...eivät ole sininen ja valkoinen vaan sininen ja punainen.

Niin kuin meri ja punaiset kalliot.

Moni kuvaaja lähtee Getaan ikuistaakseen punaiset kalliot klassisimmassa maisemassaan, mutta lähes yhtä upeaa maisemaa löytyy myös Maarianhaminasta. Nämä kalliot ovat lempikävelyreittini varrella Västernäsissä Fiskehamnenin jälkeen.

Vahinkokuvasta tulikin ihan hauska.

Tulen tänne usein katsomaan laivoja. Iltapäivän picnic-risteilijät saapuvat sopivasti kävelyaikaan, ensin Silja-kaksikko puoli kahden aikaan ja Viikkarit 40 minuuttia myöhemmin.

Täytyy joskus piirtää teille kartta tästä ihastuttavasta kävelyreitistä. Västernäsin ja Östernäsin rantapolut yhdistävää kohtaa Ytternäsissä on vähän hankala löytää.

Kuvankaunis kävelyreitti kiertää koko Maarianhaminan niemen. Västernäsin puolella polkua on picnic-pöytiä, sopivasti laivamaisemilla. Reitin alussa lähellä satamaa voi kallioseiniltä bongata myös My Little Pony -graffitin ;) Reitin kävelee runsaassa tunnissa jos ei pysähdy, tai parissa tunnissa jos pysähtyy kuvaamaan ja katselemaan laivoja, kuten minä tänään. :)

Punaposkisena kotiin päästyä keitin glögit ja istuin makuuhuoneeseen pöydän ääreen lukemaan lehtiä.

Intouduin tilaamaan Voi Hyvin -lehden kun siellä vaikuttaa olevan tosi paljon kaikkia hyvän mielen juttuja. (Tai sitten se on vain tämä ikä... :))

Yleensä istun aina keittiössä joka on enemmänkin työhuoneeni (ja ruokahuone ja hengailuhuone ja seurusteluhuone jne), mutta makuuhuoneen puolelle laskee aurinko.

Tänään oli mukava viipyä vielä hetki auringon kullassa. Tietokoneen vein toiseen huoneeseen että sain rentoutua vielä tovin old school -tyyliin ilman informaatioteknologiaa... :)

Noniin, laitan tänne nyt postauksen jonka kommenttilaatikossa voi etsiä seuraa Tallinnan lukijamatkalle :) Muutama esitti toiveen tällaisesta seuranhakukeskustelusta lukijamatkan kommenteissa.

Täällä voi siis kysellä olisiko esim. omalta paikkakunnalta (tai muuten vain) muita yksin matkustavia lähdössä lukijamatkalle.

Yksin matkustava voi varata matkalle myös naispaikan, jolloin ei tule yhden hengen huoneen lisämaksua. Tällöin Pohjolan Matka sijoittaa naispaikkalaiset ja saat siis yksin matkustavana joka tapauksessa huoneseuralaisen :) (Lisätietoa naispaikan varaamisesta matkapostauksessa.) Tai sitten voi tosiaan huhuilla täällä olisiko ketään lähdössä esim. sieltä omalta paikkakunnalta niin voi taittaa matkaa seurassa jo sieltä saakka.

Mukaan reissuun mahtuu 50 henkilöä ja tilaa on vielä. Matkalle on ilmoittautunut jo niin monta lähtijää että matkan toteutuminen on varmaa. :) Jihuu! Eli Tallinna, here we come! :)

* * * *

Heitetäänpä tähän samalla vähän meikkikuvaa niin tulee sisältöä muillekin lukijoille kuin Tallinnan reissua miettiville.

Mainitsin tuossa aiemmin että olen saanut hyppysiini aivan ihania kauden juhlapaletteja. Tässä yksi niistä: The Body Shopin Winter Trend -kokoelman metallinhohtoinen Grooving Gold.

Paletissa on korallinen pronssin sävy, punertava toffeebeige, luumuinen pronssi (tulee mieleen MACin Antiqued), sekä vaalea, kellertävä kulta (ei sellainen antiikkinen, "patinoitunut" kulta).

Tässä ensimmäinen sillä toteutettu pehmeä smoky-eye josta tein tutorialin Indiedaysin etusivulle (ilmestyy joskus...):

.

Jännästi meikki on ihan erisävyinen mitä odotin paletin sävyillä tulevan - odotin lämpimämpää ja ruskeampaa tulosta mutta meikkihän on punertavista sävyistään huolimatta aika viileä. Ja livenä paljon tummempi, studiosalamani syö meikkien intensiivisyyttä olan takaa.

Saan outoa tyydytystä katsoessani näitä before/after-kuvia, tässä tosin ennen-kuva on kesken prosessin.

Vaikka mulla on suhteellisen hyvä iho, niin kyllä vain voimakas salama paljastaa sen punoitukset, laikut ja pienet epätasaisuudet ja meikkipohja makes all the differenece ;)

Käytän edelleen meikkipohjana Make Up For Everin HD-meikkivoiteen ja Lumenen Sun Radiance -sävyvoiteen sekoitusta, koska tavallisesti käyttämäni mineraalipohja ei ole tarpeeksi tumma Kreikan auringon päivettämälle iholleni (näyttää kuvissa vaaleammalta mitä livenä). Tähän meikkiin tuli kyllä miksattua vähän liian vähän Sun Radiancea, tuli aavistuksen kalpea tulos :)

*

P.S. Lifehair-vierailun osallistujat on nyt arvottu ja mukaan päässeille on laitettu eilen sähköpostia. Odotan osallistumisvahvistusta vielä seitsemältä hengeltä. Toivoisin vahvistusta mahdollisimman pian, niin voin antaa paikan jollekin toiselle jos et pääse mukaan.

Arvan valitsemat 20 mukaanpääsijää: Mari, Pixie, Sanna, Krista, Tuuli, Hanna, Anis, Laura, SuperHotFemale, Ansku, Niina, Saija ja Terhi ja seuraavilta en ole vielä saanut vahvistusta: Tiia, Sanna-Mari, RoosaJ, Heidi, Iiris, Ella ja Kaina.

