Tehän tiedätte miten helposti lankean söpöihin ja kauniisiin kosmetiikkapakkauksiin. Minä olen juuri se kuluttaja jolle saa myytyä tuotteen kun pakkaus on tarpeeksi ihana. ;) Toki vilkaisen myös ainesosia, mutta pakkaukset houkuttavat minua todella paljon. Incillä on merkitystä, mutta jos pakkaus on ruma hyvällä incilläkin - tuote jää kohdallani hyllyyn.

(Kuka muistaa kuinka sekosin kesällä 2010 über-söpöön Mäyrä-kosmetiikkaan? ^_^ <3 En ole edelleenkään kohdannut Badgeria hellyttävämpää pakkaus-designia...! Ehkä jos Julia Vuori joskus suunnittelee jonkun kosmetiikasarjan pakkaukset...?)

Tällä kertaa ihastelen latvialaisen Kivvin pakkauksia. Bongasin Kivvin lokakuussa Riikan matkallani ja sitten kävikin ilmi, että sarjaa on hiljattain alettu tuoda Suomeenkin. Kivvillä on sama maahantuoja kuin Aubrey Organicsilla. Maahantuoja otti minuun yhteyttä ihasteltuani Kivviä Riika-postauksessani, ja tarjosi tuotteita testiin. Ei tarvinnut kahdesti miettiä :) (Monet tarjotut tuotteet jätän väliin, kaikkea ei kiinnosta eikä ole aikaakaan testata.)

Tänään pääsin vihdoin hakemaan Kivvi-testipaketin postista.

Katsokaa miten viehättäviä...! Estelle & Thild - olette saaneet haastajan...!

Ilokseni Kivvillä on joistain tuotteista myös matkakokoja. Mieluiten ottaisin aina kaikki testituotteet pikkukoossa jos se olisi mahdollista, mutta harvalla merkillä on pieniä kokoja, tai edes näyte-pussukoita.

Edullisia nämä 15 millin matkakoot eivät kylläkään ole. Normaalikokoinen 50 ml kasvovoide maksaa 28,50€ - 32€, 15-millinen taas 17,40€ - 18,85€.

Vartalomarmeladiakin saa minikoossa. Niin suloinen...! Olen vain hypistellyt ja ihastellut näitä :) Voi kun ihan kaikkia tuotteita saisi aina minikoossa ^_^.

Huulimarmeladia en saanut testiin, mutta halusin laittaa näistäkin kuvat. Kun ovat niin nättejä.

En ole vielä päässyt ihan perille Kivvin maailmasta - sarjan kerrotaan olevan sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, mutta sertifikaatti (Ecocert) näkyy minunkin testituotteistani vain kasvoputsarissa. Riikassa en huomannut Ecocert-logoa yhdessäkään Kivvin pakkauksessa. Onkohan sarja kenties virallisen sertifioinnin prosessissa ja osa tuotteista on jo saanut logon, osa ei..?

No, saan asiasta selvän varmasti siihen mennessä kun esittelen tuotteiden käyttökokemuksia. :)

Hain muuten tänään samalla toisenkin paketin, joka oli odotellut postissa jo kolmatta viikkoa. Välillä on hankala ehtiä hakemaan paketteja kun viivyn harvoin aloillani viikkoa pidempään...! ^_^

Nämä pulloset edustavat sitten jotain ihan muuta kuin söpöä, mutta sitäkin kiinnostavampaa:

Paula's Choice.

Merkki muuten kuuluu niihin, jonka testauksesta olen aikoinaan kieltäytynyt. Paula's Choicea tuotiin jonkun aikaa Suomeenkin (jos nyt oikein käsitin, en muista mikä taho niitä minulle tarjosi), mutta en tuolloin ollut niistä innostunut. Olin silloin juuri vaihtanut luonnonkosmetiikkaan ja muun kosmetiikan testaus tuntui vähemmän kiinnostavalta.

Sittemmin (enkä vähiten lukijani Vepen ansiosta :D) olen löytänyt ihan uuden uteliaisuuden Paulan hehkutettuja AHA/BHA-kuorintoja kohtaan, ja nyt oli vihdoin aika laittaa oma tilaus menemään. Tilasin Resist-linjan AHA-duon joka sisältää päivittäin käytettävän tuotteen sekä viikoittain käytettävän tuotteen. AHA-hapot ovat omiaan hoitamaan nimenomaan auringossa vaurioitunutta ihoa (nostaa käpälän ylös).

