Taas tällainen "kaikesta se Sanni kirjoittaakin" -aihe. Mutta oikeasti: tämä on vaivannut minua todella pitkään, asia on jopa sillä vakavuusasteella että se aikaansaa taloudessamme säännöllisesti riitoja.
Inspiroiduin bloggaamaan aiheesta kiertotietä luettuani Virven kirjoituksen (kosmetiikka)jätteen lajittelusta (on muuten hemmetin hyvä postaus). Asiani ei liity kosmetiikkaan vaan jätteeseen. Erääseen tiettyyn biojätteeseen.
(...ja sen kautta laajemmin asennekysymyksiin.)
Aloitetaan heittämällä ilmaan kysymys: kuinka moni teistä lajittelee biojätteet? Ja vähän Virven esiinnostamaa teemaa mukaillen: kuinka moni lajittelee mitään kodin jätteitä ylipäänsä? Lasit, metallit, kartongit..? Myöntääkö joku heittävänsä kaikki vain samaan roska-astiaan?
Mr. Karkkipäivä myöntäisi.
Hän tekee sitä silloin kun minä en ole kotona.
Tästä saisi ihan oman postauksenkin...
Mutta tänään erityisesti aiheena jäte nimeltä:
Kahvinpurut.
Kahvinpurut ovat biojätettä ja ne kuuluu laittaa biojäteastiaan, eikö niin. Niitä ei kuulu kaataa viemäriin tai wc-pönttöön. Näin minä olen oppinut, ja tämän vahvistaa mikä tahansa jätevesihuollon taho.
Puolet tämän kaksihenkisen talouden asukkaista vetää ne purut kuitenkin vessasta. Ja minä haluan toimia toisin.
Ongelma? Kahvinpurut ovat märkiä. Vähintään kosteita, koska käytämme pressopannua jonka pohjalle purut jäävät paljon kosteammiksi kuin filtterikeittimen suodatinpussiin. Märkää jätettä ei voi laittaa biojäteastiaan, sillä silloin a) sisältö homehtuu ja/tai b) pussi hajoaa liiasta kosteudesta.
Mitä siis voi tehdä?
Minun ratkaisuni: kuivatan purun ennen kuin laitan sen jäteastiaan.
Ei millään lailla keittiön siisteysvaikutelmaa ylläpitävä ratkaisu, mutta ratkaisu kuitenkin. Kaadan purut lautaselle jossa ne viettävät vuorokauden tai pari ja siirtyvät jäteastiaan kun ovat tarpeeksi kuivia.
Tästä meillä riidellään. Onhan se purulautanen aika karun näköinen somiste. Mutta ennen kaikkea riidat koskevat jätteiden käsittelyyn liittyviä asenne-eroja ja lajittelun mielekkyyttä ylipäänsä.
Jätteiden lajittelu on talouden miesjäsenen näkökulmasta täysin turhaa, "koska kaikki roskat päätyvät jätehuollossa lopulta kuitenkin samaan kasaan".
Minä uskon toisin ja tulen aina lajittelemaan, olen kasvanut siihen ja minulle se on yhtä itsestäänselvä tottumus kuin hampaiden pesu tai alusvaatteiden käyttö. Sen kuuluisi minusta olla yhtä itsestäänselvää kaikille.
Matkustellessa huomaan ärtyväni valtavasti piittaamattomuudesta lajittelua kohtaan. Vain aniharvoissa niistä maista, joissa olen vieraillut, tunnutaan välittävän pätkääkään jätelajittelusta. Asukkaille ei ylipäänsä tarjota mahdollisuutta viedä jätteitä eriteltyihin keräyspisteisiin, tai pisteet ovat niin harvaan sijoitettuja, ettei rivikansalainen jaksa nähdä vaivaa kuljettaakseen roskapusseja toiselle puolelle kaupunkia. Surullista kyllä, hyvin usein piittaamattomuus johtuu kuitenkin yksilön omasta välinpitämättömyydestä. Vaikka taloyhtiö tarjoaisikin lajittelupisteet, asukas ei piittaa. "Ähh, heitä sinne samaan roskikseen kuin muutkin", saan usein kuulla kun kysyn isäntäväeltä, mihin voisin laittaa esimerkiksi käytetyn säilykepurkin.
