”Saanko kysyä yhtä juttua”, sanoi lukijani Vilma viime viikon perjantaina, kun istuin hänen ja miehensä viihtyisässä purjeveneessä Maarianhaminan itäsatamassa. ”Miltä tuntuu olla tunnettu? Miltä tuntuu kun niin moni tietää kuka sä olet ja varmaan tunnistaa kadulla?”
Menin vähän hämmennyksiin. Olenko minä tunnettu? Voiko minusta käyttää sellaista ilmaisua? Kerroin Vilmalle, ettei minulla ole sellaista kokemusta itsestäni, tuntui melkein kiusalliselta edes spekuloida asiaa. Vilma oli toista mieltä ja myönsi jopa jännittäneensä tapaamistamme, kun minä olen, öh, tunnettu. Karkkipäivän Sanni. Joku jännittää minun tapaamistani...?
Minun mielessäni ’tunnettuja’ ovat julkkikset, poliitikot ja muut julkisuudessa paljon olevat henkilöt, jotka syystä tai toisesta esiintyvät eri medioissa niin usein että heistä tulee kansalle "tuttuja". Minä esiinnyn vain omassa mediassani, blogissani.
Ovatko kaikki julkista blogia pitävät henkilöt tunnettuja koska heillä on netissä sivusto, jota kellä tahansa on mahdollisuus lukea? Jos eivät, niin miten määritellään ’tunnettu bloggaaja’? Lukijamäärien perusteella? Julkisuushakuisuuden perusteella? Keskustelupalstojen perusteella..? ”Noniin, minusta on nyt kirjoitettu Vauvaan 12 ketjua, olen tunnettu!”
Itse asiassa sain saman tyyppisen kysymyksen keväällä eräässä Skype-haastattelussa, jossa eräs toinen lukijani haastatteli minua pro gradu -tutkielmaansa aiheesta ”yksityisyyden hallinta blogeissa”. Minua pyydettiin pohtimaan, miten koen yksityisyyden ja tunnettuuden rajat, ja miltä tuntuu kun vaikka tunnistetaan kaupungilla. Tuolloinkin pasmat menivät sekaisin ja tunsin oloni kiusaantuneeksi ja oudoksi. Siis mitä, olenko minä jostain perspektiivistä tunnettu? Kirjoittelen netissä jostain kosmetiikkapurkeista ja juustoaddiktiostani.
Mistä sitä itse tietää onko jollain lailla tunnettu, kun eihän sitä konkreettisesti voi nähdä tai tuntea? Kun linkki julkisuuteen on vain se oma palsta netissä eikä naama korista lehtiä eikä heilu jossain kaikenmaailman tosi-tv-ohjelmissa tai visailuissa? Toki on henkilöitä, jotka ovat alunperinkin aloittaneet blogin tavoitellakseen julkisuutta ja heitä miellyttää ajatus oman nimen ja naaman tunnistettavuudesta, mutta se on eri juttu. Tosin en tiedä kuinka monesta tällaisesta henkilöstä sitten lopulta tulee tunnettu. Uskon, että valtaosa bloggaajista kirjoittaa blogiaan ihan muiden asioiden kuin "kuuluisuuden" motivoimana. Minäkin kuulun tähän porukkaan.
Tiedän, että Suomessakin on tosi suosittuja bloggaajia jotka voisi jopa nähdä julkkiksina, kuten Mungolife-Anna ja ehkä WTD-Nata (ja joo, näin Linda Juholan Ruotsin TV:ssä kun istuin viimeksi laivassa Turusta Maarianhaminaan), mutta kovin monen muun bloggaajan kohdalla en osaisi käyttää ilmaisua ’tunnettu’.
Indiedays-kollegani Annika O. oli pari vuotta sitten yksi Suomen googlatuimpia ihmisiä (ja on ehkä edelleen..?), ja tuolla perusteella henkilöä kai voi jo pitää varsin tunnettuna. Itse en kuitenkaan osaa nähdä Annikaa julkkiksena (anteeksi Annika), juuri siksi kun hän on bloggaaja. Voi tietysti olla, että kuulun tässä asiassa ja kokemuksessa vain väärään ikäpolveen ja bloggaajien julkkis-status on vahvempi nuoremman ikäluokan keskuudessa. Mitä muut mun ikätoverit sanovat..?
Blogikulttuuri on erilaista eri maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassahan monet bloggaajat ovat julkkisasemassa siinä missä missit ja ministeritkin. Ja onhan siellä niitä bloggaajamiljonäärejäkin. Mutta Suomessa on eri meininki, täällä blogiscene on edelleen paljon arkisempi ja maanläheisempi. Ainakin minun mielestäni. Ei täällä bloggaajat mun mielestä ole mitään "somebodyja" :)
Mitä te ajattelette bloggaajien tunnettuudesta? Mikä määrittelee, onko joku blogi tai bloggaaja ’tunnettu’?
Onko Suomessa teidän mielestänne julkkisbloggaajia?
Silmäpussibloggaaja nuotiolla :)
P.S. Olisi muuten tosi kiinnostavaa kuulla kommentti aiheeseen myös joltain näiltä suosituimmilta bloggaajilta, kuten juuri Annikalta, Annalta tai Lindalta. Kokevatko he itsensä kuuluisiksi tai suorastaan julkkiksiksi..?