Tuotteita voi käyttää normaalin päivävoiteen alla, joten tulen yhdistämään nämä luonnonkosmetiikan kosteusvoiteisiin.

Tilasin samalla myös näytteet kahdesta eri BHA-tuotteesta sekä AHA-geelin, ja tilauksessa tuli kaupanpäällisenä vielä kaksi muuta näytettä, BHA-geeli ja Hydralight-kosteusvoide.

Aikamoinen viidakko nämä BHA/AHA-tuotteet... Tunnustan, että minun piti ihan tehdä itselleni jäsennelty lista (aijaa..? :D) Paulan eri BHA- ja AHA -tuotteista eri vahvuuksilla ja koostumuksilla ennen kuin tein tilauksen.

Hmm, Paula sopi vähän huonosti tämän postauksen herkkään kukkasöpöilyteemaan, mutta tulipahan nyt ängettyä se mukaan. :)

Tällä hetkellä ihonhoitotestaustilanteeni on muuten sellainen, että alan tässä pikkuhiljaa lopetella Mádaran Time Miracle -testiperiodia, korkkaan seuraavaksi Estelle & Thildin uutuudet ja alan samalla käyttää Paulan AHA-kaksikkoa, sitten on vuorossa Kivvi ja sen jälkeen ajattelin vihdoin viimein kokeilla noin vuoden odotellutta Exuviance-settiä.

Kuva-arvoitus:

Mitä tässä on?

No siinähän on minun OMA kosmetiikkajoulukalenterini! :)

Arvon teille joka päivä ihania kosmetiikkaherkkuja, mutta pääsenpäs itsekin availemaan yllätysluukkuja pussukoiden muodossa. :)

Kosmetiikkajoulukalenterin on minulle lahjoittanut Yves Rocher. Sympaattinen idea. :) Ja ei - en ole mikään Yves Rocherin "special-lellikki" :D vaan kalenterin sai moni muukin kauneusbloggaaja.

Tällaisia namusia on pusseista paljastunut tähän mennessä.

Onko tarpeeksi monta kuvaa? ^_^

Ajattelin tehdä kalenterituotteiden kanssa niin, että lahjoitan ne joululahjaksi Facebookin Jouluapua-sivun tai jonkun muun vastaavan tahon kautta. Niin ihana kuin kalenteri onkin, itselläni on kosmetiikkaa jo yllin kyllin.

Ja onhan minulla myös suloinen, perinteinen paperikalenterini, josta olen avannut luukkuja yhdessä teidän kanssanne. :)

Vanhoissa kunnon adventtikalentereissa kuuluu olla juuri tällainen ohut kuvapaperi, jonka ansiosta kuvat valaistuvat kauniisti kun kalenterin laittaa ikkunaa vasten. Minun joulukalenterini on lapsesta saakka ollut aina ikkunassa. :)

Tänään ripsiväriarvion kohteena Lancômen viimeisin maskaralanseeraus - Grandiôse.

Maskara on saatu maahantuojalta.

Mitä tämä uutukainen lupaa?

"Viuhkamaiset, upeasti kaartuvat ripset.

Lancôme esittelee nerokkaan levitystekniikan, jonka avulla luot vaivattomasti täydellisen viuhkamaiset ja tasaisen tuuheat ripset.

Grandiôse-maskaran 'joutsenkaula'-harjalle ja sen uraauurtavalle muodolle on haettu patenttia. Lyhyen ja mutkittelevan muodon ansiosta harjalla on helppo levittää maskaraa kaikkiin ripsiin nurkasta nurkkaan ja tyvestä kärkeen."

Avainsanat: viuhkamaisuus, tasainen tuuheus, kaarevuus, intensiivisyys.

Itse en yleensä ole erikoisempien harjojen ystävä, mutta tästä joutsenkaula-varresta kyllä tykkään. Varren tuntua on vaikea selittää, sen vain kokee meikatessa. Se ei tule niin lähelle poskipäätä kuin suora varsi, ja tuntuu jotenkin kaiken kaikkiaan näppärämmältä ja sillä saa kohotettua ripsiä paremmin.