Tarkistattehan myös sähköpostinne roskapostifiltterin, Karkkipäivä-osoitteesta tulleet viestit ovat sähköpostiohjelmien mielestä usein silkkaa roskaa ;)

Amerikkalainen supersuosittu vartalotuotesarja Bath & Body Works on saapunut melkein Suomeen - sarjan himoittuja tuotteita saa nyt Viking Linen M/S Viking Grace -laivalta.

Bath & Body Works shop-in-shop on avautunut Gracella vasta tällä viikolla, ja totta kai kävin eilen Ahvenanmaalle matkatessani tsekkaamassa pisteen.

Mutta myönnän, että tein sen ennen kaikkea teidän takia ^_^ Arvelin, että uutinen B & B Worksista kiinnostaa monia Suomessa ja oli kiva saada juttuun pari kuvaa. Itse en kuulu merkin fanikuntaan, itse asiassa se on minulle verraten uusi tuttavuus.

Kun olimme helmikuussa Floridassa, katsoin vierestä kun ystäväni Tanja shoppasi B & B'llä kosmetiikkahullun kiilto silmissä. :) <3 Nättejähän nuo putelit ovat, ei siinä mitään. Ja itse myymälä on varsin houkuttava mesta kosmetiikkaintoilijalle; hyllymetreittäin värikkäitä, toinen toistaan tuoksuvampia tuotteita. Silti en itse kokenut hurahdusta.

Kysyin Kauneusbloggaajien Facebook-ryhmässä, mikä Bath & Body Worksissa niin vetoaa ihmisiin. "Ne on ne tuoksut", sain kuulla. Käykäähän tekin tsekkaamassa mistä on kyse kun piipahdatte seuraavan kerran M/S Gracella.

Grace on muutenkin kirkkaasti lempilaivani Suomen ja Ruotsin välillä (ja Viikkari ei ole maksanut mulle tän kirjoittamisesta, olen sattuneesta syystä reissannut Ahvenanmaan ja manner-Suomen väliä sadat kerrat viimeisen 12 vuoden ajan joten kokemusta laivoista piisaa :D). Ensin tuli Victoria's Secret, nyt Bath & Body Works. Viimeisin "perheenlisä" tekee paatista varmasti entistä houkuttavamman valinnan Ruotsin risteilylle.

Lopuksi: tässä teille vähän Bath & Body Works -maistiaisia.

Minullehan ne lähetettiin, en siis ostanut niitä, mutta Viikkarin PR tuskin pahoittaa mieltään jos arvon ne teille.

Setissä on Peach Bellini -kuoriva käsisaippua, Japanese Cherry Blossom -suihkugeeli ja Shea Cashmere -käsivoide.

Osallistut arvontaan kertomalla, milloin viimeksi kävit laivalla ja millä laivalla kävit. :)

Tämä vain tuli mieleeni, joten kysytään. :) Myös laivalla koskaan käymättömät saavat tietysti osallistua. ^_^

Osallistumisaikaa on keskiviikkoon 11.11. kello 24.00 saakka.

* * Arvonta on suoritettu ja arpaonni suosi nimimerkkiä Sigga. Onnea! :) Voittajaan on otettu yhteyttä. * *

Tämä on nyt se kirjoitus, josta moni ei tule tykkäämään. Haluan silti kirjoittaa aiheesta. Tarkoitukseni ole saarnata kenellekään tai moralisoida, vaan tuoda ajattelun aihetta.

Sokeri. Elintarvikkeisiin lisätty sokeri ja sen valtavaksi paisunut rooli ravinnossamme.

Otsikko on kenties tarpeettoman vahva, mutta se kuvastaa ärtymystäni elintarviketeollisuutta kohtaan. En halua heristellä sormeani (tai mieluumminkin puida nyrkkiä) sokerin syöjille, vaan nimenomaan elintarviketeollisuudelle.

Lisättyä sokeria ja piilosokeria on kaikkialla, meidät altistetaan sille systemaattisesti ruoanvalmistajien taholta. Sokeria on muroissa, ketsupeissa, kastikkeissa, jogurteissa, valmisaterioissa, riisipiirakoissa, terveellisinä mainostetuissa juomissa, jopa lihavalmisteissa - kaikissa elintarvikeryhmissä. Pakatuista elintarvikkeista 74% sisältää lisättyä sokeria. Lisätyn sokerin välttäminen tai edes vähentäminen käy jo työstä. Jos joskus kauppareissulla jaksaa lukea ostoskorinsa tuotteiden pakkausselosteet, on täysin sokeroimaton tuote harvassa.

Tämä aihe on ollut minulla blogiluonnoksissa jo varmaan puolisen vuotta, ja olen arponut rohkenenko avautua tästä, sokeri kun on ihmisille niin rakas ja itsestäänselvä osa elämää. Se tuo meille iloa, mielihyvää ja lohtua. Se kuuluu kaikkiin juhlapäiviin joulusta synttäreihin ja häistä ystävänpäivään. Palkitsemme itseämme sokerilla.

Sokerin haitallisuudesta kirjoittaminen voidaan kokea syyllistämisenä ja sokerin kyseenalaistajat nähdään tiukkapipoisina ilonpilaajina. Tarkoitukseni ei ole sanoa, etteikö sokeria saisi syödä ollenkaan, sillä terveyshaitat syntyvät vasta kun kohtuukäyttö ylitetään. Ja tässä on jutun pointti: elämme maailmassa, jossa sokerin kohtuukäytöstä on tehty meille hyvin vaikeaa.

Mieheni oli tallentanut minulle Kreikan matkan aikana YLEltä tulleen dokumenttiprojektin Sokeroitu totuus. Katsoin sen viime viikolla, ja se mitä dokumentissa puhuttiin oli kuin minun päästäni, niitä juttuja ja ihmetyksiä joita olen pitkään pyöritellyt mielessäni. Päätin vihdoin kirjoittaa aiheesta.

