta sekin on liian kallista. Nyhtökaura kuitenkin siis parempaa kuin Härkäpapu, mutta kumpaakaan en pysty ostamaan kuin vain tosi harvoin.
Ainiin, mä unohdin kirjoittaa postaukseen että arvelen Nyhtis-Tiikerin olevan Gold & Greenin keino saada Nyhtökaura erottumaan kaupan hyllyllä paremmin yhä vain lisääntyvistä kilpailijoistaan, koska vihainen tiikeri on tosiaan aika silmiinpistävä näky kasvisruokatuotehyllyllä. Mutta ehkä kuitenkin olisin valinnut itse ennemmin jonkun kotimaisen eläimen...! Persoonallinen ilveskin olisi sopinut hyvin...!
Tekeeköhän nyhtökaura jotain yhteistyötä Esson kanssa? :)
Oli kyllä edellisellä pakkauksellaan houkuttelevampi, elegantimpi tuote. Tuo tiikeri vähän turhan miehinen. Uskoisin suurimman osan asiakaskunnasta olevan kuitenkin vielä naisia?
Mun mielestä se vanha oli tylsä :) Ymmärrän että tuotteen pitää erottua hyllyllä, joten pakkausuudistus oli mielestäni perusteltu, mutta tiikeri... nojoo....
Tajusin muuten juuri, että minulla on käynyt tiikerin ilmestymisen jälkeen siten, että tuote ei ole lähtenyt mukaani kertaakaan.
....eli muutoksella on ollut myös anti-efekti... No, kaikkia kuluttajia ei voi miellyttää. :)
Hahha, yökin täällä useasti lukiessani kuvailuasi oumphista :DD Olen kasvissyöjä ja olen vauvasta lähtien vihannut lihan tekstuuria ja tästä syystä kaikki soijaruokavalmisteet tofua lukuunottamatta saa melkein itkemään. Oumphia olen maistanut ja on tosiaan ihan kuin kana (yööööh). Nyhtis ja härkiskin muistuttavat myös liikaa lihaa n_n(osa nyhtiksistä on jopa kuin tonnikalaa!!)
Haaveilen niin paljon kasvisprodevalmisteesta, joka ei muistuttaisi OLLENKAAN lihaa tai maistuisi umamille. Tästä syystä joudun usein syömään erilaisia kasvispyöryköitä, joissa sitten onkin kaikkea turhaa mukana. Pavutkin on siinä rajalla, joten niitäkään ei viitsi joka päivä syödä.
Nykyään en syö viljaakaan kauraa lukuun ottamatta ja olen (pihi) vegaani, joten joskus on todella vaikea löytää ravitsevaa ruokaa. :D
Tämä vegaanihype on kyllä pelastanut ruokavalioni, kun uusia myös ei lihaisia vegetuotteita on tullut paljon. Toivottavasti hype jatkuu kauan.
Mulla oli pitkään ihan sama, lihamainen rakenne kasviproteiinituotteissa ällötti suunnattomasti, siis aiheutti ihan fyysistä pahoinvointia. Sitten yhtenä vuonna suhtautumiseni muuttui mystisesti täysin, yhtäkkiä minun alkoi tehdä mieli liharakenteista ruokaa. Lihaa en ole syönyt 24 vuoteen mutta lihan kaltaisia kasviproteiiniruokia kyllä, ja hyvällä halulla :) Mitään selitystä totaalimuutokselle ei ole, se tapahtui "ihan puskista".
Minulla on sinulle vastaus: soijapapupasta :) Ihan mielettömästi proteiinia (yli 40%, korkein pitoisuus minkä tunnen mistään ruokavalmisteista) eikä taatusti maistu lihalle tai umamille :) Tosin pihin vegaanin lautaselle se ei ehkä sovi kun sekin on aika kallista.
Soijapapupasta K-i-i-n-n-o-s-t-a-a! Mistä olet ostanut? :)
Olen myös miettinyt, että koostumuskammoistahan voisi myös opetella eroon. Itselläni kun on ongelmia tosi monien ruoka-aineiden ja koostumusten kanssa. Jos smoothien joukossa on yksikin hedelmäraato, menee ruokahalu tunniksi :'D
Tuttuni terapeutti oli auttanut häntä hänen ruokakammoissaan kyselemällä vain koko ajan, että mitä sitten tapahtuu kun tuttuni oli selittänyt, että kammoaa jos lihassa on jtn ällöä. Sitten ystäväni vastasi, että no sitten oksettaa ja siihen terapeutti oli, että no mitä sitten tapahtuu jne... Oikeastihan ei tapahdu mitään! Eli sitähän voi opetella vaikka syömään mitä :D
Kiva kuulla kuitenkin, että kammo on kadonnut itsestään. Ehkä minullakin katoisi. Soijarouhe olisi pihille ihmiselle varsin kelpo ruokaa meinaan.
Löytyy nykyään marketeistakin (aluksi näitä oli vain ekokaupoissa), Prismoissa ja Cittareissa olen nähnyt (taitavat olla gluteenittomien pastojen hyllyssä), ja Maarianhaminassa näitä on jopa omassa pikkuisessa lähikaupassani. Merkkejä on ainakin Risenta ja Explore Cuisine.
Mulla on ollut blogissa useampikin juttu papupastasta, tässä yksi:
https://karkkipaivablogi.com/2-x-pasta-kumpi-voitti/
(Jutussa näkyvät Explore Asia -pastat ovat nykyään nimeltään Explore Cuisine).
Voi eihh... Mä taas rakastan "sattumia" kaikissa nestemäisissä ruoissa :)
Mielenkiintoista :)
Ällöruoista puheen ollen - mun mielestä maailmankaikkeuden ällöttävimpiin ruokiin kuuluu tilliliha, vieläkin nykii kurkussa jo pelkkä ajatus vaikka en oletettavasti ole maistanut kyseistä kauhuruokaa kuin kerran (ensimmäisen ja viimeisen kerran) elämässä. Olin tuolloin alakoulussa. Sitä taitavat aika monetkin pitää hyvin vastenmielisenä. Olisikohan sitäkin voinut opetella syömään terapian avulla..? Tai vaikka hypnoosin... ^_^
Ruokakaupassa kandee sit syynätä kunnolla, että on oikeeta papupastaa. Joku merkki ainakin myy papupastan nimellä sellaista, jossa on 30% pavuista ja loput durumvehnästä
Aina kannattaa lukea tuoteseloste, sen on kyllä vuosien varrella oppinut ;)
Voisin suositella Suomalaista versiota, eli kikhernepastaa. Minusta todella hyvän makuista ja sopii hyvin kaikenlaiseen ruuanlaittoon! Tätä löytää nykyään kyllä jo kaikkialta!
http://www.palmusto.fi/
Kotimaisuudesta aina plussaa, mutta minun ruokavaliooni kikhernepasta ei sovi kun siinä on niin valtavasti hiilareita (50% ja osassa valmisteista vielä enemmän). Muille kuin vhh-syöjille nuo toki ovat varmasti tosi hyvä vaitoehto :)
Kikhernepasta on mun suosikki maun ja koostumuksen puolesta. Linssipastat on kans hyviä :)
"Aina kannattaa lukea tuoteseloste, sen on kyllä vuosien varrella oppinut ;)"
Sen tiedän, että sä syynäät sisällön, mutta läheskään kaikki ei sitä tee :)
Joo, mä meinasinkin alunperin laittaa tuohon kommenttiini että "Hyvä tarkennus muille" :D Mullahan on ihan "kestovamma" tämä tuotantoselosteiden lukeminen, jokainen pakkaus kaupan hyllyllä kääntyy automaattisesti mun kädessä :)
Mifu -suikaleet on tällä hetkellä suosikki, Nyhtikseen tuli vähän yliannostus - kun sitä alkoi saada säännöllisesti ihan lähi-prismasta tuli ostettua liikaa :) Oumph on ihan hyvää, mutta en oikein pidä pakasteiden käyttämisestä (ja oman kokemuksen mukaan tämä tarvitsee enemmän rasvaa paistamiseen kuin Mifu, tosin voi olla vain minun keittiötaidoistakin kiinni..). Härkis ei sovi vatsalleni ikävä kyllä ja Mifu-rae, siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi, kerran ostin toiste ei ole tarvinnut :)
Mullekin tuli kieltämättä kesällä vähän yliannostusta kun niin innostuin siitä kun Nyhtökauraa oli yhtäkkiä kaikkialla. Nyt pienen tauon jälkeen maistuu taas :)
Joo, Oumph vaatii rasvaa koska on itsessään täysin rasvaton, Mifussa taas on rasvaa 3% (rae) ja 7% (suikale).