Lancôme neuvoo käyttämään harjaa mutka ylöspäin käännettynä sisänurkissa ja alaripsissä, ja muuten mutka alaspäin, mutta itse käytän harjaa aina mutka ylöspäin. Tuntuu minulle toimivimmalta.

Käydäänpä sitten maskara läpi uuden 8-osaisen kaavani mukaan.

1. Hylsy - vähän turhan pullukka ja suurikokoinen minun makuuni. Muuten tietysti ihan tyylikäs, ja korkin kukkayksityiskohta tuo selektiivisen elegantin yksityiskohdan.

2. Harja - kuminen ja suhteellisen harvapiikkinen. Pehmeä verrattuna Lumeneen. Ei tarpeeksi erotteleva minun ripsilaadulleni, tämän tyyppinen harja yhdistettynä Grandiôsen tyyppiseen massaan annostelee maskaraa hyvin paksulti.

3. Massa - voidemainen, paksu, nopeasti kuivuva. Ehkä tämä liittyy kaarevuuden lupaukseen..? Nopea kuivuvuushan auttaa ripsiä pysymään taivutettuina - kostea ja hitaasti kuivuva massa päinvastoin suoristaa ripsiä. Ripset jäävät aika "tönkön" tuntuisiksi.

4. Kerrostuvuus - kerrostuu voimakkaasti, yhdellä ainoalla vedolla ripsiin jää reilusti maskaraa. Toinen kerros tekee jo huomattavasti paksummat ripset.

5. Paakkuuntuu? - ei mainittavasti.

6. Klimpittää? - jonkun verran, koska massa on niin paksua, ripseni niin hennot ja harvat ja harja niin heikosti erotteleva. Ripset siis liimautuvat herkästi yhteen paksummiksi "klimpeiksi".

7. Yleiskokemus - ei ihanteellisin mahdollinen maskara minun ripsilleni. Paksuutta tällä kyllä saa, mutta minun ripseni kaipaavat volyymin lisäksi myös erottelevuutta.

8. Täyttääkö lupauksensa? - Viuhkamaisuudesta en osaa kyllä sanoa, mitä se edes tarkoittaa? :D Kaartuvuus? Joo, tavallaan. En ole kokenut, että maskara itsessään taivuttaisi ripsiä (sellaistakin teknologiaa on), mutta kyllä ne ehdottomasti pysyvät ripsentaivuttajien jälkeen kaarevampina kuin jollain muulla maskaralla, sillä massa kuivuu ja jähmettää ripset niin nopeasti. Tasainen tuuheus? No... voisi olla tasaisempikin, ripsien yhteenliimautuminen verottaa tasaisuuden vaikutelmaa.

Intensiivisyys? Joo, tämä lupaus täyttyy. Omiin ripsiini en ole rohjennut kolmatta kerrosta edes laittaa, tulisi varmasti ihan överin paksut ripset. Vahvemmalla ripsilaadulla Grandiôse toimii varmasti erinomaisesti, mutta hennot ripset liimautuvat ikävä kyllä helposti yhteen.

Kokemukseni perusteella Lancômen volyymimaskaroiden massa on ripsarimarkkinoiden tuuheuttavimpia, massa todella nappaa kiinni ja kerrostuu ärhäkästi, ja Grandiôse vahvistaa kokemusta edelleen. Oma suosikkini Lancômelta on perus-Hypnôse, jonka massa on Grandiôsea kevyempää ja harja perinteinen kuituharja.

.

Off topic - tänään on ollut aikamoisia haasteita julkaista päivän joulukalenteriluukun kommentteja - blogipohja on jumittanut taas ja pahasti, etenkin kommenttien hallinnan osalta. Vieläkin on satoja julkaisematta - jos siis vaikka joku sattuu ihmettelemään miksei oma osallistumiskommentti näy.

Terkut junasta!