Kun ajattelee, että todennäköisesti suurin osa maailman ihmisistä toimii ja ajattelee näin, niin kyllä, voi ymmärtää "Mr-Karkkipäivien" suhtautumisen ja luovutuksen asian suhteen. "Miksi ihmeessä tunkisin maitotölkit eri astiaan kuin muut roskat?", sanoo mieheni. "Sillä ei ole mitään merkitystä maailman mittakaavassa".
Jos keskittyisin miettimään tätä ja kaikkea reissuissa näkemääni, alkaisin ehkä itsekin vaipua luovutuksen puolelle. Mutta en tee niin.
Minä en tee niin, koska kyse on arvoista ja asioista, joita pidän tärkeänä; haluan pitää huolta ympäristöstä jossa elän. Vaikka tekoni olisivat häviävä pisara meressä, tunnen tekeväni oikein. Miten voisin suhtautua millään muulla lailla? Tämä maapallohan on kotini!
Siksi lajittelen. Laitan pahvit pahvinkeräykseen, kartongit ja tetrat kartonkilootaan, vien pienmetallit ja lasit kauempana sijaitsevaan keräyspisteeseen, suuremmat kodinkonejätteet markettien keräyspisteisiin. Ja kuivatan kahvinpurut uunoturhapuromaisen fiksulla tekniikallani, jotta nekin voivat päätyä viemäristön sijaan kompostoitaviksi.
Voihan se olla idioottmaista. Etenkin nuo kahvinpurut. Mutta tärkeintä on, että koen itse tekeväni oikein. Kun lajittelen, teen oikein ympäristöä kohtaan. Kahvinpurut ovat vain pieni osa, ja tietysti luonnon kannalta ihan häviävän vähämerkityksellinen juttu verrattuna maatumattomaan ongelmajätteeseen kuten muoviin. Mutta kahvinpurut ovat asenne. Ne kertovat arvoistani ja siitä, että välitän ja haluan edes yrittää.
Mitä tapahtuu, jos kaikki luovutamme?
.
P.S. Kevyempänä loppukaneettina: jos jollakulla on antaa vinkki kahvinpurujen järkevämmästä ja esteettisesti mielekkäämmästä käsittelystä, otan sellaisen ilolla vastaan.
131 comments on “Porua puruista”
Aina sitä oppii uutta! En oo ikinä kuullut että kahvinpurut vedetään alas vessasta tai kahvinpuruja kuivatetaan, ei olisi tullut mieleenikään. Laitan purut kasuaalisti roskiin. En lajittele metallia, lasia, paristoja, biojätettä tai mitään. Lehdet vien ja jonkun tärpätinkin vedän kyllä valitettavasti viemäristä alas, en nyt ehkä maalia tai öljyä kuitenkaan. Omatunto ei kolkuta. En jaksa jeesustella kierrätyksen kanssa, ja ajan mielelläni maasturia ja menen lentokoneella. Kiinankin tyttö saastuttaa ja en vain yksinkertaisesti ehdi miettiä jotain purujen kuivatusta, koska elämässä on ihan helvetisti pakollista tekemistä muutenkin.
Sun kaltaisille ihmisille on vain ja ainoastaan yksi ilmaus: itsekeskeinen k***pää. Esim. paristot vuotavat erittäin vaarallisia raskasmetalleja, jotka eivät todellakaan kuulu luontoon... Sun kaltaiset saisivat hävitä tätä yhteistä palloa hävittämästä vaikka heti huomenna. Turha yrittää kääntää omaa itsekeskeisyyttä ja laiskuttaa mitenkään hyväksyttävämmäksi "kun Kiinassakin".
