Koin eilen lennolla yhdenlaisen oivalluksen: korealaisessa ihonhoitofilosofiassa ja ruokavaliossani on samaa.
Korealainen ihonhoito on ihonhoidon hifistelyä; huippuunsa viritettyä optimoinnin optimointia ja ihon jokaisen tarpeen ja ongelman huolellista, harkittua huomiointia ja täsmähoitoa.
Ihoa ei vain kosteuteta ja puhdisteta, mikä on länsimaisen ihonhoidon perusajattelutapa. Länsimaissa targetoidaan perinteisesti ihon perustarpeet ja jätetään mikrotason hoito vähemmälle huomiolle tai omistautuneimpien kosmetiikkafriikkien harrastukseksi.
Minä olen ruokahifistelijä. Hoidan kehoani (ja mieltäni) laadukkaalla ravinnolla samaan tapaan kuin korealainen hoitaa ihoaan laadukkailla, tutkittuja aktiiviaineita sisältävällä 10+ askeleen kauneusrutiinilla. Minä en halua syömällä vain täyttää ruoan perusfunktiota = täyttää vatsaa että välitön nälän tunne poistuu, vaan haluan lautaselleni ravintorikasta ruokaa joka pursuaa proteiinia, vitamiini- ja hivenainepitoisia kasviksia ja laadukkaita rasvahappoja joilla on pidempiaikaisia, kokonaisvaltaisia vaikutuksia terveyteeni.
Nälän tunteen saa hoidettua pois täysin ravintoköyhälläkin, tyhjää energiaa sisältävällä pöperöllä, kuten tiedämme, samoin kuin ihon pintaan saa lukittua kosteutta vaikka pelkällä vaseliinikuorrutteella. On sitten oma asiansa, millä tavalla itse haluaa niin kehoaan kuin ihoaan hoitaa. Hampurilaisilla ja mineraaliöljyjankilla vai kylmäsavulohella ja L-askorbiinihapolla.
Minua pidetään varmasti jopa neuroottisena ruokahifistelijänä, se on käynyt ilmi joistain blogikommenteista. Haluni täyttää lautanen kasviksilla valkoisen riisin tai pastan sijaan saa toiset pyörittelemään silmiään. Se ei häiritse minua, jokainen löytää oman onnensa ja mielekkyyden eri asioista. Haluan laadukasta ruokaa enkä anna toisten mielipiteiden vaikuttaa siihen. Ihan niinkuin kosmetiikkafriikkejä saatetaan pitää pinnallisen elämäntyylin ruumiillistumina purkki- ja luomivärimerineen, vaikka rakkaus purukuminpinkkeihin poskipuniin ei oikeasti kerro mitään kenenkään syvällisyyden tasosta.
Älkää ihmiset antako muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa siihen, mikä on teille tärkeää ja tuo iloa ja hyvää oloa juuri teille. Ei kukaan toinen voi sanoa, että sinun tapasi on väärin. Se on sinun tapasi, toisilla on omansa. Kunnioitetaan toisten valintoja ja elämäntapoja. :)
Takaisin eiliselle lennolle.
Lennot jos mitkä tarjoavat hostiilin ympäristön ruokahifistelijälle ja ravintotietoiselle, etenkin erikoisruokavaliota noudattavalle. Tai, no, ei ruokavalion edes tarvitse olla sen kummempi kuin kasvissyöjä.
Lentokoneruoka on jotain, jota en ole koskaan ymmärtänyt, enkä puhu nyt pelkästään laadusta vaan määrästä. En tiedä minkä kokoisen ihmisen on tarkoitus selvitä x-määrä tunteja lentokoneaterioiden kalorimäärällä, kai se on jossain laskettu, mutta minä en ainakaan selviä. Pikkuisten laatikoiden sisäänsä kätkemä määrä vastaa ehkä kolmasosaa normaalista ateriastani. Eilisellä lennolla tällä määrällä oli tarkoitus pysyä kylläisenä 6 tuntia, mikä oli kahden lennolla tarjottavan aterian väli.