57 comments on “"Miltä tuntuu olla tunnettu?"”
Mielenkiintoinen aihe, jota olen itsekin miettinyt. Oon huomannut oman blogini ollessa puheenaiheena ihmisten kanssa, että usein keskustelu johtaa kohtaan missä multa kysytään "Sä varmaan tiedät sen Karkkipäivän Sannin?" :D Toki muistakin tunnetuista bloggaajista on tullut puhetta, mutta tuntuu, että useimmiten susta :)
Itse tavallaan erottelen some-julkkikset (lasken bloggaajatkin sellaisiin) ja sitten "oikeat" julkkikset. Hölmösti selitetty, mutta ehkä hiffasit mitä mä ajan takaa tuolla :D Toki jotkut "oikeatkin" julkkikset pitävät blogia, mutta he ovat alunperin tunnettuja jotain muuta kautta.
Multa on joskus kysytty, että mitä jos susta tuleekin julkkis jos sun blogista tulee tosi suosittu? Mua on lähinnä hymyilyttänyt ja naurattanut se kysymys :D En tiedä, ehkä ihmiset käsittää "julkkiksen" niin eri tavoin :) Suomessa tosiaan se blogin kautta tunnetuksi tuleminen on vähän eri mittakaavassa, kuin vaikka Jenkeissä.
Ps. "Julkkis" ja "Tunnettu" on mulle kai tavallaan sama asia :D
Hiffasin, tuo on varmaan ihan "pätevä" jako ^_^ Somejulkkikset voivat olla oma alalajinsa :) Silti en itse osaa nähdä bloggaajia, noita muutamaa megasuosittua lukuunottamatta, oikein edes somejulkkiksinakaan. Mutta se johtuu varmaan siitä mitä kirjoitit, että ihmiset käsittää "julkkiksen" niin eri tavoin. Mulle julkkis on enemmänkin sellainen jonka suunnilleen kaikki tietää, ihminen joka jatkuvasti on uransa puolesta julkisuudessa. Kuten muusikot, näyttelijät, poliitikot, mallit jne. Vaikka blogitkin ovat julkista mediaa, niin mä en osaa rinnastaa niitä "valtamediaan" joka mulle on lehdet, tv ja radio.
Blogi voi olla suosittu, mutta se ei minulle tarkoita sitä, että ihminen blogin takana olisi sitä myöten "tunnettu". Siksi ajatus siitä, että esim. itse olisin jonkun näkökulmasta tunnettu, on hassu. 'Karkkipäivä' voi olla kauneus- ja lifestyleblogeja lukevan kohderyhmän keskuudessa mahdollisesti tunnettu juttu, mutta että Karkkipäivän Sanni olisi tunnettu henkilönä, tuntuu ihan hullunkuriselta ja kiusalliseltakin ajatukselta.
Itsestä tuntuu että myös blogitunnettavuus on samalla lailla pirstaloitunutta kuin muukin tunnettavuus. En esimerkiksi yhtään tiedä keitä nuo Anna ja Annika ovat, minun ystäväpiirissä taas tunnetuin bloggaaja olisi ehdottomasti Stella Harasek ja osalla varmaan myös Eeva Kolu. Sellaisia henkilöitä joista heti tietää kenestä puhuu kun kertoo että Eeva suositteli tätä kirjaa tai Stellan blogissa oli sen ja sen bändin video. Monet tietävät myös kenestä puhutaan kun kertoo että Karkkipäivässä puhuttiin tästä kasvovoiteesta.
Samaan tapaan kuin lähipiirissä ei ole juuri ihmisiä jotka lukevat iltapäivälehtiä tai katsovat paljon televisiota eivätkä siten juuri tunnista ns. turhia julkkiksia, en usko että moni myöskään tietäisi noita sinun mainitsemia henkilöitä. Täytyy nyt toki alkaa kyselemään onko asia näin.
Hyvä pointti. Mun tapa kimputtaa Suomen blogiscene yhdeksi sceneksi on lopulta vähän ontuva, kuulostaa loogiselta että eri lajityyppien blogiryhmillä on aivan eri lukijat eivätkä kaikki tunne kaikkien genrejen suosituimpia blogeja.
En tiedä miksi olen ajatellut että kaikki blogeja lukevat tietävät esim. Mungolifen ja Annika O:n, nyt kun sitä miettii niin sehän on ihan hölmö oletus. Enhän itsekään esimerkiksi tiedä ketään tubettajia, vaikka somemediaahan se on sekin ja rinnastuu blogeihin, ja tubettajissa on vielä paljon blogejakin suurempia yleisömääriä kerääviä tyyppejä jotka niissä piireissä epäilemättä koetaan henkilöinä jotka "kaikki tietää". (Olipas pitkä ja kökkö lause..!)
Kai minunkin on "hyväksyttävä" että voin olla jollain tapaa tunnettu oman blogigenreni kohderyhmän keskuudessa. Mutta viitaten siihen mitä tuossa ylempänä Jusulle kirjoittelin, en osaa nähdä jonkun blogin kirjoittajaa tunnettuna vain siksi, että hänen bloginsa on tunnettu (ainakin jossain kontekstissa), en missään tapauksessa itseänikään. En tiedä saako tästä kukaan kiinni :D Siksi tilanteet kuten Vilman kanssa käyty keskustelu veneellä tuntuvat niin hassuilta eikä niihin osaa suhtautua :)
Kyllä te bloggaajat ootte jonkin sortin julkkiksia, sori nyt vaan :) Teidät kuitenkin tietää huomattavan isompi määrä ihmisiä kuin tällaisen tavallisen tallaajan. Ja nimenomaan tietää, ei henkilökohtaisesti edes tunne. Minusta se jos joku tekee jostakin julkkiksen, tai no, vähintäänkin tunnetjn henkilön.