Nyhtis on jees, mut texmex-härkis on mun suosikkini. Ihan parasta bileiden pikkusuolaiseksi kun heittää texmex-härkiksen sekaan purkin ranskankermaa ja dippaa nachoja tai ruissipsejä. Huomiselle sellainen setti ihan vaan itelle, kun on tympeitä paperihommia tiedossa.
Mifua en oo testannut,mutta noita paprika-chili mifusuikaleita mulla on paketti kaapissa odottamassa testiä.
Tuo Texmex-Härkis-pikkusuolainenhan kuulosti hyvältä vinkiltä, ehkä pitää kuitenkin joskus kokeilla..! (Tai sitten heitän vain Nyhtikseen Texmex-mausteet ja käytän sitä... :D)
Toimii sekin, tää nyt oli semmonen laiskan naisen versio. Syötin sitä myös duunin saunaillassa paatuneille lihansyöjille, jotka tykkäs kovasti ?
Mä en oikein ymmärrä näitä tuotteita. Tai en ainakaan itse ostaisi. Toki olen myös paha ihminen ja syön lihaa...
Mutta mä en ymmärrä näissä sitä prosessoinnin ja käsittelyn määrää. Toki samaa asiaa en muutenkaan ymmärrä veganismissa. Että on tosi paha ostaa vaikka nahkaa, mutta ihan ok ostaa sitä jäljittelemään valmistettua, sata kertaa käsitellympää muovikorviketta, minkä tuskin kukaan väittää olevan kovin ympäristöystävällistä. En halua haastaa riitaa, mutta en vaan vilpittömästi ymmärrä...
En ymmärrä eikö olisi järkevämpää käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa siihen, että valitset tarkkaan millaista lihaa tmv eläinperäistä käytät, kuin vain tuomita kaikki eläinperäinen automaattisesti huonoksi? Mun mielestä sen eläimen käytön eettisyyteen vaikuttaa suuresti se, miten ko eläin on elänyt, mitä se on syönyt ja miten se on päivänsä päättänyt. Tai ne on mulle tärkeitä asioita.
Eikä mun joka aterialla ole kuollutta eläintä. Usein syön myös kasvisruokaa. Mutta jotenkin silloinkin kokkaan siihen ateriaani lisukkeeksi mieluummin jotain tunnistettavissa olevaa juuresta/vihannesta/tmv, enkä tälläistä "korviketta".
Pakkohan kasvia on prosessoida jos siitä mielii proteiinia eristää... :) Kasviproteiini on väkisin huomattavasti prosessoidumpaa kuin eläinperäinen, poislukien pavut jos niitä syö sellaisenaan. (Nojoo, mutta tiedän että sä tiedät tämän :))
En ole asiaan ihan valtavan syvällisesti perehtynyt, mutta käsitykseni mukaan, mikäli kasvissyöjä tai etenkin vegaani haluaa saada ravinnossaan suositusten mukaisen määrän proteiinia (eli ainakin se 1 g per painokilo, liikuntaa harrastaville vielä enemmän), hänen on melkein pakko syödä päivittäin jotain prosessoitua kasviproteiinituotetta. Pavuissa, viljassa ja pähkinöissä on proteiinia, mutta niitä pitäisi syödä tosi suuret määrät että proteiinin suositus täyttyisi. En tiedä jaksaisiko kukaan syödä päivästä toiseen satoja grammoja papuja ja ruisleipää, ja jos käyttää pelkästään viljaa ja palkokasveja proteiinin lähteenä, ei niistä ymmärtääkseni saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja (vegaanit saavat nyt korjata jos olen väärässä).
Itse asiassa - tämähän on tosi mielenkiintoista :) Jos joku prosessoituja kasviproteiinituotteita välttelevä vegaani sattuu tämän lukemaan, olisi tosi kiinnostavaa kuulla minkälaisilla ruoilla proteiinin suositus täyttyy :) Sehän saattaa onnistua helpostikin, mitä me lakto-ovo-sekasyöjätyypit emme vain ole oivaltaneet.
Se keskustelu, valitako kuitenkin eläintä lautaselleen kasviproteiinin sijaan perustuen prosessointi/ympäristö/eettisyys ("hyvin elänyt eläin" eettisempää ruokaa kuin voimakkaasti prosessoitu kasviruoka?) -kysymyksiin, onkin sitten jo ihan oma (epäilemättä hyvin kuuma) aiheensa.
Itse en tuomitse eläinperäisiä tuotteita automaattisesti huonoiksi (syönhän maitotuotteita, kalaa ja kananmunaa), mutta lihaa en silti söisi. En koe että minun tarvitsee sitä sen kummemmin puhkianalysoida ja avata, se vain ei tunnu hyvältä ja se riittää syyksi minulle. Minun kaltaiseni syöjän on turha vedota pelkkiin eettisiin syihin valintojeni suhteen koska (kuten lukijat ovat minua valistaneet) maidon tuotantoonkin liittyy valtavasti eettisiä kyseenalaisuuksia, enkä voi vedota tunnesyihinkään "kun onhan kaloillakin tunteet", joten voin vain sanoa että lihan syöminen ei tunnu hyvältä.
Joo, en tarkoittanutkaan, että SINÄ nimenomaan:) Kunhan käytin englannin you-passiivia suomeksi, mikä on oikeastaan aika huonoa suomen kieltä. En tarkoittanut, että kenenkään pitäisi syödä lihaa. Saati sitten aloittaa lihansyöntiä, jos ei ole sitä ennenkään tehnyt:D En vain aina ymmärrä, että lihan käyttäminen on joku automaattinen mörkö, kun kuitenkin niitä mahdollisia ravinnoksi käytettäviä eläimiä on niin laidasta laitaan. On lintuja ja kaloja, molemmissa on kasvatettuja ja pyydettyjä, hyviä ja huonoja vaihtoehtoja. Ainakin ympäristön ja niiden eläinten omalta kannalta. Nisäkkäistä nyt puhumattakaan. Ja kohta varmaan alkaa olla myös hyönteisvaihtoehtoja ihan kaupoissakin...
NG tossa alempana tiivisti tän asian paljon paremmin. Mun mielestä einekset ovat valmistusmetodeiltaan epäilyttäviä. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä Saarioisten "liha"pullat vai super trendikäs vegevaihtoehto...
En minäkään sitä niin kokenut, mutta halusin kuitenkin avata asiaa omasta perspektiivistäni koska kuulun näihin lihattomiin ja muun vaihtoehdon valitseviin :)
Mä oon tehnyt mifu-rakeista paketin ohjeella tomaattista pastakastiketta ja mielestäni ne on siinä muodossa toimineet ihan kivasti. Mä taas en innostunut nyhtökaurasta lainkaan, ei vaan jotenkin miellytä. Hyvä siis, että löytyy tuotteita joka makuun. Koulussa meillä on nykyään usein mifu-suikaleita tarjolla ja ovat kyllä osanneet maustaa ne tosi hyvin, maistuu!!
Juuri näin :)
Wow - kouluissa on siis käytössä jopa näitä kalliimpia kasviproteiineja...! No, mun kouluajoista on jo "pieni ikuisuus", mutta muistan, että mun kouluvuosina ainoa varsinainen kouluruoassa käytetty kasviproteiinin lähde oli se halvin mahdollinen eli kuivattu soijarouhe. Pääsääntöisesti kasvisruoka olikin sitä hiilarivoittoista linjaa eli pastaa kasviskastikkeella, juurespihvejä, kasvissosekeittoa... Tofua en ehtinyt omina kouluvuosinani nähdä kouluaterioissa kertaakaan, se oli varmastikin ihan liian fiini (ja kallis?) raaka-aine siihen aikaan.