Ateria #1: kasvislasagne. Kasvikset? Kaksi palaa parsaa, piskuinen viipale porkkanaa ja vuoan pohjalla siivu tomaattia.
Siinä missä lihansyöjien pikku-laatikoista paljastuu sentään jonkin verran proteiinia, on kasvissyöjän lähes aina tyytyminen foliolliseen pelkkää höttöhiilaria. (Minun ateriani tähtiraaka-aine oli ilmeisesti tuo kolmasosaviipale keitettyä kananmunaa salaattikipossa.) Olen joskus kuullut vegaani-sisareni raportoineen tofusta tai jopa soijapihveistä jonkun lentoyhtiön lennoilla, mutta itse en ole omilla lentoaterioillani tällaista luksusta pässyt todistamaan. Voi liittyä myös lentoyhtiöiden eroihin, totta kai. Mikähän yhtiö tarjoaisi laadukkaimmat kasvisruoat...?
Kyllä, kuulostan jälleen hyvinvointivaltion yltäkylläisyydellä hemmotellulta asukilta, mutta minua nämä ruoat rehellisesti kiukuttavat. Tästä saa potkaista minua, olkaa hyvä. Normaalisti vältän kiukun ennakkovalmistautumisella eli otan koneeseen omat proteiinirikkaat eväät, mutta eilisellä lennolla se ei ollut mahdollista (jos olette käyneet korealaisissa ruokakaupoissa niin tiedätte miksi. Koreassa ei mm. myydä proteiinipatukoita eikä vakuumifolioon pakattua tonnikalaa. Tölkkiruokaa tai valmiita ruoka-annoksia koneeseen ei saa viedä.) Minulla oli mukana ainoastaan aamiainen (kananmunia, juustoa ja kasviksia), mutta sen syötyäni oli selvittävä 9 tuntia pelkällä valkoisella hiilihydraatilla.
Ateria #2: spagettia, tomaattikastiketta ja kasviksia. Kasvikset: kaksi viipaletta porkkanaa, yksi pieni herkkusieni, yksi pala kesäkurpitsaa ja pala munakoisoa.
Eilinen ruoka oli kuin vaseliinia; se täytti vatsaa ja poisti nälän tunteen hetkellisesti, mutta ei tarjonnut keholleni mitään muuta hyödyllistä. Päin vastoin, kahdesta pasta-ateriasta (Finnair, pliis, eikö kasvisaterian valinneelle edes voisi laittaa jonkun toisen hiilarin lähteen toiseen ateriaan..?) vatsani meni niin pahoilleen, että sanotaanko vaikka näin, että oli onni että satuin saamaan oman penkkirivin vain itselleni.
Helsinkiin päästyä marssin lentokentän Alepaan ja kahmin ostoskoriin oman "Multi-Step-Food-Routinen" mukaisen sisällön; tuoreita kasviksia, juustoa, kananmunia, savulohta, rahkaa... Ahh.
En pidä korealaista ihonhoitofilosofiaa enää ollenkaan kummallisena tai överinä. En ole itse siihen hurahtamassa - sillä tavoin että blogini nyt täyttyisi aasialaisesta kosmetiikasta, ei pelkoa - mutta sanotaan, että nyt ymmärrän sitä paljon paremmin, ja se inspiroi minua. Se on omansalaista hifistelyä siinä missä minun ruokavalioni. Minun kehoni voi fantastisen hyvin omilla ruokailutottumuksillani, joku toinen taas on löytänyt iholleen aivan uuden elämän aasialaisen ihonhoidon periaatteilla :)
Kumpikin on hyvä juttu :)
21 comments on “Mitä yhteistä on ruokavaliolla ja korealaisella ihonhoidolla?”