Anteeksi Sanni näin angstisesta kommentista mutta mä olen päättänyt, että joka kerta kun jokainen sahaa meidän kaikkien yhteistä oksaa niin minä puutun siihen miten pystyn. Vaikka eihän tällä kommentilla nyt tuollaisiin urpoihin ole vaikutusta, mutta estää mua itseä luisumasta totaaliseen misantropiaan :'D
Ei mun mielestä ole ollenkaan hassu aihe! Mulla tulee jupistua aika usein mielessä kun meidän taloudesta löytyy yksi joka ei lajittele ollenkaan, koska "kierrättäminen HÄNELTÄ vaivaa".. Joo. En pysty ymmärtämään. Kaatopaikalle päätyy niin järkyttävästi roskaa joka ei katoa sieltä minnekään ja itselle kaikki lajittelu on niin itsestäänselvää. Vien kierrätykseen kaiken mitä vaan voin, mm. kankaat, metallit ja elektroniikkaromut. Löysin vasta muovinkeräyspisteen ja ilahduin kuinka paljon ihmiset oli tuoneet sinne ihan perus jugurtti- ym. päivittäisiä muovituotteita. <3
Senkin takia on vaikea ymmärtää nuorten lajittelemattomutta, että meillä oli ala-asteella 2000-luvun vaihteessa ihan oppitunteja ja työkirja kierrättämisestä ja jostain siihen liittyvästä. Mietin eikö muilla ole ollut tällaista opetusta vai eikö vaan kiinnosta? Tiedä sitten.
Ai hitsi, että mua alkoi kiukuttaa sun miehen asenne. :D Oon kamala kierrätysnatsi ja meillä lajitellaan bio, muovi, lasi, metalli, paperi, pahvi ja sekajäte (joka poltetaan). Kaikki keräysastiat onneksi löytyy omasta jätehuoneesta.
Kun säkin kulutat aika paljon munia, niin hyvänä vinkkinä: silppuan aina biopussin pohjalle puolikkaan munakennon. Se imee hyvin kosteutta ja pitää pussin pidempään ehjänä.
Joo, munakennovinkki taisi olla yksi eniten jaettu :) Tulee käyttöön :) Kakkosena purujen pakastaminen :)
Mä olen tosi niuho lajittelija ja olen saanut kyllä muunkin perheen lajitteluun mukaan. Meidän taloyhtiöstä löytyy sekajäte, muovi, lasi, metalli, paperi, kartonki ja biojäte. Ei siis tarvitse kauas jätteitä kuskata. Ainoa ongelma on tietty se, ettei roskiskaappiin mahdu kovin montaa astiaa... Mutta roskat on helppo viedä usein, kun tosiaan omasta taloyhtiöstä löytyy kaikki. Olen kyllä todella hämmästynyt, kuinka vähän lapsiperheissä lajitellaan. Edes biojätettä ei monilla ole. Taitaa olla pääasiassa sekajäte ja sanomalehdet ja that's it! (Käyn paljon eri perheissä "työni" takia)
Suosittelen, että mr karkkipäivä lajittelisi ainakin alumiinin kierrätykseen. Se nimittäin sulaa hyötyjätevoimalaitoksen uuneissa ja voi tukkia koko systeemin.
Omasta mielestä kierrättäminen on tärkeää, sillä siten säästetään luonnonvaroja. Itse lajittelen paperin, pahvin, metallin, lasin ja juomapullot/tölkit. Laiskuuttani en ole alkanut muovijätettä viemään keräyspisteelle ja biojäte menee roskiin muiden kanssa, sillä sekin palaa hyötyvoimalassa.
Suomen pullojen/tölkkien kierrätys on kyllä upea juttu. En muista miten iso prosentti (peräti yli 90?) Näistä päätyy kiertoon, joka on kyllä jo ihan hyvä määrä maailmankin mittakaavassa :)
Mitä jos hommaisi biohajoavia koirankakkapusseja/biojätepusseja kahvinpuruille? Ei tarvitsisi odottaa kuivumista vaan pussi solmuun ja biojäteastiaan. :D
Kun "Mr. Karkkipäiviä" on paljon, ja varmasti tosi moni heittää alumiiniset jututkin normiroskikseen, ja jos niiden vaikutus jätteenkäsittelyuuneissa on noinkin paha, miten jätelaitoksella toimitaan ettei uuniin pääse suuria määriä alumiinia...?