Öö, pitää tarkentaa tuota mun koulu-käsitettä. Eli siis aikuisopiskelijana opiskelen yksityisessä oppilaitoksessa. Ei varmaan normikoulussa olekaan mifua. En tullut ajatelleeksi tätä sekaannusta, kun niin tottuneesti vaan puhun "koulusta" :)
Okei :D
Minun ehdoton suosikki on noi mifurakeet! :) tykkään varsinkin siitä vihreästä paketista, taisi olla joku välimerellinen maku tms. Olen tehnyt usein niistä mifumunakasta, kastiketta tai käyttänyt pataruokiin. Kannattaa antaa siis uusi mahdollisuus! :)
Mä tykkään Apetitin Crispy Chick -pihveistä joita saa pakastimesta. Ihan tosi kivoja pihvejä kaiken maailman hemapa-pihvien jälkeen.:) Pakkasesta saatavista soijatikuista tein joskus ihanaa tortilla, tai ennemmin fajitastäytettä, merkkiä en muista. Vegetarian Butcher saa kuulemma true-kasvissyöjät myös yökkimään, eli jos lihaisa rakenne houkuttaa, kannattaa testata!:)
Minulle nyhtökaura ei ole ollut kaiken sen hypen arvoista. Kyllä se toimii, mutta aika reilusti saa maustaa. Maku ja rakenne ei vaan iske minulle.
Olen monesti empinyt Oumphin edessä pakastehyllyllä, mutta hinta on saanut vielä olemaan ostamatta, pitääpä ensi kerralla testata! Myös Mifu-suikaleet menee testiin.:)
Varmasti :)
Mulla jää automaattisesti kaikki leivitetyt tuotteet kiinnostuksen ulkopuolelle, joten noitakaan ei ole tullut maistettua... Vaikka sinällään, jos katsoo hiilarinäkökulmasta (mikä minulle edelleen on myös merkitsevä tekijä), niin esim. Härkiksessä on Crispy Chick -pihvejä enemmän hiilaria. Mun päässä leivitys = vehnäjauhoa = ei kiitos, mutta nyt kun luen tuon Crispy Chickin tuoteselosteen niin sen leivitys onkin riisi- ja kikhernejauhosta. :) (Nimestä kyllä vähän noottia, miksi ihmeessä kasvisruokatuote on haluttu nimetä kanaan liittyvällä tavalla... :/)
Anyways, tsekkaan aina proteiini/hiilihydraattisuhteen ja valitsen mieluiten vaihtoehdon, jossa proteiinia on reilusti enemmän kuin hiilaria :) Vhh:laisen "ammattitauti" :D Monissa näissä uusissa vege-eineksissä on ravintosisällöllisesti yhtä paljon hiilareita ja proteiinia, eikä hiilareiden korkeahkoa pitoisuutta tietysti voi välttääkään kun raaka-aineena ovat palkokasvit.
Noita Vegetarian Butcher -tuotteita en ole muuten nähnyt missään, nyt vasta kuulen merkistä ensimmäisen kerran. Näköjään niitä pitäisi olla ainakin S-Ryhmän kaupoissa, kun tuotetiedot löytyvät Foodiesta. Täytyypä katsella tarkemmin.
Minua nyppii noitten hinnoittelu. Eikä ihan vähän.
Halvimmat vegeproteiinituotteet löytyy ruotsalaiselta Anammalta, vinkkinä vain :) Tai no kaikkein halvinta on Sofinen Tofu, mutta noiden lihan kaltaisten soijaproteiinivalmisteiden joukossa Anamman tuotteet ovat edullisimpia. Anamman pyörykät on mun suosikkeja, ja niissä on myös ilostuttavan lyhyt ainesosaluettelo :)
Oletko kokeillut Apetitin kasvisjauhis-tuotteita? Löytyy pihvejä ja pyöryköitä, ilmeisesti sekä eineshyllystä että pakasteesta. Pääraaka-aineena herneproteiini. :) Olisi mukavaa lukea arvioitasi niistäkin.
Olen noita usein katsellut mutta jostain systä jääneet vielä maistamatta. Crispy Chick -pihvit ja nuggetit eivät houkuta kun ne on leivitetty, mutta pyöryköitä ja pihvejä täytyy kyllä joskus maistaa :) Niissä on parempi hiilari/proteiini-suhdekin kuin Crispy Chickeissä ja nuggeteissa.
Kannattaa ihmeessä testata noita kasvisjauhistuotteita. Meillä on ne pihvit korvanneet kokonaan jauhelihapihvit hamppareista, vaikka muuten lihaa välillä syödäänkin, nam :)
Härkiksen pehmeämpi rakenne uppoaa kivemmin kastikkeisiin, lasagneen jne. Suolaisuus täytyy toki huomioida. Kokisin, että on helpompi kuin Nyhtis. Nyhtiksen rakenne on hieman ongelmallinen: säkeitä jää hampaanväleihin ja koen, että aiheuttaa enemmän vatsaoireita kuin Härkis vaikka papua on vähemmän. Siksi Härkis:)
Mifu-rakeet toimii myös täytettyjen paprikoiden täytteenä ??. Suikaleista tykkäsin myös kovasti.
Nyhtis vs härkis kisan voittaa ehdottomasti Nyhtis. Joku härkiksen maussa ja rakenteessa tökkii. En osaa määritellä mikä. Oumph on testaamatta, mutta nyt alkoi kyllä kiinnostaa.
Joo, härkis on vaan paljon parempaa! :D Se voittaa maussa ja koostumuksessa, nyhtiksen tuntuma on vaan outo. Molempia oon maistanut useaan otteeseen.
Kivaa että molemmille löytyy faninsa :)
Kannattaa testata myöskin Huhtahyvien Sulevi-suikaleita. Itse pääsin maistelemaan niitä viime viikonloppuna tortillan välissä ja toimi ihan hyvin :)
Huhtahyvien vegeproteiinituotteista täytyy muuten kommentoida, että mua häiritsee kun pakkauksista ei ole tehty riittävän erinäköisiä Huhtahyvien lihavalmisteisiin verrattuna. Monesti kun kaupassa näitä katselen, niin tajuan, että mullahan onkin kädessä lihavalmiste. Pakkaukset kun ovat ihan samannäköiset, erona vain kasvisproteiinivalmisteessa vihreä väri Huhtahyvät-logon takana, lihavalmisteissa sininen väri. Mielestäni voisivat tehdä kasvisversioista vielä selvästi erinäköiset, vaikka koko pakkaus vihreäksi ja päälle isolla joku VEGE-logo.
Toinen "napina" tulee tuotteissa käytetyistä lisäaineista, niissä on paljon erilaisia tärkkelyksiä, vehnäjauhoa ja sokeria eri muodoissa. Kun markkinoilla on tarjolla puhtaampiakin versioita, käytän mieluummin niitä.
Muuten Huhtahyvissä on plussaa edullisehko hinta ja tietysti laaja valikoima erityyppisiä valmisteita. Toistaiseksi olen maistanut Huhtahyvien tuotteista vain Frans-nakkeja jotka olivat ihan hyviä (ja ovat muuten markkinoiden edullisimmat kasvisnakit), mutta kyllä niissä maistui jauhoisuus enemmän kuin vaikka Hälsans Kökin nakeissa (joissa tosin niissäkin on tärkkelystä ja sokeria).
Mites nyhtöherne?
Jälleen tuote josta en ole kuullutkaan, ei ole osunut silmiin missään kaupassa. Googlasin, ja tämähän vaikuttaa ihan mielettömältä tuotteelta etenkin hiilihydraattitietoisen ruokailijan perspektiivistä; hämmästyin kun tässä on alimmillaan vain 1,9 % hiilihydraattia - - ja 30% proteiinia..!!! Wow! Tämähän täytyy etsiä käsiinsä. Kiitos vinkistä :)
Cittarista olen itse bongannut nyhtöhernettä. Hintakin oli ihan "kiva", melkein 7 egeä sellainen pieni pussi. Jäi hyllyyn.
No voi höh... :/ Toisaalta, hintatason saattoi jo arvata. Täytyy kyllä yksi pussi ainakin ostaa tuota kokeiluun jo uteliaisuuden vuoksi.
Mä ite tykkään mifun välimerestä. Sitä oon paistanu ja laittanu esim bolognesen sekaan ja tuo hyvää makua. Omaan suuhun tuntuma kans kiva. ☺ Ei tunnu tai maistu raejuustolta.
Tuota suikaletta pitää vielä päästä kokeilemaan. ?