Hmm, nojoo, määritelmä tuokin. :) Mutta tässä päästään taas siihen mitä Jusu kirjoitti, että riippuu miten kukin 'julkkiksen' tai 'tunnetun' käsittää. Tunteehan esimerkiksi vaikka jonkun yliopiston rehtorin monta tuhatta ihmistä, ainakin nimeltä, mutta mä en osaisi mieltää yliopistojen tai muiden suurten koulujen henkilökuntaa "tunnettuina henkilöinä" sillä perusteella, että sadat ja tuhannet ihmiset tietävät heidät :)
Tuo "te bloggaajat" on musta hauska, koska ketä kaikkia tällä sitten tarkoitetaan? Blogeja on aivan pilvin pimein ja niin monen eri aihepiirin puolella, että väistämättä joukkoon kuuluu ihan Suomessakin tuhansia blogeja, joilla on ihan vaan kourallinen lukijoita. Puhumattakaan siitä, että aika moni bloggaaja, itseni mukaanlukien, bloggaa nimimerkillä ja/tai naamatta. Eli ketkä kaikki bloggaajat on näitä "teitä bloggaajia", jotka nyt vaan on jonkin sortin julkkiksia? :D Toki jos tuolla teillä bloggaajilla viitattiin vaikka Indiedaysin ja muiden vastaavien portaalien ja lehtien bloggaajiin, niin joo, jonkin asteisesti tunnettujahan he ovat.
Mutta jos miettii jotain jakoa, ketkä on ns. oikeita julkkiksia (olivatpa turhia tai ansioituneita), niin sanoisin, että jos jokin muu media jaksaa useamminkin uutisoida ihmisestä, niin sitten on julkkis. Tai jos on vaikka tosi paljon haastateltavana jossakin. Esim. Pupulandian Jenniin törmäilee aina joskus jossain, voisiko silloin jo puhua jonkin sortin julkkiksesta?
Anteeksi, "te bloggaat" oli näköjään liian epämääräinen ilmaisu. "Kyllä _jotkut_ teistä bloggaajista" olisi voinut olla sellainen, jonka olisi kerrasta tajunnut oikein eikä hiuksia olisi tarvinnut alkaa halkomaan? ;-) En nyt tokikaan tarkoittanut kaikkia bloggaajia.
Niin ja minä kyllä miellän, että "julkkis" ja "tunnettu henkilö" ovat jossain määrin eri asioita. Esim. yliopiston henkilökuntaa voisi pitää tunnettuina henkilöinä, kuten _osaa_ bloggaajistakin. Lähes aina on joukko ihmisiä, joille joku ihminen on tunnettu, kun toiset eivät koskaan ole kuulleetkaan koko ihmisestä, mutta niinhän se vaan menee. Presidentin taitaa tosin tunnistaa aika moni ;)
Mä oon itse asiassa pari kertaa nähnyt sut kadulla, mutta oot mennyt aina niin nopeesti ohi, etten oo ehtinyt reagoimaan mitenkään. On se kyllä mun mielestä aika samanlainen tilanne kuin jonkun julkkiksen näkisi. :)
Meitsi painaa aina menemään kuin juna ^_^
Aloitan kommenttini vähän off-topicilla, mutta tuo postauksen keskimmäinen kuva on aivan ihana! Tuli heti mieleen, että siitä tulisi sulle hieno uusi banneri, vaikka ei tuossa sinun klassikkobannerissa mitään vikaa olekaan :)
Tuohon että esim. Annika O on googlatuimpia ihmisiä, niin itse googlaan lähinnä sellaisia ihmisiä joita en tiedä ja Annika O kuului vielä hetki sitten tähän kategoriaan :D Mutta bloggaajien tunnettuus vaihtelee tosi paljon eri ikä- ja ihmisryhmien välillä, minulle sinä ja Mungo-Anna ja monet muut ovat tunnettuja, kun taas poikaystäväni tunnistaisi kadulla ehkä jotain videopeli-ihmisiä joista itse en ole kuullutkaan :D
Jep, näinhän se on :)
Ja mäkin tykkään tuosta Seglingen reppukuvasta, jos se oli se johon viittasit ^_^
Julkisuutta on vähän hankala määritellä, julkisuuden henkilö kun on "julkkis" aina jossain tietyssa piirissä ja mittakaavassa. Sanoisin, että Suomessa ei ole yhtään koko kansan tuntemaa bloggaajaa, joka joutuisi miettimään tuijottavatko vastaantulijat kadulla Hangosta Inariin.