Se, millä ei-poltettaviin kuuluvat jätteet ylipäänsä erotellaan jätelaitoksilla poltettavasta, kiinnostaisi minua kovasti. Ihmisten oikeaoppiseen roskien lajitteluun kun ei tietenkään voi luottaa, ja eri jätelajeissa on aina väärin lajiteltua materiaalia.
Jätteenkäsittelylaitoksissa käytetään erilaisia erottimia erottamaan nämä ei-polttoon kelpaavat jätteet. Tällaisia ovat esimerkiksi ballistiset erottelijat, pyörrevirtaerottelijat, magneettierottelijat, vesierottelijat, tuulierottelijat jne. Ei-magneettisia metalleja, kuten alumiinia, voidaan erotella esim. optisesti tai ilmavirtaan perustuvilla menetelmillä. Joissain laitoksissa on myös ihan mekaanista lajittelua (ihmiset poimivat käsin polttoon kelpaamattomia jätteitä jätevirrasta). Näistäkin taitaa nykyään jätteenpolton ja -käsittelyn yleistyttyä löytyä ihan googlettamalla aika paljon tietoa, jos aihe kiinnostaa.
On totta, että biojäte palaa poltossa, mutta jos sitä on merkittävän paljon jätteen seassa, jäte palaa huomattavasti huonommin (kosteus), mikä aiheuttaa suurempia päästöjä ja ongelmia poltolle aivan kuin alumiinikin. Tästä syystä biojätteetkin pyritään poistamaan polttoon menevästä jätteestä. Plus, että kierrättämällä biojäte erikseen saadaan siitä paljon enemmän irti. Biojäte mädätetään jolloin saadaan biokaasua ja mädäte voidaan edelleen jalostaa kompostituotteeksi.
On kyllä harmittavaa, että niin moni ihminen edelleen kuvittelee, että normaalit yhdyskuntajätteet päätyvät samaan paikkaan kaatopaikalle. Ei jätehuoltoyhtiöt huvikseen niitä jakeita erikseen kerää. Halvemmaksihan se heille tulisi kerätä kaikki yhdestä astiasta. Ja toisaalta viime vuonna tuli myös voimaan yhdyskuntajätteen kaatopaikkakielto, eli yhdyskuntajätettä ei enää edes saa sijoittaa kaatopaikalle vaan ne päätyvät erottelun jälkeen polttoon.
Kiitos :) Jep, googlettamalla saa jonkintasoisen vastauksen varmasti aiheeseen kuin aiheeseen, mutta välillä on mukava saada kuulla asioista muutakin kautta - kuten aiheeseen perehtyneeltä lukijalta tai kaverilta :) Sosiaalisen kanssakäymisen kautta ^_^
Tuotakaan en tiennyt että biojätettä hyödynnetään biokaasuksi. Tänään olen taas vähän viisaampi tällaisessakin asiassa :) Välillä, tai no, aika useinkin, blogikommenttejani lukiessa tuskailen sen havainnon kanssa, kuinka valtavan anti-sivistynyt olen monissa asioissa, tiedän hurjan vähän monista yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista joista lukijani käyvät täällä suvereenisti keskustelua. Onneksi voi sitten hyötyä sivistämällä samalla itseään :)
Mua ärsyttää biojätteen lajittelussa vain se, että taloyhtiön jäteastiaan EI SAA kaataa niitä jätteitä sellaisenaan, vaan on pakko olla joku pussi. Tyhmää lisäjätettä, kun pitää sitten ostaa niitä biopusseja erikseen. Mutta ilmeisesti helpottaa käsittelyä.
Ja tuohon jätteen käsittelyyn liittyen:
- Suuri osa biojätteestä menee energiaksi, ei sen kaiken ole tarkoituskaan maatua nopeasti.