Sokeri on suhteellisen nuori ruoka-aine ihmisen historiassa. Makeutusta kuten hunajaa ja hedelmiä on käytetty jo tuhansia vuosia, mutta puhdistetun ruokosokerin historia alkaa vasta noin vuodesta 700 eaa. Eurooppaan sokerin käyttö levisi 1700-luvulla. Sokeri oli pitkään vain varakkaiden käyttämä luksuselintarvike, kunnes prosessoidun sokerin massatuotanto muutti kaiken. Vasta viimeiset 50 vuotta ovat merkinneet sokerin muuttumista ongelmaksi.

Sokeroitu totuus -dokumentissa puhuneen lääkärin mukaan sokerin kulutuksen kasvu on äkillisin ja rajuin ruokavalion muutos ihmiskunnan historiassa. Sokerin päivittäinen kulutus on kasvanut 46 prosentilla viimeisen 30 vuoden aikana.

Sokerin kohtuukäyttönä pidetään noin 6-9 tl eli 24-36 grammaa päivässä.

Suomalainen ravitsemussuositus on maksimissaan 40-60 grammaa sokeria vuorokaudessa. Suomalaiset syövät keskimäärin 91,5 g eli noin 22 tl lisättyä sokeria päivässä, tehden suomalaisista maailman 9. eniten sokeria kuluttavan kansan (lähde: Euromonitor). Amerikassa luvut ovat vielä korkeammat.

Kyse ei ole Sokeroitu totuus -dokumentin mukaan siitä, että ihmiset olisivat jotenkin kollektiivisesti menettäneet tahdonvoimansa sokerin suhteen, vaan siitä, että elämme ympäristössä joka altistaa meidät jatkuvasti sokerin kulutukselle. Minusta tämä oli erittäin hyvin muotoiltu.

Mitä mahdollisuuksia tavallisella ihmisellä on kontrolloida sokerin kulutustaan, kun piilosokeria ja lisättyä sokeria on kaikkialla? On kohtuutonta olettaa, että kaikki alkaisivat kaupassa syynäämään jokaista purkkia etsien terveellistä vaihtoehtoa. Ja vaikka niin tekisimme, olisi sokeroimattomien vaihtoehtojen löytäminen niin aikaavievää ettei monikaan jaksa tai ehdi käyttää arjessa sellaiseen aikaa. Vaikka et söisi yhtään makeisia, tulet todennäköisesti silti kuluttaneeksi sokeria yli kohtuuden jopa päivittäin.

Meitä siis pakkosyötetään sokerilla.

Ja meidät totutetaan siihen jo lapsesta saakka. Murot, myslit, jogurtit, vanukkaat, välipalakeksit, mikroruoat... Kaikissa on runsaasti sokeria. Kun makumme totutetaan makeisiin ruokiin jo lapsesta, meistä kasvaa sokeroituja ruokia suosivia aikuisia. Emmekä välttämättä tee sitä tietoisesti. Jokainen tietää karkkipussin tai suklaapatukan olevan sokeria, ja ymmärtää makeisten syömisen olevan herkuttelua, joka ei kuulu joka aterialle. Kuitenkaan moni ei kyseenalaista mieltymystään sokeroituun mysliin, jogurttiin, mehuun tai limsaan, ja nauttii runsassokerisia elintarvikkeita joka aterialla. Kuinka moni meistä miettii hetkeäkään kaataessaan itselleen mehulasillisen (mehuhan on terveellistä!), mutta harva meistä söisi yhtä usein suklaapatukan. Kuitenkin kummassakin on yhtä paljon sokeria.

Sokerin vahingollisuudesta alettiin puhua 60-luvulla, ja keskustelu sokerin terveyshaitoista on aaltoillut sen jälkeen vuosikymmenestä toiseen, välillä voimistuen, välillä vaimentuen. 70-luvulla keskustelu sokerin haitallisuudesta kävi Amerikassa niin kuumana (ennenkaikkea englantilaisen ravitsemustieteilijä John Yudkinin tutkimusten valossa), että sokeriteollisuus koki tarpeelliseksi laittaa pystyyn mittavan PR-kampanjan sokerin terveellisyydestä vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen. Coloradolaisen sokeriyhtiön arkistoista löytyneistä luottamukselliseksi merkityistä asiapapereista on myöhemmin paljastunut häkellyttävää tietoa sokerijärjestöjen harjoittamasta harkitusta manipulaatiosta ja faktojen vääristelystä jotta sokeri saatiin esitettyä terveellisenä ruoka-aineena. YLEn uutinen aiheeseen liittyvästä kalifornialaistutkimuksesta täällä.

Tällä hetkellä sokeri ja sen vähentäminen ovat taas tapetilla, ja elintarviketeollisuus on reagoinut. Markkinoille tuodaan nyt tuotteita joita mainostetaan vähennetyllä sokerilla. Tämä näkyy etenkin meijerituotteissa kuten jogurteissa ja rahkoissa.

Valion uutuudessa, Valiojogurtti Rahkaisessa, on vain 2 prosenttiyksikköä vähemmän sokeria kuin Valion tavallisessa maustetussa jogurtissa.

Vähennetyllä sokerilla markkinoitavat tuotteet on makeutettu useimmiten mainoksen mukaan vain hedelmän tai marjan omalla sokerilla. Mutta ilmaisu "vain hedelmän oma sokeri" sisältää useimmissa tapauksissa kuitenkin extrasokeria. Miten? Jogurteissa käytetty varsinainen hedelmä- ja marjapitoisuus (keskimäärin noin 6-8%) on niin pieni, ettei varsinaisen hedelmän tuoma makeus riitä tekemään tuotteesta hyvän makuista normiruoan makeuteen tottuneelle makuaistille.

Vaikka tuote on vähemmän makea kuin sokeroitu tai keinomakeutettu versio, siihen on lisätty lisämakeutusta mehun muodossa. Mehu on konsentroitua hedelmäsokeria, ja sokeri on sokeria, tuli se sakkaroosin tai fruktoosin muodossa. Siksi vähennetyllä sokerilla itseään mainostavien tuotteiden terveydellinen etu normaalisokeroituihin verrattuna on loppupeleissä lähes merkityksetön, mutta tavallinen kuluttaja ei pakkausselosteita juuri tutki.