Mutta pienemmissä piireissä tunnettuja ihmisiä on enemmän, ja veikkaisin, että nuorten naisten keskuudesta sinutkin tunnistaa kadulla aika moni :)
Näinhän se tosiaan on. Julkisuuden ja tunnettuuden monet eri lajit ja tasot... en tiedä miksi edes pyrin itse rajaamaan 'julkkis'-käsitteen vain niihin viihdemaailmasta ja politiikasta tuttuihin, ja ylipäänsä laajempaan mittakaavaan. Se on vain näkökulma johon on tottunut...
Ja jep, Suomessa ei varmasti ole koko kansan tuntemaa bloggaajaa, juuri siksi en bloggaajia maassamme julkkiksiksi mielläkään.
Hauska yhteensattuma että näin sinut juuri tänään kaupungilla. Käsi jo melkein kohosi morjenstukseen ennen kuin tajusin että ai niin, ethän sä tunnekaan mua ja saattaisit vaan ihmetellä että kukahan tyyppi tuokin oli. Sinähän olet minulle vähän kuin vanha kaveri kun olen seurannut blogiasi jo monta vuotta.
Jäin miettimään että käyköhän sulle useinkin näin että ventovieraat katsovat jotenkin oudon pitkään tai tervehtivät.
Ei oikeastaan.
Ehkä kerran puolessa vuodessa joku lukija saattaa tulla tervehtimään jollain julkisella paikalla (viimeksi näin kävi muuten Sara Hildenin taidemuseossa heinäkuun alussa, terkut tälle lukijalle jos sattuu lukemaan :)).
Tällä pohjalla olen ihmetellyt näitä "Miltä tuntuu kun ihmiset tunnistaa sut" -kysymyksiä, kun ei ne ainakaan avoimesti tunnista minua.. ^_^ :D Eri juttu oli silloin kun olin vielä kosmetiikkaliikkeessä töissä, mutta sen ymmärsi kun kosmetiikkamyymälöissä tietysti käy paljon juuri kosmetiikkablogien lukijakuntaa. Mutta ei mua kaduilla tunnisteta, ainakaan niin että itse sen huomaisin, tai tunnistajat eivät ilmianna tunnistusta (kuten sinäkin juuri kerroit :)), niin ei ole muodostunut kokemusta että olisi jollain lailla tunnettu.
Minulle on käynyt muutaman kerran niin että lukija on kertonut bonganneensa kaupungilla tai töissä ja olleensa vähällä moikata mutta tajunneensa sitten etten minä tietenkään tunne häntä niinkuin hän kokee "tuntevansa" minut. Aivan kuin Mirri tuossa ylempänä kirjoitti.
En silti ymmärrä tätä tunnettuusjuttua. Pelkkä blogin kirjoittaminen ei tee tunnetuksi, vai onko tämä tyypillinen bloggaajan itsensä näkökulma vain?
En tiedä mutta ei ainakaan tämän bloggaajan, juuri sitä tämä kirjoitus käsitteli :)
Itsekään en ehkä bloggaajia julkkiksiksi koe, jos sitten eivät muutakin kautta julkisuudessa ole mukana. Ja ei, itselläni ei ainakaan missään määrin ole julkisuushakuisuutta bloggaamisen taustalla - pitkään pohdin ylipäätään oman naamataulun blogissa julkituomista kuten aika monen muunkin bloggaajan kohdalla on tainnut käsittääkseni olla!? :D
Kyllä, ainakin mun kanssa samoihin aikoihin aloittaneiden keskuudessa tämä oli tosi yleistä :) Sitä halusi päin vastoin olla mahdollisimman anonyymi, blogissa pointti oli meikki-intoilut, ei oman persoonan esiintuonti. Mutta kyllähän se sieltä sitten monilla alkoi ajan mittaan punkea esiin... Ei julkisuushakuisuus vaan se oma persoona ;) Mikä on kivakin juttu sillä ainahan henkilökohtaisemmat jutut tuovat blogiin enemmän tarttumapintaa.
Ehkä bloggaajat ovat jonkin uudentyyppisen kategorian edustajia. Peinteinen julkkishan esiintyy esim. iltalehden palstoilla, mutta lukijat eivät tunne henkilökohtaisesti ja nämä julkisuudenhenkilöt jäävät etäisiksi. Bloggaajiin lukijoilla taas on hyvinkin henkilökohtaisia suhteita, vaikka ne eivät olekaan vastavuoroisia. Esimerkiksi jos näkisin Mika Häkkisen kadulla, katsoisin että siinä menee julkkis. En tietäisi hänestä juuri mitään. Mutta jos näkisin Sannin kadulla, muistaisin vaikka mitä hauskoja juttuja, joka on piristäneet mun elämää. Eli bloggaajat voi olla henkilökohtaisen kokemusmaailman merkkihenkilöitä Nyt tulee mieleen termi merkittävä toinen eli jonkinlainen peilaussuhde bloggaajaan voi olla. Kun monet lukijat jakavat tämän merkittävyyden kokemuksen niin silloinhan siitä tulee uudenlainen merkityksellisyyden jakaminen yhdessä. Siinä mielessä kuitenkin bloggaajan on julkisuuden henkilö, että se miten lukijat kokevat bloggaajan ei välttämättä muistuta todellista persoonaa vaan heijastelee niitä osia, koita bloggaaja on halunnut paljastaa. Terveisin Havukka-ahon ajattelija :D
"henkilökohtaisen kokemusmaailman merkkihenkilöitä" kuulosti ihanalta ^_^
Niin kuulosti ^_^ :)
Kivasti kirjoitettu ja kiinnostavaa pohdiskelua, Tiutiu :) Ihan totta tuo että blogien ollessa usein henkilökohtaisempaa mediaa niin lukijoilla muodostuu bloggaajiin erilainen suhde kuin "oikeisiin julkkiksiin".