En ehtinyt tehdä tänään "normi"postausta, eikä mun pitänyt sellaista enää yrittää junassa kasaan naputellakaan. (Laivalla tapoin bloggauksen sijaan aikaa mm. kirjoittamalla joululahjatoivelistaa, budjetoimalla onnettomalta näyttävää joulu-tammikuutani ja nuuhkimalla eri deodoranttiehdokkaita miehelle tax freessa :D Kelpo ajanvietettä tämäkin, eikö? ^_^)

No nyt mä kuitenkin tuuttaan ulos tällaisen kahden minuutin spontaanin höpöpostauksen. Kun eilen illalla liikuttiin niin "vakavissa" kemian aiheissa, niin nyt voi vastapainona julkaista Photo Booth -tason kuvia sisältävän random-"tää-tuli-just-mieleen" -jutun. :)

Tiedättehän Sensain Sponge Chiefin? Puhdistusliinan, johon niin moni on rakastunut ja koukuttunut?

Minun liinani on jossain kylppärin laatikossa ruttuun tungettuna ja unohdettuna. Ei tullut meistä erottamattomia. (Itse tykästyin enemmän paljon vaatimattomammalta näyttävään musliiniliinaan.)

Jotain Sponge Chiefistä kuitenkin jäi käyttöön. :)

Sen pakkaus on ihan täydellinen tietokoneen hiiren kuljetus"tasku"! :) Kuin tehty siihen! :)

Hiiritasku kulkee mulla aina repussa tai laukussa, missä nyt ikinä läppäreineni kuljenkaan. En tykkää heittää hiirtä kassiin "paljaaltaan" jostain syystä. (Tunnustan olevani aivan riippuvainen hiirestä, en osaa mm. käsitellä kuvia ilman sitä - tai ainakin kuvien käsittely on huomattavasti kömpelömpää.)

Kiinnostiko tämä tieto ketään? Ei varmaankaan. :) Mutta itseäni aina vähän hymyilyttää kun otan Sponge Chief -taskun esiin. Niinkuin äsken. Kun aloin käsitellä huomisen kalenteriluukun kuvaa.

Niin arvokas liina - ja yksi ottaa siitä käyttöön vain ulkopakkauksen.

Laitetaan tähän vielä Totti.

Ihan vain kun tämä sattui olemaan junakuvia edeltänyt kuva Photo Boothin kuvakansiossa. Ja Tottihan nyt on aina <3

P.S. Hei - kerronpas sellaisen, niin saadaan postaukseen jopa informaatioarvoa, että Diorin uudistuneet viisikot ovat VIHDOIN saapuneet Viikkarin laivoille. Viime kuussahan niitä ei vielä(kään) ollut. Hintaa paleteilla on alle 45 euroa (olikohan 43,90€ tarkka hinta), eli runsaat 20 euroa halvemmalla irtoaa kuin maa-hinnalla. :) *peukku* (Ja halvemmalla kuin Jenkeissä.) Tiedoksi kuitenkin ihanasta Cuir Cannagesta haaveileville - kyseinen paletti ei kuulu laivojenkaan tax free -valikoimaan. Lentokentillähän olen jo todennut sen puuttuvan. Ilmeisesti on sitten niin, että travel retail -valikoimassa on vain tietyt Dior-paletit, joihin Cuir Cannagea ei ole valittu. Pikkuisen outoa, jos minulta kysytään.

Noniin, yritetään!

Tässä siis vihdoin se kauan ”pihtailemani”, Mádaran Lotte Tisenkopfa-Iltneren esittämä tieteellinen perustelu luonnonkosmetiikan paremmuudesta iholle verrattuna synteettiseen kosmetiikkaan. Kirjoittamani teksti perustuu suurelta osin biologian tohtori Janis Ancansin (Latvian yliopisto) artikkeliin aiheesta.

Kun luette eteenpäin, saatatte ymmärtää, miksi vähän viivyttelin jutun kanssa. Tämä ei ole asia, jonka ”perustavis” pystyy helposti ymmärtämään – minä mukaan luettuna. Kyse on puhtaasti kemiaan perustuvasta selityksestä, ja koska itsekään en voi väittää millään lailla olevani perehtynyt orgaaniseen kemiaan, oli selitystä hankala saada sellaiseen muotoon, että a) en puhu kemiallisilla termeillä ihan päin honkia ja b) muutkin kaltaiseni tavikset sen ymmärtävät.