Siis nuo Finnairin ateriat on ihan naurettavaa kakkaa näin sekasyöjänkin näkökulmasta. Lennettiin alkuvuodesta jenkkeihin, n. 9 h lento suuntaansa. Toiseen suuntaan ruokana oli kanaa ja bataattimuusia, annoskoko n. 1/3 siitä mitä normaalisti söisin. Lisukkeena samanlainen kuiva sämpylä kun sulla tuossa kuvassa, n. 1 rkl kaaliraastetta ja ehkä 3 puolukkaa. Jälkiruuaksi 3x3 cm pala porkkanapiirakkaa. Toisena ateriana (aamu- tai iltapalana, kumpi olikaan), oli bagel tomaatilla ja juustolla. Kiva ajatus, mutta bagel vaan haisi niin pahalle säilöntä- ja kyllästysaineelle, ettei sitä tehnyt mieli syödä, puhumattakaan siitä, että se oli niin kivikova, ettei siitä saanut hampailla irti yhtään mitään. Eväinä mulla oli koneessa minipussi pähkinöitä ja vähän karkkia, arvaa oliko aivan jäätävä nälkä kun perille päästiin...luulisi, että Finnairinkin lippujen hinnoilla saisi edes tarpeeksi ruokaa. Totta kai ymmärrän sen, että valikoima ei voi olla niin hyvä kuin maassa, mutta tilasta ilmeisesti säästetään myös annoskoissa :).
Meillä vähän saman suuntainen kokemus, mutta Jenkeistä takaisin tultaessa ruoka oli 10 kertaa parempaa kuin mennessä. Mennessä annos oli yksinkertaisesti surkea. En haluaisi sitä kuivaa riisiä isona enkä pienenä annoksena eteeni.
Lentokoneruoista tulee mieleen, että KLM:n ja Air Francen lennoilla olen saanut parhaita aterioita - sekä kasviksia että seka-annoksia :)
Tästä postauksesta tuleekin taas esiin se pointti, josta joskus olemme keskustelleet ja olimme eri mieltä.. :) Onko sisällöllä väliä, jos käyttäjä *kokee* saavansa tuloksia? Eli, täytyykö tuotteessa olla oikeasti toimivia aineita pelkän vaseliinin ja silikoniteknologian lisäksi... kyseessä taisi olla se Lancomen kuuluisa seerumi, jonka INCI ei ole mikään terveellinen, vaan pelkkää taidokkaasti sommiteltua 'kuorrutushöttöä'..
Puolustit vahvasti näkökantaa, että who cares, jos tulos tuo hetkellisesti hyvän ihofiiliksen. Totta kai silläkin saa hyvän näköisen pinnan, mutta mielestäni on epäeettistä myydä sitä ihon*hoidon* nimissä.
Aivan kuten ruokavaliossakin pitää olla jotain muuta, kuin pelkkiä sokeritaikinalla kuorrutettuja nakkeja.
:)
Kyllä mä itse asiassa edelleenkin "puolustan" myös sitä näkökantaa :) Sillä kaikilla ei ole iho-ongelmia, joita näillä tieteen tukemilla aktiiviaineilla tarvitsisi hoitaa, vaan iho pysyy kunnossa pelkällä perushoidolla eli pesulla ja kosteutuksella. (Myös aasialaisessa ihonhoidossa korostetaan ihon hoitoa sen aidon tarpeen mukaan, eli kaikki ihot eivät aasialaisen kauneusfilosofiankaan mukaan tarvitse 10 tuotetta kerralla, kustomointi oman ihotyypin ja sen vaatimusten mukaan on kaiken a ja o :) Sanni on nyt perehtynyt asiaan ^_^)
Normaalilla, ongelmattomalla iholla kosteutukseen voi riittää Lancômen "ihmeseerumikin" (se sentään kuitenkin sisältää myös oikeasti kosteuttavia sekä myös antioksidanttisia aineita, toisin kuin vaseliini).
Mutta siinä olet oikeassa, että on epäeettistä mainostaa tällaisia tuotteita lupauksilla, jotka eivät voi täyttyä.
Eikö siellä yhä ole pitkä lista erikoisruokavalioita, joista valita?
Kyllä on, vaan ei auta Economy-luokassa istuvaa kala-kasvissyöjää. Minulle ainoa vaihtoehto on lakto-ovo-kasvis- tai vegaaniruoka, kalaruoan tai tarkasti määritellyn erikoisaterian voi tilata vain Business-luokkaan.