- Kotona yhteen astiaan laitettu ei todellakaan mene suoraan kotitalouden roskiksesta kaatopaikalle, vaan sieltä pyritään erottelemaan kaikki kierrätyskelpoinen. Esim. metallit, lasi, SER, energiajäte. Eihän meillä riittäisi tila tässä maassa mitenkään, jos kaikki vaan dumpattaisiin sellaisenaan "johonkin", maaperä olisi täysin saastunut jne. Olisi taloudellistakin yhteiskunnalle, jos roskat lajiteltaisiin itse. Tällöin tämä lajittelusteppi veisi vähemmän aikaa jätteenkäsittelylaitoksella ja sen toiminta olisi tehokkaampaa.
Hei! Kommentteja on niin paljon että en valitettavasti ehdi vastaamaan kaikkiin kun lähden viikonlopun viettoon metsäretkelle.
Katsotaan jos ehdin vielä palaamaan näihin ensi viikolla.
Paljon hyviä vinkkejä kahvinpurujen käsittelylle ainakin sain, kiitoksia niistä :)
kahvinpurut pistän välillä kukkapenkkiin ja hyvin kasvaa. Perhepäivähoitajana viemme lasten kanssa jätteet kierrätykseen, juttelemme matkalla asiasta ja usein keräämme ihmisten tielle heittämiä roskia ja viemme ne oikeisiin pönttöihin. Muovi, metalli, kartonki, pahvi, lasi ja metalli kierrätetään. Biojäte pönttö löytyy omalta pihalta ja vaikka viisi lasta hoidossa päivittäin ja omaa väkeä on kolme, niin silti riittää yksi roskapöntön tyhjennys kuukaudessa, aina ei ole edes täynnä. Lasten vaippoja enimmikseen menee roskiin.
Kaikkia kommentteja en ehdi nyt selata läpi, joten en tiedä onko tätä jo ehdotettu... Mutta miten olisi paperipussin päälle laitettava biohajoava "muovipussi"? Meillä on tämä systeemi käytössä ja hyvin toimii. Ei tarvi ostaakaan erikseen mitään, kun käytämme sanomalehdestä taiteltua paperipussia ja ruokakaupan ilmaisia, hedelmien ja vihannesten ostossa kertyviä biopusseja. Saa kannettuakin helpommin, kun on biopussin kahvat käytössä. :)
Kierrätyskeskustelusta yleensä: itsekin ajattelen, että oma kierrätystoimintani on aika mitätöntä esim. monikansallisten teollisuusyhtiöiden tuottamaan jätekuormaan suhteutettuna. Mutta kun siitä kierrättämisestä tulee hyvä mieli! :D Vaikka se olisikin tietyssä mielessä "itsepetosta", eikö kuitenkin oman tyytyväisyyden ja hyvän mielen vaaliminen ole ihan riittävä syy kierrättää (tietysti sen lisäksi, että saa yhden hyvän pisaran siihen mereen)?
Meillä mies on vielä minuakin fanaattisempi kierrättäjä. Auta armias, jos olen erehtynyt laittamaan jonkun foliokannen normiroskikseen enkä metallinkeräykseen... Mutta rajansa kaikella, esim. todella likaiset ruokapakkaukset laitan suosiolla sekajätteeseen, koska on se veden lotraaminenkin luonnonvarojen tuhlaamista :P
Aarg, alkoi ärsyttää kyllä tuollainen asenne. Mun mielestä jokaisen on tehtävä voitavansa. On oikeasti aika surullista, miten moni ei vaan välitä. Itselleni sellainen maailmankatsomus on tosi vieras. Eikö silloin joudu käyttämään hirveästi henkistä energiaa ylläpitääkseen välinpitämättömyyttä? Koska uskon, että tärkeistä asioista kuten omasta elinympäristöstä ja muiden elollisten olentojen hyvinvoinnista välittäminen on ihmiselle luontaista, vaikka meidän monesti älytön kulttuurimme ei siihen kannustakaan. Mulle tuollainen olisi suoranainen deal-breaker :D Puolison olisi joko kierrätettävä tai muuten saattaisi tulla kenkää... Kiukuttaisi liikaa :D Sitä paitsi eikö Mr. Karkkipäivä käsitä, miten tärkeä asia on sulle ja tee edes sun mieliksi?