Nyhtökaura on taas omaan makuun ihan hirveetä, tuntuu suussa tosi kummalliselle! Musta toi tiikeri on hieno, vähän uutta tyyliä eikä perus tylsää. ☺
Mä tykkään Mifusta tosi paljon! :) oon käyttänyt niitä maustettuja versioita, maailman nopeimmat pikaruoat syntyy kuumentamalla pannulla valmis kastike lasipurkista ja iskemällä sekaan Mifut :) en ole kokenut tarpeelliseksi "paistaa" Mifua, vaan ainoastaan kuumentaa kastikkeen seassa. Kylkeen vaan tuorepasta ja ruoka on valmis 15 minuutissa! ja tykkään myös tekstuurista! Eli kyllä, joku tykkää rehellisesti Mifusta :'D
?
En ole innostunut mistään näistä uusista innovaatioista, yöks! Mieluiten sitten vaikka kunnon rae- ja muuta ruoanlaittojuustoa...
Härkikseen, saati nyhtikseen, en aio koskea pitkällä tikullakaan. Olkoon vain kotimaista perua.. härkäpapua en ole saanut sopimaan omaan maku- tai ruoansulatusmaailmaani, en missään muodossa. Kaura kiitos suurimoina tai jauhona .. ei prosessoituna tiivisteenä. En oikein jaksa uskoa, että äärimmilleen muokatut ruoankorvikkeet lopulta ovat terveydelle hyväksi.
Jos jotain ei voi valmistaa kotioloissa, niin...jääköön kokematta.
Lihattomia vaihtoehtoja on muutenkin, mm. erilaiset linssit ja pavut, plus kikherneet. Niistä riittää makua ja vaihtelua. Modernit saavutukset sopivat ehkä sci-fi-leffaan :)
Muuten - kikhernepasta on aivan loistava vaihtoehto, jos haluaa valkuaista pastan muodossa!
Hinta tosin aika korkea pienistäkin pusseista.
Huvittava kirj virhe tuossa, Järkis no niinpä... :))
Joo, se oli hauska ^_^ Mutta korjasin :D
Papupasta on vielä kikhernepastaakin proteiinitiheämpi vaihtoehto jos haluaa valkuaisen pastan muodossa :) Samoin papupasta on erinomainen valinta hiilihydraattitietoiselle ruokailijalle kun se sisältää alimmillaan vain 14% hiilaria (vs. kikhernepastan 50%). Tietenkään kaikille noilla hiilarisuhteilla ei ole väliä :)
Mullakin härkäpapu (kuten oikeastaan kaikki pavut) saa suolistossa aikaan epätoivottuja sivuvaikutuksia, joten senkin takia vähemmän papua sisältävät valmisteet ovat enemmän mun juttu. Nyhtiskin kyllä "tuntuu" jos sitä erehtyy syömään tavallista suuremman annoksen...
Härkistä en voi syödä, koska se ei ole gluteenitonta. Joten Nyhtis on tuttu ja on hyvää ja helppoa valmistaa, mutta harmillisesti se aiheuttaa melkoiset ilmavaivat, joten ei oikein enää maistu. Ihme tuo homehtumisjuttu, mä olen käyttänyt avaamattoman paketin jopa 5 päivää päiväyksen jälkeen, eikä koskaa ole homehtunut. Nyhtiksen ulkoasu ei tosiaan houkuta ostamaan. Muutenkin pakkaus on paska. Ilman puukkoa ei onnistu pakkauksen avaaminen, eikä pakkausta saa suljettua seuraavaa käyttöä varten.
Härkis on gluteeniton: http://versofood.fi/fi/tuotteet/harkisr-original
Nyhtiksessä taas on tuotantoteknisistä syistä ihan pikkuisen gluteenia: https://fi.goldandgreenfoods.com/fi/kysymykset/#
Itse en osaa laittaa näistä mistään hyvää ruokaa. Härkiksestä sain aivan karseeta sotkua eikä Nyhtis tai Oumphkaan onnistunut kovin hyvin. Höh. Kai se on jatkettava harjoituksia. Ravintoloissa oon kyllä saanut näistä kaikista onnistuneita annoksia. Mifu ei kiinnosta, en halua syödä juustoa pääruualla prodelähteenä. Mieluummin sit vaikka broileria, vaikka kasvisruokaa suosin nykyään. Mun lemppari on sellainen esikäsitelty tofu, joka on sellaista kuivaa eikä lillu siinä liemessä. So Fine näyttää olevan brändi.
Heitän tähän vinkit omista vakkaripöperöistäni (niin peruskotiruokaa kuin mahdollista, mä en näillä hifistele :D):
Nyhtis - maustan suolalla, pippurilla ja valkosipulilla ja joskus chilillä, ja laitan aina sekaan vähän tomaattimurskaa niin se mehevöittää Nyhtiksen. Syön höyrytettyjen tai paistettujen kasvisten kanssa (kuten ruusukaalin, parsakaalin ja kukkakaalin). Jos laittaa reilusti tomaattimurskaa, saa muhennoksen kaltaisen version :)
Oumph - sama maustesetti eli suola, pippuri ja valkosipuli. Paistan oikein rapean paistopinnan - kunnon paistopinta on näissä olennainen juttu :) Syön wokattujen kasvisten kanssa. Valmistan ensin oumphin koska se vaatii pidemmän paistoajan kuin kasvikset, siirrän valmiin oumphin syrjään, wokkaan/paistan kasvikset ja heitän sitten oumphit takaisin pannuun saamaan lämpöä. Ja valmista. :)
Härkis on jees makaronilaatikossa mutta ei sovi vatsalleni. Nyhtiksestä olen tehnyt myös makaronilaatikon, tulee tosi hyvä ja sopii vatsalle. Mifurakeita en ole testannut koska näyttää raejuustolta mutta ehkä voisi kokeilla nuita suikaleita :) välillä ostan nuita vegeruokia, ihan vaihtelun vuoksi. Kasvispyörykät on hyviä, vihreäkantinen pakkaus vege-eineshyllyllä.
Muhun iskee usein Mifu-himo. Ruskistan, paistan kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia ja sekoitan nuudelit mukaan. Sweet&sour-kastiketta kostukkeeksi. Voin sanoa, että rakenteellisesti tykkään jopa eniten Mifuista, kunhan niissä on sitä paistopintaa.
Voi kun kiva kun postasit tästä aiheesta. Olen hiljattain alkanut vähentämään lihaa ruokavaliostani. Meikäläinen on melko ennakkoluuloton kokeilija, mutta muu perhe vaatisi hieman houkuttelevampia vaihtoehtoja, kun mitä olen tähän mennessä onnistunut luoman.. :)
Voisitko jossain postauksessa kertoa hyviä reseptejä näille tuotteille? Tuntuu olevan niin kovin vaikeaa löytää hyviä reseptejä näille!
Mä käytän näitä hurjan "tylsästi", ja jopa oikeastaan aina samalla tavalla (koska ne maistuu yksinkertaisestikin tarjoiltuna niin hyvältä että en jaksa lähteä kokeilemaan mitään jänniä juttuja..! :D).