Lista erikoisaterioista on pitkä, mutta nuo kosher/muslim/hedelmä/raakakasvis/vähäsuolainen/vähärasvainen/vähäkalorinen jne -vaihtoehdot eivät auta matkustajaa, joka ei syö lihaa JA haluaisi ravinteikkaan, kalori- ja proteiinipitoisen aterian.
Finnairin lennoilla ainakin lisäksi kasvisvaihtoehdon lisänä tulee automaattisesti margariininappi :/ Ilmeisesti ajatellaan, että lakto-ovo-aterian valinnut ei voi haluta sämpylän päälle aitoa voita... Vegaanius ja kasvissyönti menevät usein sekaisin.
Mä luulen että lentoyhtiöt usein yhdistelee eri erikoisruokavalion ateroita yhteen niin säästävät vaivassa (...ja menettävät laadussa). Lakto-ovo- ja vegaaniateriat ovat todennäköisesti useinkin yksi ja sama ateria. Mun paluulennon ykkösateria oli lakto-ovo (lasagne: sisälsi juustoa ja maitoa) ja kakkosateria taas vegaaninen.
Finnairin lennoilla parhaaksi ruokavaihtoehdoksi on osoittautunut "aasialainen kasvis", sen rinnalla esim. yhtiön tarjoama lakto-ovo kasvisruoka on aivan surkea, vaikkei aasialainen kasviskaan mikään kovin juhlava ole, se on silti usein vatsaystävällisin (gluteeniton ja maidoton, myös gluteeniton leipä) ja jälkiruokana on hedelmiä.
Kommenttini menee nyt ohi tämän postauksen aiheen, mutta menköön. :)
Oon käyttänyt ainoastaan luonnonkosmetiikkaa useita vuosia, mutta nyt reissussa nappasin kaupasta Neutrogenan Hydro Boost -sarjan puhdistusaineen ja miselliveden, sillä luottomarkettini luonnonkosmetiikkavalikoima oli kutistunut sitten viime käyntini enkä halunnut käyttää aikaa purnukoiden perässä kaupasta toiseen ravaten. Pelkäsin ihoni reagointia, sillä useimmiten "tavalliset" putsarit ym. saavat ihoni punertamaan, näppyyntymään ja pinnan kuivahtamaan. Yllätys oli suuri, kun huomasin, ettei ihoni ole näyttänyt hetkeen yhtä tasapainoiselta kuin noita tuotteita käyttäessä. Seerumi ja öljy mulla oli mukana (Logonan joku ruusuinen seerumi ja Mossan öljy) ja vaikuttivat toimivan omalla ihollani oikein hyvin noiden Neutrogenojen kanssa. Suomeen tultuani huomasin kauhukseni, ettei tuota Hydro Boost -sarjaa ilmeisesti täältä saa, aaagghh! Olin reissussa siis pelkillä käsimatkatavaroilla, enkä saanut tuotua purnukoita mukanani. En tiedä yhtään, mikä luonnonkosmetiikan putsareissa sitten kohdallani tökkii, koska huomasin aiempaan verrattuna niin selvän eron myös tuon seerumin ja öljyn imeytymisessä. Normaalisti käytän luonnonkosmetiikan puhdistusmaitoja, koska esim. vaahtoputsareiden oon todennut vetävän ihoni niin kiristävän kuivaksi, ettei mikään määrä kasvovettä ja seerumeita tunnu sitä enää pelastavan. Toisaalta puhdistusmaidot eivät ehkä kuitenkaan putsaa ihoani tarpeeksi hyvin - ainakaan tämän Neutrogena-kokemuksen perusteella. Kuinka turhauttavaa, laskin niin sen varaan, että tuo sarja olisi myynnissä Suomessakin. :/
Onpas harmi :/ Ehkä löydät Hydro Boosteja jostain nettikaupasta edullisesti..?
Olen saanut joskus huippuhyvää mausteista kasviscurrya British Airwaysilla Atlantin ylilennolla ihan economyssa. Oli jokin Indian vegetarian vaihtoehto.