En edelleenkään osaa arvioida sainko jutusta aikaan sellaisen josta tajuaa mitään - ja jos joku kemian fakta on väärin niin korjaukset otan vastaan mitä nöyrimmin.

Korostan, että en itse ota kantaa selitykseen – välitän vain teille kuulemani koska se oli minusta äärimmäisen mielenkiintoista.

Miksi luonnolliset ainesosat ovat kemiallisesta näkökulmasta parempia kuin synteettisesti valmistetut?

Selitys liittyy kemian ilmiöön nimeltä isomeria.

Orgaanisissa yhdisteissä (joista me ihmiset, kasvit ja eläimet koostumme), on muotoja, joita kutsutaan saman yhdisteen eri isomeereiksi.

Isomeerit ovat molekyyleja, joilla on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakenne. Niillä on myös toisistaan poikkeavia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Luonnossa useimmat molekyylit, kuten aminohapot ja sokerit, esiintyvät ainoastaan yhdessä mahdollisessa muodossa, ja tätä muotoa solumme pystyvät käyttämään.

Lotte havainnollistaa molekyylien rakennetta kynän, juomalasin ja omenan avulla

Kun sama yhdiste luodaan kemiallisen synteesin kautta, eli kun ihminen valmistaa sen labrassa, sisältää yhdiste myös peilikuvaisomeerin ja yhden tai useampia muita isomeereja, joita ei esiinny luonnossa. Näitä ylimääräisiä, ”vääriä” isomeereja solumme eivät joko pysty käyttämään lainkaan, tai hyödyntävät hyvin heikosti luonnolliseen, "oikeaan" isomeeriin verrattuna.

Esimerkki: glukoosi.

Glukoosi esiintyy luonnossa ainoastaan D-muodossa. D-glukoosi maistuu makealta ja se on elintärkeä energianlähde soluillemme. Kun glukoosi syntetisoidaan, syntyy oheistuotteena myös isomeeri L-glukoosi. Sillä on samankaltainen makea maku kuin D-glukoosilla, mutta sillä ei ole meille mitään ravintoarvoa eikä se pysty toimimaan soluille energianlähteenä. Elimistö ei pysty hyödyntämään L-glukoosia, minkä seurauksena sillä on usein myös laksatiivinen vaikutus.

Joko tipuitte kärryiltä? Miten tämä liittyy kosmetiikkaan?

Yritän edelleen yksinkertaistaa:

* Kun kosmetiikkaan käytettävä yhdiste otetaan suoraan luonnon raaka-aineesta, se sisältää vain ”oikean” isomeerin, sen molekyylimuodon, jonka solumme tunnistavat ja pystyvät hyödyntämään.

* Kun kosmetiikkaan käytettävä orgaaninen yhdiste valmistetaan synteettisesti, se sisältää luonnossa esiintyvän isomeerimuodon lisäksi myös peilikuvaisomeerin ja muita isomeereja, jotka ovat soluillemme hyödyttömiä tai vaikeasti hyödynnettäviä.

Nämä ”väärät” isomeerit voivat olla suhteellisen harmittomia tai merkityksettömiä yhdisteitä, mutta ne voivat myös olla myrkyllisiä.

Valmistajat pyrkivät puhdistamaan yhdisteitä, mutta puhdistusprosessi kasvattaa valmistuskuluja ja tätä kautta lopputuotteen hintaa. Tällä perusteella voidaan miettiä, kuinka kannattavaa valmistajille on suorittaa todella perusteellisia puhdistustoimenpiteitä.

Kemiallisen synteesin kautta valmistetut aktiiviaineet sisältävät ”väärien” isomeerien lisäksi myös tuotantoprosessin aikana syntyneitä epäpuhtauksia ja liuottimien ja reagenssien jäämiä. Näitä epäpuhtauksia on jäljellä pieninä pitoisuuksina myös lopputuotteessa, koska täydellinen puhdistus ei ole teknologisesti mahdollista.

Mikä tahansa orgaaniseen yhdisteeseen perustuva aktiiviaine on siis helpommin elimistömme hyödynnettävissä, kun se on lähtöisin luonnosta. Esimerkiksi E-vitamiini on yhdiste, joka Ancansin mukaan on kaksi kertaa tehokkaampi luonnollisena kuin synteettisesti valmistettuna.