Nyt kun mietin, niin mä ajattelen itse bloggaajat jonkinlaisina "nettikavereina", tyyppeinä joita en tunne henkilökohtaisesti mutta joiden juttuja ja kuulumisia luen mielellään ja tätä kautta ikäänkuin "tunnen" heidät. He ovat samalla tasolla ja samanvertaisia mun kanssa, kun taas "julkkis" on joku joka on eri tasolla, taas vaikea selittää mutta julkkis on etäinen ja ikäänkuin "tavoittamaton". Julkkis on tyyppi josta voin lukea juttuja tai kuunnella hänen musiikkiaan tai katsoa hänen elokuviaan, mutta mulla ei ole häneen mitään yhteyttä, hän ei ole olemassa mun maailmassa siten että voisin suoraan kommunikoida hänen kanssaan. Bloggaaja taas on samassa maailmassa mun kanssa, oikea ihminen johon on suora yhteys. Siis "kaveri" :)
Ehkä juuri tuo tavoitettavuus määrittelee yhdellä tapaa julkkiksen ja ei-julkkiksen eroa. En voisi kuvitella että Alexander Stubb, Johanna Tukiainen tai vaikka Antti Tuisku vastaisivat mulle jos lähestyisin heitä jollain yhteydenotolla. ^_^ Bloggaajan taas voi tavoittaa, vähintään kommenttilaatikoissa :)
Tuo tavoitettavuus on kyllä ihana asia. Voi yhdessä jakaa jotain, vaikka ei tunnetakaan :)
:) :)
Ensin pitäisi kai määritellä "julkkis". Kuten sanottu, julkkismaailma on muutenkin pirstaloitunut verrattuna meidän vanhempien ja isovanhempien aikaan, jolloin kaikki varmaan tiesivät kuka on Tabe Slioor tai Loiri tms. Nykyisin on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät tiedä kuka on "Tuksu" tai Cheek. Itsekään en tiedä kaikkia ministereitä, jotka nyt ainakin ovat julkisuuden henkilöitä monessa mediassa.
Tai ehkä sitten on julkkis, kun pääsee jonon ohi suoraan vip-tilaan. :D
Heh, kyllä mä laskisin sut Sanni blogimaailman julkkikseksi. :D Mutta tämä menee samaan kategoriaan kuten mulla oli mun kamppailulajiharrastuksessani "julkkiksia". Ei kenellekään lajia harrastamattomalle ne "kovat nimet" sanoneen mitään, mutta itselle meni esimerkiksi kilpailuissa luu kurkkuun, kun maailmamestari tuomaroi omaa suoritusta. :D
Kuitenkin lifestyle/kauneusblogeja seuraavat tyypit aika varmasti tietää sut, joten siinä mielessä olet tunnettu henkilö omassa scenessäsi. Jos omaani ja sun blogia vertaa, niin sun tunnettuvuustaso on selkeästi korkeampi kuin meikäläisen. En usko, että voin viitata itseäni Kasvokkain-blogin Mulaniin ja olettaa, että kauneusblogeja seuraavat tyypit automaattisesti tietäisi mut (tai olisi aika absurdia, jos tietäisi!).
Eli summa summarum: en laskisi sinua julkkis-julkkikseksi, mutta oman piirisi tunnetuksi henkilöksi kyllä. :)
Aloin oikein pohtimaan asiaa... Jos blogimaailma ei olisi tuttu, ainut bloggaaja, johon olisin törmännyt mediassa muuten, olisi varmaankin Jenni Rotonen. On ollut monen lehden sivuilla, isoissa mainoskampanjoissa ja telkkarissa myös jonkin gaalan kommentaattorina, näin muutamia mainitakseni. Mutta, jos kysyisin äidiltäni tietääkö hän kuka on Pupulandia Jenni, ei varmasti tietäisi :D
Helsingissä en kyllä usko, että tunnistettaisiin blogaajia. Olette kumminkin niin pienipiiri. Hyvä kun kuuluisat artistit saavat huomioa.
Helsingissähän nimenomaan on helppoa tunnistaa. Tunnettuja bloggaajia on kuitenkin sen verran paljon ja monet asuu juuri Helsingin seudulla. Keskustassa tai lähinurkilla on ihan säännöllisesti tullut vastaan bloggaajia (lähinnä kuitenkin tätä lifestyle/muoti-osastoa). Monet pienempien paikkakuntien bloggaajat ei välttämättä kerro kaupunkia/kuntaa, missä asuvat tai ole tunnistettavilla kuvilla netissä (muut kuin lifestyle-bloggaajat).
Minun mielestä julkkis on sellainen henkilö, joka tunnetaan yli harrastuspiirien tai jonkin muun suppean viiteryhmän ulkopuolellakin. Esim mieheni tunnistaa CS-pelaajia, jotka ovat omassa scenessään tunnettuja, mutta joista ulkopuoliset eivät tiedä mitään. Mieheni ei taas osaisi nimetä etunimeltä yhtäkään muoti- tai kosmetiikkabloggaajaa. Jos henkilö on tunnettu vain viiteryhmässään, ei hän ole silloin julkkis. Jos omassa kaveripiirissä kaikki tietää jonkun bloggaajan, se ei tee hänestä julkkista muussa kuin siinä omassa kuplassa, jossa elää.
hahhahhaa :D helou vaan!