Laitoinkin tuohon ylemmäs juuri toiselle lukijalle "ohjeet" vakkaripöperöihini Nyhtiksellä ja Oumphilla, voin liittää ne myös tähän:
Nyhtis – maustan suolalla, pippurilla ja valkosipulilla ja joskus chilillä, ja laitan aina sekaan vähän tomaattimurskaa niin se mehevöittää Nyhtiksen. Syön höyrytettyjen tai paistettujen kasvisten kanssa (kuten ruusukaalin, parsakaalin ja kukkakaalin). Jos laittaa reilusti tomaattimurskaa, saa muhennoksen kaltaisen version :)
("Normi"sekasyöjä laittaisi joukkoon varmasti myös hiilarin lähteen kuten perunaa tai riisiä, mutta mulle riittää nuo kasvikset :))
Oumph – sama maustesetti eli suola, pippuri ja valkosipuli. Paistan oikein rapean paistopinnan – kunnon paistopinta on näissä olennainen juttu :) Syön wokattujen kasvisten kanssa. Valmistan ensin oumphin koska se vaatii pidemmän paistoajan kuin kasvikset, siirrän valmiin oumphin syrjään, wokkaan/paistan kasvikset ja heitän sitten oumphit takaisin pannuun saamaan lämpöä. Ja valmista. :)
Mifu-suikaleet - joko samaan tapaan kuin Oumph (eli paistettujen kasvisten kanssa), tai sitten laitan niitä kookos-curryyn tofun sijaan. Kookos-curry valmistuu yleensä niistä kasviksista mitä sattuu kotona olemaan, kuten sipulista, kukkakaalista, porkkanasta ja paprikasta (no, kaikki käy mitä jääkaapista tai pakkasesta löytyy :D). Paistan ensin Mifu-suikaleet ja siirrän syrjään odottamaan. Kuullotan pannussa sipulin ja lisään sitten muut kasvikset ja paistelen kunnes ovat saaneet vähän väriä. Sitten lisään vähän öljyä ja curry-maustetta tai -tahnaa, annan mausteseoksen "tekeytyä" ja imeytyä kasviksiin hetken, ja lisään sitten kookosmaitoa tai -kermaa (ja vettä). Seos saa kuplia hiljalleen 5-10 minuuttia, tai kunnes kasvikset tuntuvat kypsiltä (al dente, ei löllöpehmeitä :)). Lisään lopuksi Mifu-suikaleet ja maustan suolalla. Valmista :)
Itse tykkään tex mex härkiksestä jossa suolaa 1%,(nyhtiksessä suolaa on reilusti enemmän). On parempaa koostumukseltaan ja niin hyvää. Mifut ym.eläinper.jäävät hyllyyn ja kuvottaa jo pelkkä ajatuskin tiivistetystä äidinmaidosta :/
Nyhtiksessä on suolaa myös 1%:
https://fi.goldandgreenfoods.com/fi/nyhtokaura-nude/ (maustetuista en tiedä)
Olen miettinytkin, että koska Sannilta tulee arviota näistä :D
Vihdoinkin ne on muuttaneet ainesosaluettelon nimeä vastaavaksi nyhtiksen osalta :D aiemminhan siinä oli herneproteiinia eniten. En ole ostanut nyhtistä alkuhuuman jälkeen, mutta täytyykin testata taas.
Texmex-härkis on ollut helppo heittää pannulle jonkun tortillasoossin kanssa ja tortillojen väliin. Edes hyvin epäilevä poikaystävänikään ei ole huomannut eroa jauhelihaan :D
Joo, totta, se oli kyllä vähän huvittavaa :D NyhtöKAURAn pääraaka-aine olikin ensin herneproteiini ^_^ Edelleenkin tosin kaura on pienemmässä roolissa muuhun proteiiniin nähden (herne ja härkäpapu muodostavat yli 30%). Voi kuitenkin ymmärtää, että kauralla markkinointi tekee tuotteesta kiinnostavamman ja erilaisen kilpailijoihin nähden :)
Mulle tulee mieleen tuosta tiikeripakkauksesta, että siinä haetaan sitä, että maistuu tuollaiselle kunnon lihansyöjällekin. :D Mutta tosiaan, vaikka ilves olisi ollut mainio sen tilalla!
Joo, tämähän oli jopa ymmärrettävä viesti..! ^_^ :) Jos se vain menee kaikille perille :D Mulle ei mennyt :D
Omiin suosikkeihini kuuluu Anamman pyörykät ja pihvit, nyhtökaura ja Apetitin mexican vegenugetit (joille iso plussa gluteenittomuudesta!).
Anamma kuuluu suosikeihin täälläkin :) Ei vähiten edullisuutensa vuoksi ^_^
Mä tykkään Härkiksestä enemmän kuin Nyhtiksestä! :) Mielestäni Härkis on parempaa koostumukseltaan (pehmeä, ei yhtä lihamainen kuin Nyhtis) ja maultaan. Ainoa mikä haittaa on toi yletön suolaisuus, mutta silti ostan mieluummin Härkistä.
Itse olen myös ihastunut nyhtökauraan, se on niin hyvää ja helppoa! :) Oumphin suikaleet on myös aivan ihania, juurikin se koostumus on jotain maagista! Härkistäkin olen käyttänyt jauhelihan tilalla joissain ruuissa ja se on ihan ok mutta tosiaan melko suolaista ja mielestäni vähän kuivahkoa. En itse ole varsinaisesti kasvissyöjä, vaan syön ehkä noin 70% kasvisruokaa, mutta on silti mahtavaa että näitä kasvipohjaisia vaihtoehtoja on alkanut tulla lisää kuin sieniä sateella. :)
Mites Quorn (rouhe, kuutiot, palat)?
Onko vinkkiä miten maustaa, ja minkälaisiin ruokiin kannattaisi kokeilla?
Quorniakin olen syönyt tosi paljon, mutta siinä on joku pieni sivumaku jonka vuoksi kyllästyn siihen helposti. Lisäksi quorn-tuotteissa on aika paljon lisäaineita. Rouheessa sivumaku tulee vähiten esiin, ja se sopii tosi kivasti vaikka kasvis-bologneseen. Tässä mun siskon resepti jonka muinoin julkaisin blogissa:
https://karkkipaivablogi.com/kesa-kiristi-vyon/
Rouheen ohella pihvit oli mun lemppareita quorn-valmisteista. Ne eivät vaadi maustamista ja sopivat hyvin hampurilaisiin. Sittemmin olen hylännyt quorn-pihvit koska markkinoille tuli vähähiilihydraattisempia ja huomattavasti vähemmän lisäaineita sisältäviä kasvispihvejä (Anamma)
Quorn on hyvää! Rouhe on vielä melko edullistakin ja helposti saatavilla ihan lähimmän S-Marketin pakasteesta. Quornia on helppo lisäillä ruokaan kuin ruokaan ja sitä voi maustaa loputtomiin. Lemppariani se on moussakassa. :)
Olen sekasyöjä, mutta syön kasvispainotteisesti. Enemmän syön ihan vain kasviksia, ja saan proteiinin viljoista (kvinoa on suosikki) ja juustoista. Ostan välillä kasviproteiineja, ja Quorn on suosikkini, mutta se on kyllä melko kallista. Hälsans Kökin kasvispullat on suosikki valmiista ruoista. Nyhtikseen en jotenkin "päässyt sisälle", mutta pitäisi ehkä antaa sille vielä mahdollisuus. Texmex-ruokaan se kyllä sopi, mutta muuten koostumus ei jotenkin vakuuta.
Mun vatsani mielestä Härkis on parempi kuin Nyhtis. Kuuntelen tässä kohti vatsaani ja useammin koriin hyppää Härkistä. Etenkin mainittu TexMex on todella hyvää. Siihen kun sekottaa vähän juustoa ja paistaa lihapullina uunissa, tulee paljon parempaa kuin jauhelihasta.
Proteiinivalmisteista minun suosikkini on se pakastettu sieni. Mikä ihme sen nimi on? Hukkui tyystin. Mutta saa siis rakeina, suikaleina ja pihveinä ainakin. Rakeet ovat suosikkini. Niistä värkkää helposti pastakastikkeen tai makaronilaatikon. Se on näistä "lihan korvikkeista" se, jota eniten käytän. Sitä löytyy melkein aina pakkasesta.
Quorn :)
Lidlin pakastealtaasta saa Quornia, joka tehdään sieniproteiinista. Käytän esim. Kasvisten kanssa wokattuna. Koostumus on mielestäni kivan murea ja maku sopivan suolainen. Hintakaan ei ole paha.
Quornia saa muistakin kaupoista :)
Mulle Härkis ei ole ollenkaan liian suolaista. Olen tietysti saattanut tottua keskimääräistä suolaisempaan ruokaan, mutta hyvää oli kastikkeen seassa ainakin. Parempaa kuin pahalta haiseva jauheliha. :D
Nyhtökaura puolestaan on minusta suoraan sanottuna pahaa! Olen ostanut maustettua ja maustamatonta, valmistanut ohjeiden mukaan ja käyttänyt mausteita reilustikin... mutta aina vaan se ällöttävä kaurapuuron maku puskee läpi. Ei kauran makua ruokaani kiitos, paitsi puurossa ja leivässä. Kaiken lisäksi minulla menee vatsa sekaisin Nyhtökaurasta, ruuansulatukseni ei osannut käsitellä sitä kunnolla. Tämä tuli ihan yllätyksenä, sillä minulla ei ole herkkä vatsa ja esim. Härkis ei tuota aiheuttanut.
Ärsytti kovasti ettei Nyhtökaurasta tullut suosikkia, koska halusin niin paljon pitää tuotteesta. Mutta kun ei niin ei. Onneksi sentään Härkis sopii, siitä olen tehnyt esimerkiksi oivaa chili sin carnea. :)
Kaikkien kolmen koostumus on outo ja kyllästyn niihin kesken ruokailun. Mifusta tein spagettikastiketta, pelkkä ketsuppi olisi ollut parempaa. Härkis oli järjettömän suolaista, ihan kamalaa! Nyhtis vaan tylsää ja säikeistä.