Kuulostaako ihan hatusta tempaistulta? Mitkä ihmeen ”väärät isomeerit”…?

Kyllä näissä jotain perää todella on, sen vahvisti artikkeli jonka löysin Duodecimin sivuilta.

Tiivistettynä dosentti Jaakko-Juhani Himbergin artikkelista: "Lääkeaineella voi olla kahdet kasvot":

(artikkelissa puhutaan lääkeaineiden isomeereista sekä lääkevalmisteiden sisältämistä epäpuhtauksista)

”Käytössämme on lääkevalmisteita, jotka sisältävät myös vaikuttavan aineen peilikuvarakenneisomeereja. Lääkkeen haluttu vaikutus on yleensä vain toisen isomeerin ansiota, ja toista isomeeria voidaan pitää turhana painolastina – vaikka silläkin voi olla vaikutuksia.

(…)

Jo lähes koko tämän vuosisadan ajan on tiedetty, että farmakologiset vaikutukset ovat vaikuttavan aineen stereokemiasta riippuvia. Lääkkeet toimivat ympäristössä, jossa elimistömme omat kiraaliset molekyylit luovat monille solun rakenteille ja hormonaalisten tai aineenvaihduntamekanismien säätelylle suuren rakenteellisen spesifisyyden. Useimmat käyttämistämme lääkkeistä eivät kuitenkaan täytä tätä vaatimusta eivätkä ole stereokemiallisesti puhtaita.

Miksi emme sitten saa käyttöömme vain toivotun vaikutuksen sisältäviä lääkkeitä? Syynä on tavallisen synteettisen orgaanisen kemian epätäsmällisyys. Synteettisen kemian reaktiot ovat useimmiten niin epäspesifisiä, että ne tuottavat lääkeainemolekyylejä stereokemiallisina seoksina. Lääkkeiden sisältämiä muita epäpuhtauksia, kuten synteesin lähtöaineita ja hajoamistuotteita, valvotaan tarkkaan. Lääkkeet saavat kuitenkin sisältää varsinaista vaikuttavaa ainetta rakenteellisesti muistuttavia epäpuhtauksia joskus jopa enemmän kuin varsinaista lääkeainetta."

*

Kysymykseksi jää, voiko ulkoisesti käytettävän kosmetiikan vaikuttavia aineita verrata lääkeaineisiin isomerian ulottuvuudessa. Sen pähkäilyyn eivät minun tietoni riitä, pitäisi varmaankin olla lääkis tai kemian opinnot käytynä jotta olisi edellytyksiä sanoa asiasta jotain.

Joka tapauksessa – äärimmäisen mielenkiintoista. Jännä, ettei mikään muu luonnonkosmetiikkaa suosiva taho ole tätä selitystä aiemmin tarjonnut. Ainakaan minä en ole siihen Mádaran-vierailua aiemmin törmännyt.

Minulla on suru-uutinen.

Joku teistä on tämän varmasti jo tiennytkin.

Itse kuulin siitä vasta tällä viikolla.

Kaikkien aikojen paras neutraalin vaalea luomiväri/kasvohighlighter, L'Orealin Color Appeal -sarjan legendaarinen numero 21, Golden Beige, on saapunut tänä syksynä yli 10-vuotisen historiansa päähän.

Koko Color Appeal -sarja on lopetettu. Golden Beigeä ei enää valmisteta.

*kyynel*

Golden Beige on luomiväri, joka ei ole voinut jäänyt keneltäkään blogini pitkän linjan lukijalta huomaamatta. Se on ollut mukana lukuisissa meikeissä niin silmissä kuin kasvoilla vuosien läpi. Enkä suinkaan ole yksin Golden Beige -rakkauteni kanssa. Tämä luomiväri on alalla pienessä kulttiasemassa - enkä nyt tiedä onko niin pienessäkään. Nappi löytyy lukuisten ammattilaisten meikkipusseista - sävy vain on niin täydellinen kulmaluulle tai poskipäälle sipaistavaksi.

Vuosien varrella olen jakanut tämän vinkin varmaan useammin kuin minkään muun; "Hyvä korostuspuuteri? Miksi maksaisit lompakkosi tyhjäksi selektiivisten brändien vain LE-kokoelmissa ilmestyvistä highlightereista kun yksi markkinoiden parhaista korostussävyistä löytyy markettimeikkihyllystä?"