Arvaan että viittaat tuohon silmäpussikuvaan? ^_^ *bloggaajan ja lukijan välistä inside-huumoria*
kyllä vain. Hyvä (lohdullinen) kuva edelleen.. :'D
:) <3
Bloggaaminen luo monelle sellaisen illuusion, että on jotenkin tunnettu ja julkkis. En tiedä yhtään noista mainitsemistasi bloggaajista ja luen blogiasi ensimmäistä kertaa :D jos kysyn mieheltäni tai isältäni tietääkö hän Mutsisonin Emilian tai Stella Hoon tai Mamigogo Mintun, ei ne tiedä. Blogimaailma on edelleen valtaväestölle vieras.
Samaa mieltä. Näistä ajatuksista kumpusi koko kirjoitus, kiinnosti pohtia miksi bloggaajat joillekin edustavat "tunnettuja" ihmisiä kun kuvittelisin ainakin hyvin suuren osan bloggaajista itse kokevan jotain ihan muuta. Kirjoituksen näkökulma oli siis käytännössä vastakohta sinun kokemuksellesi: "Bloggaaminen luo monelle sellaisen illuusion, että on jotenkin tunnettu ja julkkis."
Mun mielestä bloggaajat eivät ole "somebodyja", ja uskon että kirjoittamasi pätee vain hyvin harvaan bloggaajaan. Kokemus tunnettuudesta tulee lukijoiden puolelta, ei kumpua bloggaajasta itsestään - no, tämä on vain minun kokemukseni. Harmi ettei kukaan supersuosittu bloggaaja ole osallistunut keskusteluun, olisi ollut todella kiinnostavaa kuulla heidän äänensä aiheesta. Mutta toisaalta... jos joku heistä kokeekin julkkis-statusta, ehkä he eivät kehtaisi sanoa sitä ääneen..?
Silmät sikkurassa yöllä kirjoitin, joten jäi viesti vähän puolikuntoiseksi, anteeksi :D
Ymmärsinkin sinun olevan juuri vastakohta tälle väittämälle ja arvostan pohdintaasi suuresti. Turhaa yleistin kaikkia bloggaajia kun teitäkin on niin laidasta laitaan.
Siinä toisessa ääripäässä yksi bloggaaja kirjoittaa "julkisuuden kiroistaan" pitkän postauksen. Siitä kuinka vaikea hänen on enää liikkua missään kun kaikki tunnistaa. Hän ei voi käydä kaupassa eikä liikkua kotoaan :D Toinen kirjoittaa siitä kuinka ei pysty enää jatkamaan bloggaamista sen lieveilmiöiden, eli kuuluisuuden ja tunnistettavuuden takia ( ja edelleen nimi ja naama ei sano suurimmalle osalle mitään).
Ehkä vähän asian vierestä, mutta tuntuu, että monille bloggaamisen reunaehdot ja omat voimavarat eli se kuinka paljon haluaa itsestään, perhestään ja kodistaan paljastaa niin, että se on mielekästä, on vähän hukassa. Yhden kaikkia kommentteja valvoo ulkopuolinen taho, jottei bloggaaja tule loukatuksi, mutta samainen bloggaaja kirjoittaa todella (ehkä näin aikuisemman makuun) liiankin henkilökohtaisia paljastuksia elämästään, perheestään ja sairauksistaan, jotka varmasti aiheuttavat lukijoissa monenlaisia reaktioita. Huolta, sääliä, ihmetystä...
Nämä ovat vähän sellaisia päiväkirja- / sairaskertomusblogeja?
Sitten on paljon sellaisia blogeja (joista todella tykkään), joissa käsitellään joitain osa-alueita bloggaajan elämästä, mutta hyvällä maulla ja ei kaikkea paljastaen. Ikään kuin tuokiokuvina. Näistä blogeista saa uusia ideoita ja hyvän mielen.
Aa, ok :) Mä tulkitsin siis väärin ^_^
Hmmm... mä jäin ihan miettimään tätä, alkoi väkisinkin hakea mielessään blogeja jotka saattaisivat sopia tähän kuvaukseen.. Mä ehkä luen toisentyyppisiä blogeja joissa käsitellään vähemmän perhe- tai oikeastaan mitään "syvemmin" henkilökohtaisia asioita, niin ei ole tämän tyyppisiä bloggauksia osunut silmiin. Paitsi joskus erään murheellisen kohtalon saaneen nuoren naisen blogissa, mutta hän taitaa olla ainut. Ehkä näin avoimia, siis liiankin avoimia asioita (lukijan näkökannalta) elämästään kirjoittavalle bloggaajalle blogi on jonkinlainen terapiakanava ja jos hän oikeasti voi huonosti, hän ei ehkä itse hahmota että kirjoitukset ovat liian henkilökohtaisia ja paljastavia. Itsestäänhän on jokaisella lupa kertoa mitä tahansa mutta se on aina hyvin kyseenalaista jos joku kirjoittaa julkisesti läheisensä asioista.