So finen tofu on hyvää.
??
Voi Mili...
Hyvä postaus! Nyhtis on minun mieleeni. Perheen vegaani tykkää eniten härkäpapurouheesta. joka on monikäyttöistä. Olen tosi iloinen, että nyt on tarjolla monia vaihtoehtoja kasvisruokavalion proteiinin saannin turvaamiseksi. Toisin oli miltei 20 vuotta sitten, kun jätin lihan pois ruokavaliostani. Mifu -suikaleiden kanaa muistuttava olemus ei houkuttanut ostamaan ja kokeilemaan. Minua ihmetyttää, että miksi näiden korvaavien tuotteiden täytyy ylipäätään muistuttaa lihatuotteita. Erityisen iloinen kotimaisten tuotteiden kehityskulusta. Nyt onkin nälkä, joten kokkailemaan. Hyvää lauantai-iltaa! Tuija
Ne saattaa näyttää kanalta mutta maistuu grillijuustomaiselta :) Koostumus ei ole lihamaisen sitkeää vaan juustomaisen pehmeää.
Pakko sanoa vielä, että nämä kotkotukset ovat juuri sellaisia, joita sota-ajan ihmisten oli pakko harrastaa aitojen puuttuessa... siis margariinit, korvikekahvijuomat ym... Kun ei ollut aina voita eikä kunnon kahvia.
Nykyaikana korvikkeista on tehty hyve, kun taas isovanhemmat eivät olisi ikinä valinneet aidon lihan sijaan jotain soijasuikaleita tai kauranyhtöä...
Ymmärrän tosi hyvin tämänkin näkemyksen mutta kasviproteiinin ollessa kyseessä, ei siitä vain saa yhtä "aitoa" ja vähän käsiteltyä valmistetta kuin eläinperäisestä. Kasviproteiini kun on pakko eristää kasveista toimenpiteillä, jotka tekevät siitä väkisin pitkälle prosessoidun. Lihattoman proteiini"korvikkeen", vaihtoehdon, miksi sitä nyt haluaa kutsua, tarjoaminen kuluttajille on kuitenkin hyvä asia tilanteessa, jossa lihan kulutus nykytolallaan ei kuitenkaan ei ole missään tapauksessa kestävä vaihtoehto. Valitettavasti pelkillä pavuilla tai vaikka kvinoalla ei monikaan varmasti jaksa korvata lihaa lautasellaan. Papujen proteiinipitoisuudella (vain 8%) ei lopulta edes "pitkälle pötkitä" jos aikoisi turvata kaiken proteiinin saantinsa vain niillä. Aika paljon niitä saisi syödä päivittäin että pääsisi suosituksiin...
Isovanhempien aikaan lihan kulutus ei varmaankaan vielä ollut saavuttanut yhtä vakavia mittasuhteita missä ollaan tänä päivänä. Siksi isovanhempien ei edes tarvinnut miettiä korvikkeiden valitsemista. Maailma muuttuu ja kehittyy, eikä valitettavasti aina suotuisaan suuntaan kaikissa asioissa.
Valinnanvara on hyvä asia ja vaihtoehtoja toki jokaiselle nykykään pyritään tarjoamaan. Eri asia on sitten, jos niitä mainostetaan jotenkin 'terveellisempinä' kuin aitoja ruokia...
Onhan roska- ja einesruokaa samoin kuin kaikenlaista sokeri/hiilarihöttöä tarjolla kaupat täynnä, mutta niitä ei sentään kovin terveellisinä pidetä..
Ehkä pyörä pyörähtää taas jossain vaiheessa siihen suuntaan, että alkuperäiset maut ja raaka-aineet saavat arvonsa äärimmilleen prosessoitujen sijaan.
Muuten. Lihaa ei sota-aikana ollut kaikilla, mutta teurastuksen yhteydessä yleensä käytettiin kaikki ruhonosat, toisin kuin nyt. Teurastajat/lihakauppiaat joskus muistavat mainita, kuinka nykykuluttajat eivät osaa laittaa ruokaa muusta kuin jauhelihasta tai lihasuikaleista... Oppisin mielelläni käyttämään mm. naudan kielen ja mahalaukun, maksan laitto pannulla sujuu jo ;)
Siinä vaiheessa jos ideologia (kuten vaikka veganismi) on jo tärkeämpi kuin käytännön toteutus, on syytä miettiä, pitääkö sellaisia ideologioita tukea ja pitää yllä... Hätäkellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, jos päivittäinen ruoanlaitto on niin hankalaa, että vaatii valtavasti prosessoituja tuotteita ollakseen mahdollista. Kyllä, kukin tavallaan, mutta ideologioiden seurauksena on aina käytännön tuloksia, joiden pitkällisvaikutuksia olisi syytä miettiä.
Kohtuullinen eläinkunnan tuotteiden käyttö on ollut osa ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia, ja eettisesti / kestävästi toteutettuna aiheuttaa tuskin sen suurempia ongelmia edelleenkään.
Mä tykkäisin nyhtiksestä, mutta maha ei kestä sitä. Härkiskin menee vain satunnaisesti.
Mutta: pakasteesta apetit punajuurigratiini + mifupurkki ja uuniin, nam nam nam nam! :)
Quornia haluaisin maistaa mutta en ole vielä löytänyt. Ehkä pitää käväistä lidlissä joku päivä...
Vaihteleekohan eri valmisteiden saatavuus eri kaupungeissa tai kaupoissa paljonkin..? Itse kun esimerkiksi koen quornin olleen jo vuosia yksi yleisimpiä ja laajimmin tarjolla olevia kasviproteiinivalmisteita. Löydän niitä kaikista kaupoista, niin pienet kuin isotkin, joissa itse asioin :)
Mää käytän paljon kans näitä, koska en syö lihaa. Soijaa yritän vältellä toki ympäristösyistäkin, mutta myös siks, että se vaan on aika karseeta sen tekstuurinsa kanssa. Tuntuu, että vaikka sille tekee mitä niin se koostumus jää vaan aina sellaseks veteläks ja tuntuu kun pesusientä pureskelis. Sen maustaminenkin tuntuu välillä olevan ihan mahdotonta kun siihen ei jotenkaan tartu mikään maku :D Vegaanista stroganoffia oon kyllä siitä tehny ja se on ollu sairaan hyvää; maistuu melkein identtiseltä kun mummun lihaversio ja se on paljon sanottu, koska mummu oli maailman paras ruoanlaittaja!
Nyhtökaura on kyllä hyvää, mutta jotenkin se sen hinta edelleen karmii ja se jää usein kauppaan sen takia. Koostumus on omaan suuhun siinä ihan mielettömän hyvä ja tykkään siitäkin, että se on miedon makusta itessään niin siitä voi tehdä melko lailla mitä tahansa. Härkis sitten taas vastaavasti oli älytön pettymys niinä parina kertana kun oon sitä syöny. Suutuntuma on ihmeen jauhoinen ja mössöinen ja joku erikoinen sivumaku sieltä vähän puskee myös läpi. Ihan todella "plääh". Mifua en oo maistanu enkä varmaan maistakaan, koska raejuusto jo sanana aiheuttaa oksennusrefleksin, saati sitten sellasta syödä lämpimänä... Hyi yök :D
Täytyy myös 100 % yhtyä sun mielipiteeseen Oumphista - namnamnam! En kans ymmärrä miten ne on saanu siihen niin onnistuneen koostumuksen. Kotiin en oo sitä raaskinu ostaa, koska senkään hinta ei varsinaisesti hivele mieltä, mutta ravintolassa söin sitä hampparin välissä ja ai että, se oli kyllä todella hyvää verrattuna niihin iänikuisiin kasvisversioihin, jotka yleensä on sitä "raastepihvi mikron kautta sämpylän väliin"-linjaa. Quorn on myös tosi hyvää, mutta en tykkää kun joissain niissä on kananmunanvalkuaista seassa. :( Koska en enää syö lihaa, en voi myöskään syödä omaa kaikkien aikojen lempiruokaani, eli kanansiipiä, mutta sillon vielä kun en aktiivisesti vältelly kananmunan syömistä eri muodoissa, paistoin Quornia pannulla ja kaadoin sekaan Texas Petee ja onnenkyynelet valu melkein pitkin naamaa kun sai lähes Kehräsaaren Hookin verosen ruokakokemuksen ilman eläintenraatoja lautasella.