Arlan normaalisokeroidussa jogurtissa on peräti 26 g sokeria per annos. Kaloriero Arlan "vain hedelmän omaa sokeria" sisältävässä, terveellisemmäksi markkinoidussa Luonto+ -jogurtissa on vain 10 kcal / 100 g .

.

Jos ruoanvalmistajille esittää kysymyksen, miksi emme voisi saada vaikkapa mustikkajogurttia pelkällä mustikalla, vastaa ruoantuottaja, että se ei menisi kaupaksi, koska kuluttajat haluavat makeampaa. Mutta miksi me haluamme makeampaa? Koska meidät on totutettu siihen näillä samoilla ruoilla syntymästä saakka. Sykli jatkuu ja jatkuu.

Jos söisimme lapsesta saakka ruokaa, jossa ei olisi mitään makuun vaikuttavia lisäaineita, emme kaipaisi lisää sokeria, suolaa, glutamaatteja sun muita. Mutta elintarviketeollisuus on bisnestä, ja sokeriteollisuus yksi suurimpia. On hyvä tiedostaa, että joku muu päättää puolestamme, millaista ruokamme on. Omilla valinnoilla voi tietenkin vaikuttaa, mutta kuten alussa totesin, puhdasta ruokaa on tarjolla vain murto-osa prosessoidun ja lisäaineilla kuorrutetun rinnalla. Sokeroidusta vaihtoehdosta on tehty meille kaikkein helpoin, ja kaiken lisäksi se vielä naamioidaan monien elintarvikkeiden kohdalla terveelliseksi.

Valio markkinoi 10 kaloria normijogurttiaan kevyempää uutuusjogurttiaan tuotteena, jonka kuluttaja voi nauttia "hyvällä omallatunnolla".

Valmistaja siis vihjaa, että runsassokerisista valmisteista koituu huonoa omaatuntoa - ja silti he itse tuottavat näitä valmisteita!

Sokeroitu totuus -dokumentin lopussa todetaan, että elintarviketeollisuuden on oltava osa ongelman ratkaisua. Samalla on kuitenkin turha odottaa, että yritysten kanssa voisi neuvotella ratkaisusta, joka merkitsisi pienempiä voittoja. Suuryritysten ainoa tavoite on tehdä voittoa. Sokeri on halpa keino saada ruoka maistumaan hyvältä, ja sokerituotteista saa eniten voittoa. Tähän kaikki tiivistyy.

Dokumenttiprojekti Sokeroitu totuus on katseltavissa Yle Areenassa vielä kahden viikon ajan.

.

Mietittekö koskaan lisätyn sokerin ja muiden turhien lisäaineiden määrä ruoassa?

Onko sillä merkitystä, jos itse pysyy terveenä? Onko oikein, että teollisuus maustaa tavallista arkiruokaa aineilla, jotka tekevät siitä vähemmän terveyttä edistävää? Ja että näitä aineita on eri ruoissa niin paljon, että kohtuukäyttö ilman pakkausselosteiden perusteellista tutkimista on lähes mahdotonta?

Totta kai vastuu omista syömisistä on aina itsellä, mutta ympäristö voisi tehdä meille helpommaksi olla altistumatta piilosokerille.

Ex tempore huutajaiset.

Tässä läjä käyttämättömiä huulikiiltoja, huutakaa ne pois. En veloita edes postimaksua, nämä ovat siis kuin arpajaiset.

Homma toimii näin: kiiltoja saa huutaa yhden per henkilö. Jos huutamasi kiilto on ehtinyt mennä (eli toinen henkilö on huutanut sitä samaan aikaan kuin sinä), saat huutaa toista tuotetta.

Kirjoita kommenttilaatikkoon sen kiillon nimi, jonka haluat. Ei muuta. Ja tietysti sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.

Ja ei kun huutamaan: KAIKKI HUUDETTU, kiitos :)

MAC The Simpsons -kokoelman huulikiilto, sävy Grand Pumpkin. HUUDETTU

MAC Mineralize Glass, sävy Lovingly Yours. HUUDETTU

(Tämä pyöri vähän aikaa meikkipussissani koska aikomukseni oli kokeilla sitä, mutta en koskaan käyttänyt sitä. Meikkilaukusta on jäänyt hylsyyn aavistuksen vaaleaa kulumaa, näkyy hädin tuskin mutta ajattelin ilmoittaa.)

MAC Lipglass, sävy Domestic Diva. HUUDETTU

Tämäkin kenties jostain kokoelmasta... Vaikea tietää kun MAC ei koskaan lähetä promotuotteiden mukana informaatiota.

MAC Cremesheen Glass, sävy Galaxy Rose. HUUDETTU

Max Factor Colour Elixir Gloss, sävy Luxurious Berry. HUUDETTU

Dermosil Lip Gloss, sävy Warm Chestnut. HUUDETTU

Benecos Natural Lipgloss, sävy Kiss Me. HUUDETTU

Luonnonkosmetiikkaa.

Yves Rocher Sexy Pulp Volume Gloss, sävy Rose Vif. HUUDETTU

Yves Rocher Gloss, sävy Eclat d'argent. HUUDETTU

Hopeakimalteinen, läpikuultava efektikiilto.

Lumene Raspberry Miracle Lip Sorbet, sävy 17 Tuoksuvat Puut. HUUDETTU

Huulirasvamainen huulikiiltokynä, huulikiillon, rasvan ja -punan yhdistelmä. Kuten myös neljä seuraavaa tuotetta:

Lumene Raspberry Miracle Lip Sorbet, sävy 13 Kukkaketo. HUUDETTU

Clinique Chubby Stick Intense, sävy Roomiest Rose. HUUDETTU

Clinique Chubby Stick, sävy Super Strawberry. HUUDETTU

Jane Iredale Play On Lip Crayon, sävy Blissful. HUUDETTU

Jane iredale Pure Gloss, sävy Tangerine. HUUDETTU

MSCHIC Lip Kiss, sävy Mandarin Red. HUUDETTU

.