Nojoo, mutta tämä meni jo tosiaan vähän asian vierestä... vaikka kiinnostavaa tätäkin on pohtia. Kuten kaikenlaisia bloggaukseen liittyviä ilmiöitä ja rajanvetoja.
Toi kommenttivalvonta-henkilökohtaisuus-blogi on Indiedaysissä. Tunnistin heti itse, mistä on kyse ja olin jotenkin automaattisesti olettanut, että "kaikki" tietää mistä on kyse (sopii hyvin tähän julkisuusjuttuun).
Aaa... Mä en lue kaikkien Indiedaysläisten blogeja, tiedän osan vain nimeltä. Tuollainen kuvailun mukainen blogi ei ole mulle tuttu.
Älä julkaise tätä kommenttia (xxxx)
Aa, okei. En ole ko. blogia kovinkaan usein lukenut joten en tiennyt tuosta... Nyt tulee tietysti katsottua juttuja vähän uusin silmin.
Jos joku voisi olla julkkisbloggaaja-ainesta, ehkä sellainen on Ostolakossa-blogin Virve. Syynä se, että Kauneus ja Terveys -lehden kautta hän tulee tunnetuksi myös sellaisille ihmisille, jotka eivät lue blogeja, mutta lukevat lehtiä. Tämäkin koskee lähinnä kosmetiikka-alaa seuraavia.
Suurempaan tunnettavuuteen ja julkkikseksi päätymiseen tarvitaan useampia medioita sekä etusivun uutisia. Esim. nuo mainitsemasi "tunnetut" bloggaajat ovat mulle tuntemattomia.
Sellainen kysymys Tunnetulle, että onko Nivea Creme ja Vitalis suurin piirtein samaa ainetta, eli voiko käyttää noin niin kuin suurin piirtein samaan tarkoitukseen? Jos haluan laittaa ihan pikkuriikkisen pallukan silmänympärysiholle luonnonkosmetiikan päälle kosteuden sitojaksi (minulla menossa testi, jossa haluan yrittää taistella silmänympärysryppyjä vastaan vähän järeämmin asein), niin käykö silloin kumpi tahansa? Kun tuota Vitalista löytyisi ihanan pienissä pakkauksissa, kun taas Nivean rasia on niin iso, ettei se lopu minulla koskaan, jos ja kun käytän vain tähän tarkoitukseen. Nivean pakkauksen siis jo omistan, mutta pienempi purkki on etsinnässä nyt, kun ei tuota reissullekaan halua ottaa mukaan. Ja Vitalista voisin vaihtelun vuoksi testata.
Ovat hyvin erilaiset; Nivea Creme on perinteistä emulsiovoidetta eli veden ja rasvojen sekoitus. Vitalis taas on vedetön salva eli sekoitus rasvamaisia ainesosia.
Käyttötarkoitukset ovat erilaiset: Vitalis on kehitetty nimenomaan suojaamaan ihoa, se ei ole kosteusvoide, kun taas Nivea Creme on kehitetty kosteuttamaan. Nivea Creme myös suojaa ihoa paksun koostumuksensa kautta, mutta ei luo iholle läheskään yhtä tehokasta okklusiivista kalvoa kuin Vitalis. Vitalishan myös jää iholle tahmeaksi eikä imeydy, Nivea Creme taas imeytyy (ainakin kuivemmalle iholle).
Toki Vitalista voi halutessaan levittää kosteusvoiteen päälle lukitsemaan kosteutta mikäli tahmeushaitta ei vaivaa :)
Ää, kumpi noista siis olisi parempi sellaisen periaatteessa kosteuttavan tuotteen päälle, joka ei vain tahdo lukittua itsestään ilman apua? Yökäyttöön tulee, joten tahmaisuus ei haittaa.
Ihan kumpi vain käy (tosin itse valitsisin kuitenkin Nivean koska se on hoitavampi).
Olen miettinyt tätä paljonkin ja tullut siihen tulokseen, että itse en ainakaan missään nimessä haluaisi pitää blogia, kun joutuisi jakamaan itselle tärkeitä asioita myös sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei oikeassa elämässä haluaisi jakaa niitä. Nyt kuka vain voi ilkeilläkseenkin (tai ehkä parempi sana olisi vakoillakseen) urkkia, mitä jonkun ihmisen elämässä tapahtuu, millaisessa asunnossa asuu, minkä näköinen mies jne.
Kyllähän se kieltämättä on niin, että jos jonkun kasvot joka päivä ovat netissä näkyvillä, niin sellaisen ihmisen mieltää jo pienen luokan julkkikseksi tai ainakin tutuksi henkilöksi. Onhan se kyllä tavallaan aika hullu tilanne, että voi vaikka jossakin kadulla törmätä johonkin ihmiseen, josta tietää aika paljon, mutta toinen osapuoli ei taas tunne minua ollenkaan (siis lukijaansa)! Eihän tällainen juuri ollut mahdollista ennen, jolloin oli vain televisio ja siellä pitkälti ohjelmia, joissa nämä ihmiset esiintyivät toisten elämistä kertovissa ohjelmissa (aika ennen tosi-TV:tä).