Soijarouheen oon nykyään vaihtanu kokonaan herneproteiinirouheeseen, joka on paremman makusta, kotimaista ja taitaa selättää proteiinin määrässäkin soijan mennen tullen. Siitä oon vääntäny tähän mennessä niin perus bologneset kun lihattomat lihapullat ja kalattomat kalapihvit ja on kyllä ihan todella toimiva. Tekstuuri tietysti vähän siinä kärsii kun sitä liottaa, koska se pehmenee aika paljon, eli ihan samanlaista purutuntumaa ei saa, mutta sitte oon lisäilly esim. sipulia tai jotain siemeniä sekaan.
Niin joo ja ne Crispy Chik-pihvit on ihan älyttömän hyviä! Pesee kaikki valmispihvit (ja itetehdytkin) aivan kuustoista nolla. Tuolla kun aiemmin mietit, että miks ne on nimetty noin, niin varmaan just sen takia, kun ne muistuttaa tosi paljon kanaa. :D Onko se sitten hyvä vai huono assosiaatio, siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta ainakin mää itte ja ne kasvissyöjät/vegaanit on sitä tyyppiä, jotka nimenomaan mielellään haluaa sellasia "lihamaisia" kasvisvaihtoehtoja eikä lopettanu lihansyöntiä siitä syystä, että liha-/kala-/kanaruoat on pahan makusia vaan eettisistä syistä. Eli mua itseäni tää nimi ei esimerkiks haittaa ollenkaan, koska siihen tuotteen etupuolelle on isolla selkeesti kirjotettu sen sopivan vegaaneille.
Jep, kasvisruoka näköjään puhututtaa myös itseäni, pahoittelut tästä syväluotaavasta lihankorvikeanalyysistä! :D
P.S. Tampere-postaukseen kommentoineena vinkkinä sellanen, että ny tänne Hiadarrantaan on saatu jouluvalot jo paikalleen, eli kartanon seutu on viä maagisempi paikka ny ku vaikka pari viikkoo sitte! Tervetuloo nurkille!
Samoja kokemuksia. Mä en ikinä onnistu maustamaan kuivasoijatuotteita niin että niihin tulisi kunnolla makua, ne tuntuu jotenkin "hylkivän" mausteita :D Vaikka olen yrittänyt marinoida niitä öljymausteseoksessa, maku ei silloinkaan ole kovin kummoinen. Siksi kuivasoijatuotteet ovatkin luontaisesti tippuneet pois ruoanlaitostani.
Itse en ole herneproteiiniin perehtynyt juuri ollenkaan, mutta Nyhtiksen ja Härkiksen valmistajien mukaan herneproteiinia ei saa kotimaisena. Tämä osui silmiini aiemmin kun lueskelin heidän Q & A -osioitaan. Kumpikin valmistaja kertoo, että eivät valitettavasti voi käyttää tuotteissa kotimaista herneproteiinia, koska sitä ei valmisteta Suomesssa). Oletko sinä kuitenkin jossain nähnyt kotimaisena mainostettua herneproteiinia..? Ei sillä että tällä nyt olisi niin paljon merkitystä, tuli vain mieleen kun luin tuon kotimaisuusperustelun :) Herneproteiinissa kuitenkin on todennäköisesti pienempi hiilijalanjälki kuin soijassa.
Nyt kehuit kyllä Crispy Chick -pihvejä niin vakuuttavasti että pakko kai ne on kokeilla, vaikka leivitystä karsastankin :D (Ja noissa on aika paljon hiilaria mun normitasoon, mutta aina voi maistaa, uudet makukokemukset kiinnostavat :) <3
Älä nyt suotta hyvää repliikkiä ja keskusteluunosallistumista pahoittele :) Olen ollut vain iloinen kun aihe herätti näin paljon kommentteja :) Jos joku intoutuu vielä syväanalyysiin niin vielä parempi ^_^
Kiitos, kuulostaa erittäin houkuttavalta ^_^
Läpiähän mää täälä näköjään päähäni puhun; en tiedä missä mielenhäiriössä oon jostain saanut päähäni, että se herneproteiini olis kotimaista. D'oh! VegeSunia käytän siis itte, joka tulee Ranskasta eikä suinkaan täältä Pohjolasta. Pahoittelut harhaanjohtamisesta! Kuitenkin taitaa silti pestä soijan hiilijalanjäljen mennen tullen. :)
Eipä mitään, "ei tää oo niin vakavaa" :D Kivaa että kommenteissa anyway tuotiin esiin vaihtoehtoja soijalle, joka kiistatta edelleen dominoi vegeproteiinimarkkinoita. Itse kiinnostuin tosi paljon jonkun mainitsemasta nyhtöherneestä.
Kaikki uudet vegaaniset vaihtoehdot ovat tervetulleita! Itse olen keliaakikko ja siksi nyhtis ei harmi kyllä käy. Olisi ihanaa, jos nyhtiksestä saataisiin gluteeniton vaihtoehto. Härkiksestä tykkään tosi paljon, ja myös kaikki sekasyöjät joille olen siitä ruokaa tehnyt, ovat siitä pitäneet. Härkis on musta itse asiassa hyvää sellaisenanakin, mutta parhaimmillaan kastikkeissa, tortillojen välissä tai vaikka lasagnessa. Oumphista ei välitä, koska se on musta aika lihan kaltaista (vaikka en olekaan lihaa syönyt kymmeneen vuoteen, eli en ehkä muista :D ). Mifu on nusta aika turha tuote, eläinperäisiä tuotteita kun on musta ihan riittämiin. Kiva kun postailet näitä ruokajuttuja myös, tykkään! :)
Ole hyvä :) On kivaa pitää blogin sisältö vaihtelevana.
Kaikki on kokeiltu, ja hienoa että nykyään on näin hyviä ja helppoja kasvisproteiinin lähteitä - olispa ollut jo 2000-luvun alussa kun olin kasvissyöjä! Nykyään sekasyöjä, mutta kasvisruokia useamman kerran viikossa. Mun suosikkeja näistä on savunmakuinen Oumph (smoky), inkivääri-nyhtis ja noi chili-paprika mifusuikaleet :) Lapsi tykkää mifu-makaronilaatikosta, ja se maistuu myös.
Mifulle iso peukku. Ollaan koitettu korvata osaa liharuuista välillä kasvisruuilla. Jauhelihakastikkeen korvaamisessa on tullu selväks että perinteinen soijarouhekastike jää lapsilta syömättä. Sen sijaan ruskeekastike mifulla uppoo hyvin koska se muistuttaa raejuustoa mikä on lasten herkkua.
Mifu toimii hyvin kaikissa kastikkeissa ja uuniruuissa.
Nyhtökaura ei sovi keliaakikolle ja härkiksessä on liian voimakas maku. Mifu onkin hyvä vaihtoehto.
Suosittelen että vielä kokeilet.
Kyllä Mifurae saa vielä uuden mahdollisuuden jossain uuniruossa :)
Vähän offtopicina: itseäni ärsyttää pienesti, että nyhtökauran pakkauskoko pieneni tiikeripakkausten myötä 10 grammaa, vaikka hinta pysyi samana. Ärrrh! :D Vertailin ihan vanhaa ja uutta pakkausta, kun molempia oli vielä taannoin kaupassa. Vanha 250 g, uusi 240 g.
Ohoh, mikähän tuossa oli taustalla..? No, kai se 10 g vähennys per pakkaus näkyy pitkässä juoksussa Gold & Greenille kasvavana tulona...
Itseäkin hieman ihmetytti Nyhtökaura-pakkauksen uusi ilme, miks ihmeessä tossa on tiikeri...?! ??
Mutta erottuminen hyllystä on tietysti aina positiviisista tuotteelle ja olihan edellinen pakkaus hieman tylsä ja ilmeessäkin parantamisen varaa.
Mulle tuli mieleen, että voisko tiikeri kuvata sitä, että sekin on lihansyöjä ja nisäkäs, niinkuin ihminenkin, ja "pulled"-sana voisi kuvata eläimen tapaa nyhtää lihaa saalistaan! ?