Vaikka seuraavissa kuvissa on useampi kuin yksi tuote, saa huutaa vain yhden sävyn. Kuva ei siis ole setti.

IsaDora Color Chock Glossy Lip stain, sävy Diva Pink (vasemmanpuoleinen). HUUDETTU

IsaDora Color Chock Glossy Lip Stain, sävy Cabaret Red (oikeanpuoleinen). HUUDETTU

Sävyt ovat luonnossa kirkkaammat ja heleämmät kuin kuvassa, Diva Pink on kunnon ärtsy pinkki ja Cabaret Red aavistuksen viininpunertava punainen (Siamese Lipstickin blogissa hyvä kuva). Sävyjä oli jostain syystä tosi vaikea saada toistumaan kamerassa kunnolla.

Viimeiseksi neljä huulipunaa, sain nämä eilen eli tuoreinta mahdollista tavaraa.

Lumenen True Passion -huulipuna on syksyn uutuus. Testaan itse kuudesta sävystä kaksi ja nämä saatte te:

True Passion #2 Varjojen Tanssi HUUDETTU

True Passion #6 Häikäisevä Kauneus HUUDETTU

True Passion # 3 Ruusuinen Ilta HUUDETTU

True Passion #5 Ylellinen Tunne HUUDETTU

Huudettavat tuotteet ovat kaikki blogin kautta saatua pr-materiaalia.

Tilanne on tällä hetkellä se, että kaikki promokosmetiikan varastoni ovat totaalisesti ylitäynnä, joten tällaisia yllärihuutajaisia tai perinteisiä arpajaisia on luvassa lisää lähiviikkoina.

Välillä mietin mitä muut kauneusbloggaajat tekevät kaikella heille lähetetyllä tavaralla... Arpovatko hekin niitä blogissa? Antavat kavereille? Ehtivät kuluttaa itse..?

Syksy on lempivuodenaikani monellakin tavalla. Rakastan tunnelmallista hämärää joka lumettomassa maisemassa on vielä aivan erityisen pimeää. Siinä on jotain selittämättömän kiehtovaa. Olin nuoruudessani pitkään todellinen kauhukirjallisuuden ja -elokuvien ahmija, ja syksy vetosi synkkyydellään tähän puoleen minussa. Kävin kävelyllä hautuumailla ja testasin koska alkaa pelottaa liikaa.

Nyt vanhempana syksyn synkkyys ei tunnu minusta enää kauhuelokuvan kulissilta vaan päin vastoin pörröisen romanttiselta. Rakastan kaikkea syksyssä; sadonkorjuujuhlia, suomalaisia omenoita, värikkäiden lehtien tuoksua kosteassa maassa, sitä että saa alkaa pukeutua lämpimiin villapaitoihin ja marraskuun tienoilla alkavaa joulun tunnelman väreilyä ilmassa. Hah - joillekin meistä henkinen pikkujoulukausi alkaa heti Pyhäinpäivän jälkeen..! ^_^

Syksyllä vaihdan myös kesän sitruksiset ja raikkaat tuoksut ihan toisenlaisiin. On mausteisten, pehmeiden ja sensuellien tuoksujen aika.

Kipaisin viime viikolla alakerran varastoon penkomaan hajuvesiarkkuani ja valitsin sieltä kaksi lempituoksuani, jotka ovat levänneet viime syys- ja talvikauden yli. Kun ihmisellä on 30 + hajuvettä ei kaikkia tietenkään tule käytettyä joka vuosi.

Cacharelin Amor Amor Elixir Passion EdP on makea (mutta ei imelä) tuoksu, jossa on vaniljaa, tiare-kukkaa ja mustaherukkaa. Hyvin syksyinen. Ihana, olin jo melkein unohtanut tämän..! (Tämä voi olla joitain niistä harvoista suuren kosmetiikkavaraston hyvistä puolista, löytää jotain joka yllättää iloisesti ;))

Chloén Love, Chloé EdP Intense on yksi kaikkien aikojen lempituoksuistani. Puuterinen, raukean lämmin ja mausteinen. Olen kuvaillut kuinka koen tuoksut väreinä, ja Love, Chloé on tuoksultaan lämpimän metallisen ruskea. Tuoksussa on vaniljaa ja myskiä, se on voimakas ja hienostunut ja ennen kaikkea hyvin puuterinen. Ahh, niin täydellinen syystuoksu. Kuin pehmein cashmirneule vasten ihoa...

Tätä on annosteltava Diorin Hypnotic Poisonin tavoin varovasti, yksi suihkaus läheltä suihkaistuna voi jo olla liikaa.

Vaihdatteko te tuoksuja kausittain? Mitä tuoksuja käytätte tänä syksynä?

Jaan vielä syksyisen kynsilakkasuosikkini, jota tosin en voi vinkata potentiaalisena hankintana sillä sitä ei enää valmisteta.

Pullostakin voitte tunnistaa, että kyseessä on Lumenen vanhaa kynsilakkalinjaa, veikkaan että tämä on kahden vuoden takaisesta kokoelmasta. Sävy on nimeltään Lumen jälkeen, mikä viittaisi kevätkokoelmaan. Murrettu vanhan roosan sävy on omaan makuuni ehdottoman syksyinen, ja lakkasin tällä kynnet ensimmäistä kertaa vasta tänä syksynä. Ihana. En normaalisti ole yhtään tällaisten vähän tunkkaisten roosan sävyjen ystävä (kai näitä "mummosävyiksikin" kutsutaan :)), mutta nyt tämä iski suoraan tämänhetkiseen fiilikseen ja mieltymystilaan.