Perusvege on yleensä aika kamala. Tuppaavat pistämään kaikki erikoisruokavaliot samaan ateriaan. Joten se vege on yleensä myös maidoton ja vailla sellaisia yleisiä allergeeneja kuin esim. kananmuna. Ja jälkiruoka on yleensä huonompi kuin muilla myös.
Joo, jälkkärihomman olen myös pannut merkille. Itselleni sillä tosin ei ole merkitystä kun en (makeita) jälkkäreitä syö, mutta olen joka tapauksessa huomannut että jälkiruoka on "heppoisempi" vegeaterioissa kuin normiaterioissa. Hämmästyksekseni myös salaatit (!) olivat näillä minun Finskin Soul-lennoillani paljon runsaammat ja monipuolisemmat normiaterioissa (tyyppiä tomaattia, kurkkua sun muuta vs. minun jäävuorisalaattini).
Lensin E-Koreaan KLMn lennolla ja siellä ruokaa tuputettiin kokoajan! Ja se oli vielä korealaista. Ainoa ongelma oli, että en osannut vielä menomatkalla käyttää syömäpuikkoja ja joka aterialle ei saanut haarukkaa. Onneksi viimeistään perillä oppi nopeasti tai ei syönyt!
Oho, onpa hullua..! :-0 Ei saanut haarukkaa...? Kuulostaa tosi erikoiselta ottaen huomioon etteivät kaikki Aasiaan lentävät asiakkaat tietenkään ole henkilöitä jotka ovat tottuneita syömään puikoilla.
Siinä sai sitten varmaan käyttää sormia.... :p
Kyllä Koreassakin monesti mietin, että mitähän sellaiset asiakkaat, jotka eivät osaa käyttää puikkoja, tekevät niissä ravintoloissa joissa kävin. Yhdessäkään en nähnyt haarukoita. Ehkä "puikkotaidottomat" sitten käyttivät lusikkaa kaiken syömiseen...?
Itse voin pahoin kaikissa liikkuvissa kulkuneuvoissa, jopa lentokoneessa, joten ateriat jäävät syömättä (mahtavaa matkustaa toisinaan lähes 24 tuntia putkeen, kun syömään ei pysty). Mutta ylivoimaisesti parhaimman näköset annokset (ja matkaseuran kommenttien perusteella myös parhaimman makuiset), joihin olen törmännyt, on olleet Turkish Airlinesilla. Aina positiivista, kun kykenee tunnistamaan lautasella olevan ruoan ilman että on etukäteen tiennyt mitä annos sisältää, se ei ihan joka lentoyhtiöiden kyydissä näytä olevan itsestäänselvyys :D
Hei mäkin olen muuten joltain kuullut ylistystä Turkish Airlinesin ruoasta..! :) Nyt Turkkiin..? :D ^_^
(...ja onpa muuten kurja tuo sinun matkapahoinvointisi... :/ Itselläkin oli nuorempana vähän sama juttu, voin pahoin äärimmäisen herkästi kaikissa liikkuvissa ajoneuvoissa, joten tunnen tuskasi.)
Samaan tuskaan törmään työpaikkaruokaloissa. Nykyisen työpaikkani lähellä on vain yksi ruokala, jonka kasvisruokalista on käytännössä mallia "lautasellinen lisukkeita". Miltä kuulostaa miltei 10 euroa maksava pääruoka: pinjansiemen-bataattivuoka. Joo, siinä oli viipaloituja muhjuisia bataatteja ja kourallinen pinjansiemeniä päällä. Sitten kylkeen raikas kurkku-tomaatti-jäävuorisalaatti -kimara salaattipöydäst ja kyllä pysyy nälkä loitolla ja kukkaro tyhjänä. Voi mennä viikkojakin, ettei kasvisvaihtoehdossa ole proteiininlähdettä.