Minulla ainakin tulisi mieleen blogiscenestä ensimmäisinä Xenia Xenias Daystä ja Uino. Huomasin muuten analysoivani, että blogin ja vlogin pitäjät profiloituvat vielä eri tavalla julkkiksiksi, kun tuntuu, että vlogin pitäjistä saa vielä elävämmän kuvan, he kun monesti avaavat itseään ainakin ulkoisesti videoilla, joten syntyy sellainen käsitys, kuin tuntisi henkilön (kun on siis nähnyt, miten henkilö puhuu ja kävelee).
Luulen, että ainakin nuorison keskuudessa vlogistit ovat tai voivat olla aika isoja tähtiä. Liittyy varmaan siihen, että vlogeihin on nuoremmilla matalampi kynnys kommentoida hyvinkin lyhyesti ja interaktiivisesti ja myös siihen, että vlogin katsominen on ehkä myös jotenkin helpompaa kuin blogin lukeminen, mikä jälkimmäinen ainakin edellyttää hieman keskittymistä - videon kun voi katsoa esim. aamulla meikatessa.
Eihän blogin tarvitse olla lainkaan henkilökohtainen :) 'Blogi' tarkoittaa käytännössä sivua, jossa joku henkilö tai henkilöt kirjoittaa/kirjoittavat säännöllisesti yhdestä tai useammasta aihealueesta ja merkinnät voivat olla kaikkea täysin anonyymin ja kaupallisen (vaikkapa kampaamon blogi hiustrendeistä ja tuotevinkeistä) ja hyvinkin henkilölohtaisen välillä. Henkilökohtaisiin intohimoihin liittyvät harrasteblogitkin voivat lopulta kertoa hyvin vähän jos mitään kirjoittajan yksityiselämästä tai muista hänelle tärkeistä asioista kuin se minkä ympärille blogi on perustettu: esim. käsityö- ja ruokablogit.
Tuo käyttämäsi sanamuoto tarttui silmääni tosi hassusti... Ylipäänsä ajatus siitä että blogin takia joutuisi jakamaan jotain tietynlaisia juttuja. Jokainen bloggaaja valitsee ja päättää itse mitä haluaa blogissaan jakaa, eihän ole mitään "sääntöä" minkä pohjalta bloggausta täytyisi toteuttaa :) En tiedä ymmärsinkö sitten ihan väärin mitä lopulta tarkoitit.. ^_^
Hain vähän eri asioita kommentillani, mutta kuitenkin ehkä enin osa joka päivä eteeni tulevista blogeista kyllä paljastavat aika paljonkin kirjoittajastaan ja jos vaikka Helsingin vilinässä joskus jonkun heistä sattumalta näkisin, niin tulisi kyllä tunne, että tuossa menee pieni kuuluisuus.
Itsekin teen kyllä eron oikeiden julkkisten ja blogien kautta nousseiden julkkisten välillä, ja vielä tarkemmin eron hyvien blogien kautta nousseiden bloggareiden ja sitten vähän turhiksi mieltämieni, pintaliitoa edustavien bloggareiden välillä.
Olen nyt muuten parina aamuna syönyt aamupalaksi juustoa ja kananmunaa, ja saa aivan ihmetellä, kun nälkä vain pysyy ja pysyy poissa.
Nojoo, nyt kun luin tuon sun aiemman kommentin monta kertaa uudelleen ja mietin lauseenmuodostusta :D, niin saatoin ehkä ymmärtää mitä ajoit takaa :) Eli tuolla "joutuisi jakamaan" tarkoitit ilmesti sitä, että samalla kun mielellään haluaa jakaa niitä henkilökohtaisempiakin asioita "kivojen lukijoiden" kanssa, niin tulee tietysti jakaneeksi saman asian myös joidenkin sellaisten ihmisten kanssa jotka tarttuvat tällaiseen materiaaliin vähemmän ystävällishenkisesti. Kun mä ymmärsin ensin tekstin niin, että bloggaus on sitä että joutuu "väkisinkin" jakamaan henkilökohtaisia asioita vaikka ei haluaisikaan.
vähän myöhässä, nyt vasta huomasin :) ensinnäkin olen otettu mielipiteestäsi, itseäni ei haittaa yhtään kuluttaa naamaa. eihän se julkisuus ole tavoite, mutta välillä silti jännää nähdä oma lärvi vaikkapa lehden sivuilla.
täällä stadissa kukaan ei tule juttelemaan, ei tule väkisinkään mitään julkkisoloa. usein isommassa, tuntemattomassa porukassa joku myöntää lukevansa blogia ja aika paljon niitä tuntuu löytyvän. kaipa siis joku on joskus wtdssa käynyt.
mielestäni julkkiksen ja bloggaajan erottaa se, että julkkis on etäinen hahmo ja bloggaaja ikään kuin kaveri. julkisuushohtoon kuuluu jotenkin juuri se saavuttamattomuus, kun taas bloggaajan kanssa voi käydä keskustelua. niin ja näkyvyys perinteisessä mediassa ratkaisee. suomalaisista bloggaajista koen hanna gullichsenin olevan eniten "julkkis", tv-ohjelma ja kirjat, esiintymiset ja haastikset.
Kiva kun kävit osallistumassa, nata :)
Jep, näin minäkin sen koen.
Mä olen vähän ulalla kaikista muista bloggaajista paitsi kosmepuolen. En ollut koskaan kuullutkaan Annika O:sta. :)
Oho :D