Harmillista että kaikkea ei tule testanneeksi silloin kun ne lähetetään. Tai ehdi, pikemminkin. Toisaalta, ehkä en olisi juuri silloin pitänyt sävystä, enkä olisi tullut sitä kuitenkaan blogissa esitelleeksi. Nyt tämä on just sitä mitä haluan tänä syksynä kynsilleni. <3

Olen kynsilakkatyylini suhteen hyvin askeettinen, kuten tiedetään, eli ei koristeluja. Kimaltelevat päällyslakat ja muut erikoispäällyslakat ovat enemmän minun juttuni, ja niitä käytän tosi paljon.

Essie julkaisee joka vuosi Luxeffects-päällyslakkakokoelman jossa on erilaisia kimallelakkoja. Sain tämän syyskauden Luxeffects-kokoelman sävyt Fringe Factor ja Frillin' Me Softly maahantuojalta, ja ihastuin kuvassa näkyvään lämpimämpään Fringe Factoriin. Siinä on hopeisia ja lämpimän roosan sävyisiä "neulashileitä" (heh, kertokaa kynsibloggaajat millä nimellä tuon muotoista glitteriä/hilettä kutsutaan :D Tiedän että alan harrastajilla on kaikille eri koostumuksille, efekteille ja struktuureille nimensä...).

Hopeisen Frillin' Me Softlyn vieressä Fringe Factor näyttää ihan pronssiselta, mutta kun glittereitä tarkastelee lähemmin paljastuu, että "cocktailissa" on sekä hopeisia että roosan sävyisiä hileitä. Tosi jännä sävy, ja sopii oikein hyvin Lumenen sävyn päälle. Näissä Essien Luxeffect-lakoissa on muuten se hyvä juttu, että näistä tosiaan tulee kynnelle kunnolla hilettä. Kaikkihan me tiedetään kuinka moni kimallelakka näyttää ihanalta vain pullossa, ja kynnelle levittäessä tulee yksi tai kaksi orpoa kimalletta.

Ja vielä lopuksi, vaikka jutun piti käsitellä vain tuoksuja mutta en malta olla vilauttamatta tätä...

Uuu, vähän erilainen smoky-paletti..! L'Orealin joulukauden limited edition La Palette Smoky. Aika makea, I'll say! Kerrankin smoky-paletti jossa on selkeästi värejä :) Sävyt ovat kuvassa hitusen vaaleampia mitä livenä. Kaunis!

Olen saanut paletin L'orealilta.

Meikkikuvia varmasti luvassa :) Samoin kuin parilla muulla kauden herkkupaletilla jotka sain Helsingin reissulla hyppysiini...

Ah, syksy :)

Mitä tässä mainostetaan?

Sitä ette ikinä pysty kuvasta päättelemään, mutta kohta selviää :D

Rakastan markkinoinnin maailmaa, ja on supermielenkiintoista seurata, miten hauskoilla ja uudenlaisilla ideoilla mainoskampanjoita nykyään lähdetään toteuttamaan.

Olen harvoin mukana kampanjoissa, mutta nyt tarjoutui taas niin hauskasti ideoitu ja oikeasti mun itseni jo valmiiksi fanittaman tuotteen ympärille kehitetty kamppis, että tähän lähdin innolla mukaan.

Scholl Dinner Detour.

Kyseessä on Schollin ja Indiedaysin yhteistyökampanja, jossa päätähtenä Schollin uudet GelActiv-pohjalliset.

Kuulostaako tylsältä? Niistä voi laulaakin, selvisi eilen ;)

Kuulun entuudestaan Schollin PartyFeet -geelipehmusteiden käyttäjiin, ja olenpa joskus sujauttanut PartyFeet Ultra Slim -päkiätyynyn tavallisiin ballerinoihinkin kun minulla helposti kipeytyy päkiät kävellessä jos kenkä on vähänkään kovempi. Etenkin töissä niistä oli apua, kun joutui seisomaan koko päivän.

Nyt Scholl on tuonut valikoimaan kaikkiin kenkiin sopivat geeliteknologian pohjalliset. Ainakin mun työalan ihmiset kiittää! ^_^

Tässä nyt se "tylsä" mutta hyödyllinen tieto-osuus:

Pohjallisia on kahta tyyppiä; Everyday ja Work. Everyday-pohjalliset sopivat arkikäyttöön, kun haluat vaikka shoppailla pitempään tai vietät monta tuntia museossa - yleisiä jalkojen kipeyttäjätilanteita. Everydayt sopivat esimerkiksi nilkkureihin ja saappaisiin tai muihin arkikenkiin. Work-pohjalliset vaimentavat tärähdyksiä vielä tehokkaammin ja sopivat erityisesti silloin, kun vietät töissä useita tunteja seisaaltasi. Work-pohjalliset sopivat erityisesti työ- ja urheilukenkiin.

Pohjalliset voi leikata joka jalkineeseen sopivaksi ja ne voi puhdistaa ja käyttää uudelleen.

Ja sitten se hauskempi osuus :)

Scholl tarjosi neljälle bloggaajalle ja heidän ystävilleen Dinner Detour -illan, jonka aikana kierrettiin neljä eri ravintolaa uusilla pohjallisilla tassutellen. Meitä oli mukana Mami Go Go'n Minttu, Uuden Kuun Emilia, At Maria's -blogin Maria ja minä.

Vähän toisenlainen tapa markkinoida uusia pohjallisia kuin lähettää ne kuoressa tyypeille ja sitten me kirjoitettaisiin; ”Joo tällaiset, on hyvät jalassa”. Jep, hyväthän ne ovatkin, mutta jutun voi toteuttaa myös vähän eri tavalla. Kuten viemällä porukan Helsingin keskiviikkoiseen iltaan kiertämään ravintolarasteja ja sirottelemalla matkalle hulluja yllätyksiä. :)

Ilta alkoi A21-baarista, jossa koko kööri sai askarrella pohjallisista omiin kenkiinsä sopivat.

Testattavina olivat kevyemmät Everyday-pohjalliset jotka sopivat nimenomaan tällaiselle paljon kävelyä sisältävälle kierrokselle.

Pohjallisia saa leikata vapaasti kunhan ei leikkaa keltaista kohtaa.