Tekee.... mutta vain silloin kun mä olen kotona....
Luin näköjään vain viimeiset kommentit, mutta minä kerään biojätteen johonkin paperipussiin ja paperipussi on hedelmäpussissa, vanhassa leipäpussissa tms., joten ei ole merkitystä, vaikka sinne kippaa märät kahvinpurut. Taloyhtiön biojätelaatikossahan pussit joka tapauksessa hajoilee. Miksi tehdä asioista siis liian vaikeita ja täydellisyyteen pyrkiviä? Itse en osta erillisiä biopusseja vaan kierrätän tässä käytössä pusseja ym, jotka olen jo ostanut muussa yhteydessä.
Toisekseen vaikka lajittelen kaikki mahdolliset jätteet ja ylipäätään yritän pyrkiä siihen, että tuotan mahdollisimman vähän jätettä, en tiedä onko Suomen kokoisessa maassa järkevää harrastaa kuluttajien jokaisen jätelajin erilliskeräystä paitsi ympäristökasvatusmielessä ja siksi, että ala työllistää valtavasti ihmisiä. Jäteautoja nimittäin on aika paljon liikenteessä, vaikka esim. metallit ja lasi ainakin meidän taloyhtiöstä haetaan samalla autolla, jossa on erilliset säiliöt kumpaakin lajia varten.
Voisi olla kustannustehokkaampaa siis seuloa jätelaitoksella osa jätelajikkeista pois ja polttaa aina kotitalouksien biojäte, koska sitä tulee joka tapauksessa niin paljon, että jo julkisen sektorin biojätteestäkin saisi tarpeeksi multaa, jos sitä halutaan... Tosin en tiedä miten paljon maanlaajuisesti jo poltetaan jäte.
Tarkoitin siis tietenkin, että kun vien biojätteen taloyhtiön roskikseen niin muovipussin heitän sekajätteeseen. Kotona muovipussi helpottaa tuossa kosteusongelmassa. Tosin en tiedä olisiko suuri synti, vaikka biojätteen veisikin jäteastiaan ohuessa muovipussissa, koska joka tapauksessa biomuovia olevan pussit seulotaan pois, koska ne eivät maadu.
Laitan munakennon toisen puolen pussin pohjalle, se sitoo riittävästi kosteutta ettei pussi ehdi haperoitua ennen käyttämistä. Hyväksi todettu! Mökillä ollessa yksinkertaisesti heitän purut pihan perälle.
Lapsuudenkodissani on aina lajiteltu komposti, poltettavat ja "muut". Sittemmmin myös pahvit. Meillä oli aina monta roskista. Kun vanhempieni kotipaikkakunnalle saatiin kunnollinen jätteenkeräispiste, alkoi äitini kierrättää myös lasit, kartongit ja metallit. Itsellä kierrätus on kotoa syvään juurtunut asenne. Äidinmaidosta on jäänyt joku viehtymys kompostointia kohtaan, rakastan ajatusta siitä kuinka jätteestä tulee uutta hyvää multaa. :) Kerrostalossa asuessa ei tosin pääse nauttimaan mistään kompostoinnin ilosta, mutta lajittelen ilman muuta bio- ja ongelmajätteet, paperit ja pahvit. Lasien suhteen viitseliäisyys tosin vaihtelee, kun lähin keräyspiste on matkan päässä.
Nyt kun ajattelen, niin mulla on joku alitajuinen asenne että kierrättäminen on osa yleissivistystä ja niin vaan kuuluu tehdä. Ajatus roskapussista jossa kaikki lampuista perunankuoriin on sekaisin ahdistaa. :/
Porua ja paljon porinaa virisi puruista. Mielenkiintoista. Kiitos jälleen, Sanni.