Työni on liikkuvaa ja aamulla en välttämättä tiedä missä ruokani syön. Toimistolla ollessa olisi mukava välillä käydä valmiiseen pöytään, mutta lähiruokalasta saa vain pahan mielen. Täällä pk-seudun ulkopuolella pienempien paikkakuntien ruokapaikossa kasvisruoka tarkoittaa aina automaattisesti keittiöstä erikseen pyydettävää erikoisruokavalioannosta, joka siis pahimmillan on edelleen se mikrossa sulatettu, lötkö kasvispihvi. Päiväni ja myös iltani ovat hektisiä, eikä eväiden pakkaaminen kotona ole kovin kätevä vaihtoehto. Lounas on viime aikoina alkanut muodostua Rainbow:n proteiinipatukasta ja sekalaisista pähkinöistä, mikä ei taas täytä toivettani ruokailusta hengähdystaukona ja sosiaalisena tapahtumana.
Ruoka on tärkeä juttu. :)
Tuollainen on ravintoloilta yksinkertaisesti niin raivostuttavaa asennetta kasvisruokaa kohtaan että parempi etten edes lähde tässä jatkamaan aiheesta sen enempää kun tulen vain pahalle tuulelle. >:-( Kun kerran kasvisproteiinia on olemassa vaikka kuinka monipuolisesti, miksi hemmetissä sitä ei voida käyttää? Lihansyöjälle bataatti on vain lisuke, miksi kasvissyöjä saa maksaa lisukkeesta pääruoan verran?
Laatua lautaselle pitääkin vaatia, samoin ihonhoidossa. Olen täysin samaa mieltä siinä suhteessa.
Mutta ehkäpä voidaan sanoa joiltakin osin, että terveellinen ruokavalio-käsityksesi on hiukan vanhanaikainen? höttöhiilarit on ehdottomasti hyvä jättää ruokavaliosta, mutta juustot ja rahkat.... maitotuotteiden kyseenalaisuus on nykyään huomattu yhä enemmän. Aiheesta on kirjoittanut myös Tomi Kokko:
"Tosin maitorahkan puputtamisen määrä on Suomessa jotain aivan omaa luokkaansa. Sitä kirjaimellisesti lapioidaan suuhuun joka aterian välissä “helppona” välipalana, tiedostamatta että sekin aiheuttaa nestemäisen maidon kaltaisia haasteita, ja on hyvin ravinneköyhää ruokaa."
Toki hän myös kirjoittaa nettisivuillaan että juustot jne, mikäli korkeaa laatua, eivät ole yhtä harmillisia kuin maito. Kuitenkin, maitotuotteet kuten juustot sisältävät myös tyydyttyneitä eläinrasvoja sekä lehmien hormoneja. Myös alkoholi on ehdottomasti pahasta, eikä terveellisestä ruokavaliosta kiinnostuneet aikuiset todella pysty sen litkimistä oikeuttamaan.
Toivottavasti kommenttini oli ajatuksia herättävä. Mainiota loppupäivää.
Hei leau,
Käsitykseni koskee vain omia mieltymyksiäni, en sano että maitotuotteet sopivat kaikille ja kuuluvat olennaisena osana terveelliseen ruokavalioon :) Itse käytän maitotuotteita (juustoa) ennen kaikkea proteiinin ja rasvan lähteenä, toki nämä ravintoaineet voi ottaa muistakin lähteistä mutta minulle mieluisia ja maukkaita vaihtoehtoja ovat nimenomaan juustot. <3 Rahkaakin ilman pärjään mainiosti, se on loppujen lopuksi ruokavaliossani pienessä roolissa kypsytettyyn juustoon ja raejuustoon verrattuna. En syö rahkaa päivittäin enkä aina edes viikottain. Tuli vain mainittua tässä artikkelissa koska ostin sitä Alepasta ja se on proteiinin lähde jota esimerkiksi Koreasta ei saa.
Mitä alkoholiin tulee, se ei kai käsittääkseni minkään tutkimuksen perusteella ole "pelkästään pahasta", tästä aiheesta voisi varmasti väitellä maailman tappiin ^_^ Alkoholilla on myös terveysvaikutuksia. En todellakaan väitä että omat alkoholinkäyttötottumukseni olisivat aina sen terveysvaikutteisen määrän rajoissa (juurihan kirjoitin humaltumisesta), mutta en ole mikään puritaaninen terveyshifistelijä. Olen ruokahifistelijä joka arvostaa laadukasta ruokaa johon kuuluu välillä myös hyvä viini <3