Sinne ne sujahtivat kun tovin leikkelin. Meille oli suositeltu tasapohjaisten kenkien mukaanottoa illanviettoon, mutta itse halusin testata pohjalliset kengillä, joiden pohjan tiedän normaalioloissa aiheuttavan aina jalkojen väsymistä ja kipuilua kun kävelen niillä pitkään. Kaikki tasapohjaiset syyskenkäni ovat aika pehmeäpohjaiset jo omasta takaa.

Tässä arkikorkkarissa on tarpeeksi tasainen lesti että Everyway-geelipohjallinen sopi sinne, kapealestisiin ja jyrkästi nouseviin korkkareihin GelActiv-pohjalliset eivät sovi.

Kun popot oli tuunattu kohotimme alkumaljat ja illan varsinainen ohjelma sai alkaa.

Illan teemana oli hyvinvointi, ja kukin bloggaaja sai ”houstata” oman rastinsa valitsemalla jonkun hyvinvointiin liittyvän aiheen josta juteltaisiin. A21:ssa houstina toimi Minttu. Vaikka alkudrinkit olivat alkoholittomat, niin puhe soljui jo varsin jouhevasti. ;)

Seuraavaksi siirryimme The Cock –ravintolaan alkuruoan äärelle.

Rastille ohjasivat matkan varrella Scholl-pohjalliset :)

The Cock vessaselfie :)

Täällä keskustelun vetäjänä sain toimia minä, ja valitsin hyvinvoinnin aiheekseni ei-ehkä-niin-yllättävästi minulle rakkaan harrastuksen ruoan. Juttelimme siitä, mitä ravinto kullekin merkitsee ja millainen rooli ruoalla on arjessa – onko se harrastus, intohimo vai jotain jota heitetään kasaan että nälkä lähtee.

Jouluista jotenkin :)

Välillä pidettiin sometaukoja ja osallistuvat bloggaajat postasivat #scholldinnerdetour-kuvia. Siis kaikki muut paitsi minä antiikkipuhelimineni :)

Alkuruokabuffet oli sen verran runsas että osa lähti The Cock -rastilta eteenpäin hieman epäuskoisina siitä, mahtuisiko kupuun enää mitään pääruokaa ollenkaan, jälkkäristä puhumattakaan.

Emme päässeet pitkälle, kun meidät pysäytti joku outo tyyppi.

"Rööperin Roopeksi" esittäytynyt kaveri osoittautui osaksi Dinner Detour -ohjelmaa, ja seuraavaksi saimmekin sulatella alkuruokamättöä dramatisoidulla kävelyretkellä Rööperiin eli Helsingin Punavuoren kaupunginosaan.

Kierros oli oikeastikin mielenkiintoinen tällaiselle Helsinki-turistille. Enpä ole täällä koskaan kävellyt pimeän aikaan, ja hämärä sai kaupunginosan näyttäytymään niin eri valossa (heh), että tuntui kuin olisi ollut jossain ihan toisessa kaupungissa kuin Helsingissä.

Kyllä siinä ehti taas syntyä vähän tilaa seuraavalle ruokanumerolle :)

Pääruoka nautittiin Hello Darling -ravintolassa, joka on niin pikkuinen että aluksi epäilimme ettei koko porukka edes mahdu sisään. Sopu sijaa antaa, ja lopulta istuimme sievästi pienistä pöydistä yhdeksi pitkäksi yhdistetyssä pöydässä.

Pääruokaa odotellessa keskusteltiin Marian houstaamana mm. siitä, miten kukin säilyttää arjessa positiivisen elämänasenteen. Melankolia ja huonot päivät kuuluvat arkeen niillä iloisimmillakin, mutta toiset meistä ovat silti perusluonteeltaan "lasi puoliksi tyhjä" -tyyppejä. Dinner detourilla vaikutti olevan aika vahvasti "Lasi puoliksi täynnä" -porukkaa edustettuna :)

Annokset olivat niin kauniita värikkyydessään, että jopa ei-bloggaavat seuralaiset taisivat viettää tovin niitä kuvaillen.

Minä arvoin pitkään ottaisinko tuttua nieriää vai tempehiä, mutta päädyin lopulta aina-turvalliseen valintaan eli kalasalaattiin.

Jalat olivat hyvässä kuosissa tässä vaiheessa iltaa! :) Pohjalliset olin jo ehtinyt unohtaa koska jaloissa ei tuntunut miltään.

Kun lähdimme Hello Darlingista, pihalla meitä tervehti äijä kitaran kanssa.

Siitä sitten hohtavat valorenkaat päähän ja ei kun eteenpäin musiikin saattelemana.

Ihmiset vähän katsoivat kun seurueemme eteni Punavuoren halki...

Matkalla laulettiin, mitäs muita kuin kenkäaiheisia biisejä... Levottomat jalat, These Boots Are Made For Walking, Blue Suede Shoes...

Tilanne oli niin hullunkurinen että ei voinut kuin nauraa.

Kenkätrubaduuri johdatti meidät Vanhaan Kirkkopuistoon, jossa kokoonnuimme kaikki laulamaan kirkon portaille Kaija Koon Tinakenkätytön. Kaikkeen sitä päätyy kengänpohjalliskampanjassa...! ^_^

Vihdoin saavuimme aikataulusta letkeästi myöhässä jälkiruokapaikkaamme ravintola Kiilaan.

Minulla oli seuralaisena Leena.

3870 askelta. Joku on tämänkin laskenut :)

Muut söivät klassisia makeita herkkuja kuten creme bruleeta ja juustokakkua, minun lautaseltani löytyi, mitäs muuta kuin juustoa :)

Mikä hulvaton ilta! :) Kiitos Schollille omaperäisestä tuotelanseerauskampanjasta, enpähän ole hauskemmin toteutetussa kamppiksessa ollut koskaan mukana.