Ylekin on ajan (blogisi) tasalla: http://yle.fi/uutiset/3-9595464
Kannustava jäteneuvoja, eikä epätäydellistäkään tekemistä väheksytä.
Itsellä lajittelun perusjakeet taloyhtiön pihalla, seuraava siitä näkövinkkelistä. Kerään biojätettä pieneen ämpäriin, jossa vaihtelevasti bioskapussi tai sanomalehtipussi (ei saa viedä pakkaamatta). Täyden tai riittävän kauan keräytyneen pussin laitan kiinni ja kuljetan sen siinä ämpärissään ja laitan keräysastiaan. Usein sisältö on sen verran nihkeää, että pelkkää pussia kuljettaessa se olisi vaarassa levitä rappukäytävään. Tällä systeemillä ei toki ole mahdollista viedä biojätettä ohimennen jonnekin lähtiessään, mutta otan sen hyötyaskeleina. Samalla vien sanomalehtiä, metallia, lasia jne. jos on kertynyt. Eivät vie paljon tilaa allaskaapissa kun vie pienissä erissä ja joka tapauksessa sen biojätteen vuoksi käy keräysastioilla.
Jätelajitteluun on muuten monella firmalla erilaisia ämpärisettejä kehikoineen, myös pieniin keittiöihin sopivia. Eri kokoisia ämpäreitä, jotka käy yhdistellä vaihtelevilla kokoonpanoilla oman lajittelutarpeen mukaan. Saa jätejakeensa kaikki kompaktisti allaskasppiin piiloon. Lajiteltu jäte ei useinkaan haise.
Anni kiteytti tuossa ylempänä hyvin, että lajittelu on osa yleissivistystä.
Olipa hyvä tuo YLEn artikkeli, mulla on henkikökohtaisesti skarppauksen varaa nimenomaan muovijätteiden lajittelussa. Esim. rahkapurkit olen heittänyt sekajätteeseen koska en ole tullut ajatelleeksi että ovathan nekin herranjestas muovia, mutta nyt siihen tulee muutos.
Biojätteen kuljetuksesta - minäkin vien aina ämpärissään, vaikka se tarkoittaa ettei voi viedä biojätteitä vaikka uloslähtiessään vaan se on oma "reissunsa". :) Pussi on pari kertaa hajonnut hissiin, mitä en enää halua kokea. Eivätkä varmaan naapuritkaan :P
Mä taas ymmärrän jonkin verran niitä, jotka ei jaksa eritellä jätteitään. Meillä kotona eriteltiin biojätteet kompostiin ja palavat saunanpesään, mutta muuten laitettiin surutta kaikki samaan (no okei, iskä erotteli kaikki akut ja maalit sun muut, kun oli raksamiehenä siihen tottunut, mutta kyllä esim. lasit meni ihan sekajätepussiin). Nykytaloudessa kierrätän, mutta on ollut myös nuorempana vuosia, ettei vain yksinkertaisesti kiinnostanut, ja kaikenlainen syyllistäminen sai mut vain välittämään entistä vähemmän (suomalainen härkäpää :D).
Itse uskon, että tähän asiaan ei oikeasti tule mitään muutosta, ennen kuin jokaisessa jäteastiakatoksessa Suomessa on kierrätysastiat kaikelle: jätteiden lajittelun pitää olla äärettömän helppoa ja yksinkertaista, jotta perusjantteri jaksaa sitä tehdä, eikä siitä saa koitua kohtuutonta lisävaivaa. Joko näin päin, tai sitten raakasti sakkoja aina kun joku jää kiinni siitä ettei lajittele. Meillä voi saada sakkomaksun, jos on esim. sekoittanut bion ja sekajätteen ja jättänyt johonkin kirjekuoreen oman osoitteensa päälle. Ei sekään sitä sekottamista lopeta, mutta kannustaa ehkä vähän oikeaan suuntaan.