Mulle tulee tosta tiikeristä jotenkin mieleen, että sillä olisi haettu jotain Intia/Aasia tmv Itämaisia viboja, mistä taas tulee kasvisruoka mieleen... Tai sitten ihan vaan erottuvuutta ja mieleenpainuvuutta.
Olipas mukava kirjoitus! :)
Itse olen taas todella tykästynyt nyhtökauran uuteen ilmeeseen! eritysesti se violetti tiikeri on vain niin ihana, että oli pakko leikata se omaan reseptikirjaan ihastuttamaan.
Itse käytän kaikkia postauksessa mainittuja tuotteita iloisesti sekaisin, paitsi mifurakeita. kerta kokeilu riitti :D
On todellakin ihana asia näin pitkän linjan lakto-ovona, että tuotteita on tullut niin monipuolisesti lisää! helpottaa arkea todella paljon.
Soijarouheesta tuli mieleen vinkki, minkä olen ainakin itse kokenut hyödylliseksi. Valmistan sen nykyisin aina niin, että "paistan" sitä ensin oliiviöljyssä ja lisään mausteet. Pienen käristämisen jälkeen, kun mausteet ja soijarouhe ovat ottaneet hieman pintaa lisään nesteen, joka on yleensä itsellä joko vahva kasvisliemi tai tomaattipohjainen. Näin olen saanut soijarouheen maistumaan vannoutunemmillekin lihansyöjille. :)
:) No violetti tietysti.... <3 ^_^
Mun vegaanisisko käyttää myös tätä tapaa, ja olen pari kertaa kokeillut itsekin. Ihan ok, mutta en siltikään saanut niin maukasta tulosta kuin sisko. Se varmaan osaa vain laittaa sen verran ronskimmin mausteita... ^_^ Mutta joo, ilman rasvaa näihin kuivasoijatuotteisiin ei saa sitäkään vähään makua...
Onpa aihe herättänyt keskustelua, hyvä Sanni! Olet ajan hermolla ja kirjoitat kiinnostavasti:) Mutta joo, itse tykkään Mifu-rakeesta ihan oikeasti:D Toimii (kuten joku aiemmin jo sanoikin) tomaattipohjaisissa kastikkeissa ja ruuissa älyttömän hyvin, ja olen syönyt sitä myös salaatin kanssa tai tortillojen välissä. Mifu-suikaleet olivat sen sijaan limaisia ja aivan eri makuisia, kuin rae. En tykännyt niistä yhtään! Vegaaniset vaihtoehdot, kuten härkis ja nyhtis, eivät ole toistaiseksi herättäneet suuria tunteita, mutta Oumphia pitää päästä maistamaan:>
Mun täytyy tosiaan antaa Mifu-rakeelle uusi mahdollisuus :) Olen kai vain liian tottunut lempparikotiruokatyyppiini, joka on proteiinin lähde (sellaisenaan, siis esim. kala, tofu, oumph) ja kasvislisuke. Mifu-rae ei oikein ole parhaimmillaan tämän tyyppisessä ruoassa, vaan kastikkeissa ja uuniruoissa. Ja varmasti myös munakkaissa, mutta mulle munakas on aina aamiaisruoka. Mifulla höystetty munakas kuulostaa ruokaisuusasteeltaan enemmän lounas- tai päivällisruoalta :)
Tykkään kaikista näistä, paitsi Oumph ei jostain syystä iske. Mä tykkään jopa siitä Mifu-rakeesta... :D Mulle lihavähentäjänä nämä ovat olleet ihan tervetulleita, on kiva syödä jotain vähän ns. "valmiimpaa" kuin soijarouhe tai -suikale.
Luulisin, että nyhtistiikerillä viitataan siihen "raadeltuun" koostumukseen. Ehkä kotomaan petojen vaarallisuutta tässä ei ole haluttu korostaa. Kuten joku yllä kommentoinut, minäkin luulin aluksi tiikerituotteen olevan joku lidlin versio. Itse en ole hoksannut kyseenalaistaa tiikeriä tässä, mutta muuten pakkaussuunnittelu ei mielestäni ole erityisen onnistunut. Se on vähän vanhanaikainen ja tyylitön, tällaiselta ajanmukaiselta ja freesiltä tuotteelta toivoisi vastaavaa pakkausta.
Mä kokkasin juuri ekaa kertaa Mifusuikaileita (paprika-chili, mutta muun ruoan osana, joten en osaa makunyansseja arvioida), ja olen ihan lääpälläni. Halloumimainen koostumus on ihan mieletön! Ihanaa, kun tuntuu, että saa luvan kanssa syödä pääraaka-aineena juustoa.. Kaikki dissaavat rakeita, mutta tämän kokeilun jälkeen aion kokeilla niitäkin. Niissä mua houkuttaa ajatuksena tosi paljon se, että pakkaus voi olla jääkaapissa ja sieltä voi heittää aina tarvittaessa muutaman lusikallisen munakkaaseen tai kastikkeeseen tai mitä nyt sattuu tekemään - sellainen tonnikalan tyyppinen jokapaikantäyte.
Nyt muistin, että olenhan Mifun kokenut useastikin, paistopisteistä löytyvissä Fazerin mifukasvispasteijoissa - ne on ihan älyttömän hyviä! En tosin maista mifua erikseen muusta täytteestä. https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/3581/fazer-huiko-mifu-kasvis-55g/ (Linkissä painotettuun nälän lähtemiseen - siihen tarkoitukseen itse vedän noita ainakin kolme. Mun on tosi vaikea kuvitella, että 55 grammalla mitään lähtisi nälkä. Kolmellakaan ei ehkä kuitenkaan lähde nälkä ihan sen 450 kalorin edestä, mitkä näillä otan vastaan, että pitäisi ehkä hillitä näidenkin käyttöä :D)
Luulisin, että nyhtistiikerillä viitataan siihen ”raadeltuun” koostumukseen.
Monta tulkintaa kuvalla..! :) Tämäkin kuulostaa ihan validilta ^_^
...mutta eikös tavallista raejuustoakin voi käyttää näin..? ;) Ehkä juuri tässä on mielestäni Mifu-rakeen epäinnovatiivisuus - jos nyt ei välttämättä halua nimenomaan paistaa rakeita ja saada niihin ruskeaa pintaa, niin Mifu-rakeiden käyttötapa ei mielestäni olennaisesti eroa raejuustosta.
Hahah, no ei tod..! :D
Off topic mutta mulle tulee pasteijoista välitön assosiaatio Helsingin asematunnelin Kotikontu-ruokakauppaan ja sen leipomotiskiin, josta teininä piti aina ostaa junaevääksi munariisipasteija...! :D Muuten en ole eläissäni muissa yhteyksissä syönyt pasteijoita, mutta Helsingissä käydessä alle parikymppisenä piti aina ostaa joka kerta munariisipasteija...! ^_^
Maistamatta kunnolla en voi varmaksi sanoa, mutta jotenkin toivon niiden Mifurakeiden olevan perusraejuustoa kuivempia, ominaismaun olevan vähemmän raikas ja tuotteen imevän mausteita paremmin :D Kokeilen, kun ovat tarjouksessa jossain.
Mä ostin Kotikonnusta kotimatkalle junaan _aina_ kanapatongin :D Ja vastapäisestä makuunista irtokarkkeja.
Mifu-rakeet on tietty perus-raejuustoa kiinteämpiä mutta raejuuston suurkuluttajana mä petyin silti kun odotin kuitenkin jotain selvästi erilaista kokemusta...! :D
Uskon että Mifu-rae sopii monelle kätevänä ja helppona proteiinilisänä ruokiin, enkä siis siinä mielessä tuomitse sitä, mutta juuri mun ruoanlaittotyyliin se ei tuonut tarpeeksi uutta mikä perustelisi 4 euron hinnan maksamisen "raejuustosta". Monet muut vegeproteiinit maksaa saman verran mutta niiden myötä saan jotain erilaista ja ruokaisampaa lautaselle :) Mifu-rakeen miinus mun kohdalla on myös vähäruokaisuus - 330 g pakkauksen sisältö kutistuu runsaan kosteuspitoisuutensa takia pannulla niin paljon, ettei siitä riitä kunnolla kuin runsaaseen yhteen annokseen, oikeastaan saisin helposti menemään koko purkin yhteen ateriaan.
Ja hei, mahtavaa kuulla muidenkin Kotikontu-muistoja...! ^_^ Kuinkahan kauan ko. ruokakauppa on ollut olemassa....