Pohjallisista olisin tykännyt ilman ravintolakierrosta ja kuorolaulua Vanhan kirkon portaillakin, mutta olihan se nyt pirun paljon hauskempaa kirjoittaa tällaisesta kuin kolme palstaa tekstiä kahdesta pehmeästä lötköstä joiden ansiosta jalat ei väsy yhtään :)

GelActiv-pohjalliset ovat hiljalleen tulossa kauppoihin, niitä saa tällä hetkellä ainakin Prismoista.

P.S. Dinner Detour -illasta seuraa vielä toinenkin osa - videolla... ^_^

Nyt olisi tiedossa huippukiinnostava tilaisuus pirkanmaalaisille lukijoille :)

Minulla on ilo kutsua lukijoitani kanssani vähän erilaiseen "pintaa syvemmältä" -kauneusiltaan Tampereella.

Oletko halunnut päästä kurkkaamaan "kulissien taakse" kosmetiikkatehtaalle tai kysymään mieltä askarruttavia juttuja suoraan tuotteita kehittävältä kosmetiikkakemistiltä? Nyt siihen on tilaisuus :)

Tilaisuuden tarjoaa Lifehair, jonka brändeihin lukeutuvat mm. LactoLine ja BioRich. Lifehair valmistaa tuotteita omassa tehtaassaan Ylöjärvellä. Lifehair on ainoa suomalainen yritys jolla on oikeus käyttää kansainvälistä Leaping Bunny -merkkiä, joka takaa kuluttajille, ettei Lifehair käytä tuotteissaan eläimillä testattuja raaka-aineita.

Tilaisuuteen mahtuu 20 henkeä, ja ilmoittautua voi tämän postauksen kommenttilaatikkoon.

Olen itse myös mukana illanvietossa ja tapaan teidät Laukontorilla.

Jotta mahdollisimman moni lukija pääsisi osallistumaan, ovat ilmoittautumiset avoinna vain yhdelle hengelle per ilmoittautuminen, ei siis "kaverin kanssa", toivottavasti ymmärrätte. Jos kaverisi on myös lukija, hän voi tietenkin ilmoittautua omalla kommentillaan :)

Tietysti, mikäli ilmoittautumisia tulee reilusti alle 20, voidaan jutella ilmoittautuneiden kanssa kaverin mukaan otosta :)

Mikäli ilmoittautumisia tulee yli 20, arvon osallistujat.

Tottakai myös Pirkanmaan ulkopuolelta saa osallistua iltaan, jos pääsee paikalle :)

Ilmoittautua voi sunnuntaihin 8.11. kello 24.00 saakka.

Meitsi on tästä ihan innoissaan! Kerrankin myös lukijoilla on tilaisuus päästä mukaan "behind the scenes"! :) Ja varatkaahan mukaan kiperimmät kysymyksenne kemistille! :D

P.S. Tietenkään ei ole pakko kysyä mitään ^_^ Tuli mieleen lisätä lukijalta tulleen kommentin jälkeen. :) Mutta jos mielen päällä on jotain jota on aina halunnut kysyä kosmetiikan tuotekehittelijältä, siihen on mahdollisuus :)

Taas näitä mun välipostauksia joissa vain fiilistellään...

Tänään ei ollut aikaa kunnon postaukselle, mutta blogimaailman jonkinlaisena outona "marcobjurströminä" haluan kuitenkin (ei, en mä ihan niin myönteinen ole ;D) taas jakaa asioita, jotka ilahduttavat juuri nyt.

("Naminami"-Bjurström ei ikinä olisi kirjoittanut tälle päivälle oikeasti suunnittelemaani postausta, sen näette sitten myöhemmin ja moni ei tule tykkäämään siitä mitä kirjoitan.)

Juuri nyt ilahduttaa...

- Avanto. Tänään alkaa avantokausi, ja joo, ei edes ole vielä avantoa mutta varmaan aika kylmää vettä kuitenkin! :)

- Mun matka. Sinne on jo tullut ilmoittautumisia! <3 Olen niin iloinen, siitä tulee niin hauskaa..!

Kuva: Liisa Valonen.

- Antti Tuisku. Mä en voinut ennen sietää Tuiskua, tai tyyppi vain oli kaiken kaikkiaan jotenkin niin ällö tai jotain. Ja musiikki tietysti jotain jota meidän taloudessa ei ede musiikiksi kutsuta. Mutta nyt kun katson Vain Elämää -jaksoja niin olen kääntänyt kelkkani totaalisesti, herranjestas mikä hyvän mielen kaveri! Se luonnonlapsimainen positiivisuus joka ennen veti mua täysin vastakarvaan onkin nyt sulattanut mut täysin, en voi kuin hymyillä kun katson kun Antti vääntää ruudussa murretta ja nauraa omille jutuilleen, niin tarttuvaa iloisuutta. Ihan älyttömän sympaattinen ja hyvää energiaa säteilevä kaveri.

Ylipäänsä pakko tunnustaa että mun mielestä koko Vain Elämää on tosi hyvää mieltä tuova ohjelma. Katson nyt vasta toista kautta, ja olin aikaisemmin ihan varma että ohjelma on just niin pateettista muusikoiden selkään taputtelua ja itkeskelyä omille biiseilleen kuin kritiikki antoi ymmärtää, mutta helkkari, mähän tykkään siitä.

Mikähän mulla on, olen kai tulossa vanhaksi.

- Kosmetiikkavuori. Hahah, yleensä mä vain ahdistun jatkuvasti kasvasvista jemmoista jotka ei meinaa tyhjentyä vaikka kuinka arpoo blogissa harva se kuukausi ja antaa kavereille ja kaimoille, mutta äsken purin pöydälle kaikki Kreikan matkan aikana ja tällä viikolla tulleet PR-lähetykset ja hei, mistäs aloitettaisiin..! :D Näistähän tekee mieli alkaa testaamaan vaikka mitä saman tien!

- Lisää yllätyksiä lukijoille..! Huomenna on luvassa aikas mahtavan kiinnostava tilaisuus pirkanmaalaisille lukijoille! <3

Nyt tuli kyyti avannolle, se on moi! :)