Näinpä. Toivon todellakin, että kierrätyslootat ovat tulevaisuudessa standardi kaikissa jätteenkeräyskatoksissa.
Ei ole järkeä ellei sitten yhteen jäteautoon mahdu monia eri jakeita ja kuljetus on jotenkin järkeistetty. Suomi on iso maa ja monissa paikoissa kuljetuskustannukset + päästöt nousisi kohtuuttomiksi. Oikeasti ympäristöystävällisin tapa taitaa olla nykyinen, jossa niissä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, on erilliskeräys myös jätekatoksissa ja muuten ihmiset vievät erillispisteisiin lajitellut jätteet tai sitten jätteet lajitellaan pariin laatuun (esim. bio, paperi/pahvi/puhdas muovi/kangas, lasi/metalli ja muu) ja loppulajittelu jätelaitoksissa. Tämä olisi varmaan loppujen lopuksi tehokkain ja helpoin tapa.
Meillä oli joskus jätekatos ikkunan alla ja seurasin sitä kun lähes päivittäin oli pihassa joku jäteauto, joka haki sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, lasia, metallia.
Kierrätyksestä puhuttaessa usein unohtuu sekin, että oikeasti tärkeintä olisi huolehtia ettei kaatopaikalle ja varsinkaan luontoon viedä vaarallista jätettä (kemikaalit, paristot, lääkkeet jne), josta voi liueta erilaisia yhdisteitä maaperään ja vesiin ja hyvä olisi huolehtia myös SER- jätteen kierrätyksestä. Tavallinen lajittelematon sekajäte on pienempi ongelma näihin verrattuna.
Tämä on totta tietenkin... en tullut ajatelleeksi :/
Jehna, totta. Uskon kuitenkin, että sekin jo kannustaisi lajitteluun, jos edes oman tien varrella olisi keräyspiste, nyt ne tahtovat olla ainakin meillä sen verran kaukana, etten usko että kovin moni esim. omasta rivarista viitsii vaivautua. Jos keräyspisteet on tarpeeksi isot, niistä voi hakea täysiä lasteja kerralla - en tietysti tunne asiaa tarpeeksi että tietäisin korvaisiko se sitten ne jäteauton päästöt.
Plääh, vaikea juttu, eikö joku viisas voisi räknätä nämä järkevästi ja sitten vaan kaikki tehtäisiin samalla tavalla. :)
Lajittelen ilman muuta, ja kahvinpurut laitan bioastiaan muiden biohajoavien kanssa. Kosteaa siellä kuitenkin on ilman kahviakin... Omassa perheessäni kierrätys on ollut normaalia ja vanhempien taloyhtiössäkin onneksi on monta keräyspistettä eri jätteille.
Harmillista tuo joidenkin ihmisten piittamattomuus kierrätyksestä ja lajittelusta. Luulisi, että matkoillasi olet pikemminkin nähnyt tehokasta lajittelua: ainakin Keski-Eurooppa on tässä valovuosia Suomea edellä...?
Kreikassa nyt ei varmaan niin jakseta välittää ja niuhottaa, Välimeren mentaliteetti osaa lakaista ikävät asiat, kuten jätteet, maton alle ...
Kiitos, kun kirjoitit tästä! Hyvää keskustelua myös kommenttien puolella:)
Voi, pakko palata tähän juttuun vielä: kuulin, että meidän cityssä kierrätysprosentti on noin 90%, mutta paikallisen jätelaitoksen muinainen optinen jätteenlajittelusysteemi laskee sen tason jonnekin 60% tienoille. Olin aika >:O kun kyseinen laitos on vielä supernatseja siitä, että lajittelu tehdään oikein, ja täällä saa sakot pienestäkin virheestä: joo, tietysti se systeemin onnistumisprosentti nousee jos ihmiset tekee alkutyöt paremmin, mutta jotenkin keljuttaa ajatus, että kuluttajan sakon uhalla tekemän työn merkitys menee hukkaan tekniikan vuoksi!
Kuulostaa kyllä aika "härskiltä"... >:-(