Voi Golden Beige. Muistamme sinut hopeisessa hylsyssä, sitten kultaisessa, välillä tähtikuviolla, välillä taas tasaisella pinnalla... Color Appeal -luomivärejä tuli ja meni, mutta yksi pysyi - Golden Beige. Ei ole ollut L'Orealillekaan mikään salaisuus että sävy on kestosuosikki.

Itse muistelen ostaneeni ensimmäisen Golden Beigeni 2000-luvun alussa. En tiedä tarkalleen milloin sävy on ilmestynyt, L'Orealiltakaan ei osattu tähän vastata. Se on mahdollisesti ollut valikoimassa jo 90-luvun puolella.

L'Orealilla yli 10 vuotta työskennellyt kouluttaja Mari Juntunen totesi, "Sen tiedän että Golden Beige on ollut talossa minua kauemmin".

No, kuten kaikessa, ajat menevät eteenpäin. Nyt oli Golden Beigen aika lähteä. Hassua - aivan tuikitavallisen vaalean beigen näköinen sävy - ja silti sille ei löytynyt (ainakaan omasta hintaluokastaan) vastinetta. (MACin Shroom on mielestäni aika lähellä selektiivisellä puolella - ei ihan yhtä hohtava mutta sävy todella lähellä.) Niin "tylsän" näköinen sävy - ja niin korvaamaton. Me meikkien suurkuluttajat tiedämme, mistä kaikesta Täydellinen Luomiväri koostuu; joissain yksilöissä kaikki vain kohtaavat; koostumus, rakenne, sävy, levittyvyys, pysyvyys...

Onneksi minulla on jemmassa vielä yksi ihan korkkaamaton Golden Beige. Jos vielä bongaatte näitä jostain, tiedätte, että viimeisiä viedään. Ymmärtääkseni Color Appeal lopetettiin virallisesti syksyllä, mutta sävyjä saattaa olla vielä jäljellä jossain.

Itselleni Golden Beigen poismeno tuli ihan puun takaa siksi, ettei siitä ole kauankaan kun sitä vielä hypistelin kaupoissa. Ja huomioin, että vanhuksen pinta oli taas muutettu - takaisin tasaiseksi.

Jos vielä jossain sellaisen näen, ostan pois ihan silkasta tunnesyystä. <3

Jo vain. Viime viikolla minulla oli aivan poikkeuksellinen herkuttelunhimo iltaisin, ja teki ihan älyttömästi mieli jotain jouluista. Normaalin illallisen sijaan katoinkin sitten pöytään leivonnaisia joulun mauilla - sunnuntaina piparinmakuista rahkakakkua, maanantaina suklaista kesäkurpitsakakkua, tiistaina luumuisia rahkamuffineita ja torstaina sama satsi raejuustoversiona. :) Keskiviikkona illallisen korvasi Questin Double Chocolate Chunk -patukka! ^_^

Enpähän tiedä milloin olen viimeksi kokenut tällaisen monen päivän makeanhimon (ja se iski nimenomaan iltaisin..!) - mutta kun se enää niin harvoin kohtaa, niin siitähän otetaan kaikki irti! :D

Kuvat ovat valitettavasti kaikkea muuta kuin houkuttavat, mutta leipomukset sitäkin maistuvampia. :)

Minulla jo sormet syyhyää päästä uunin ääreen jouluna...! Joulun maut ovat vain niiiiin hyviä! :)

(Valmistettu 9 x 11 cm kokoiseen vuokaan)

Pohja:

1 dl hasselpähkinäjauhoa

25 g voita

kanelia, makeutusta

Nypi pehmennyt voi, jauhot ja mausteet yhteen. Laita hetkeksi jääkaappiin tai pakkaseen jotta taikina jähmettyy ja on vähemmän tahmeaa. Painele taikina vuoan pohjalle.

Täyte:

200 g kermarahkaa

50 g raejuustoa

1 kananmuna

piparkakkumaustetta

makeutusta (itse käytän stevia-erytritolia)

Sekoita ainekset yhteen ja tarkista maku. Kaada vuokaan ja paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia.

(Valmistettu 9 x 11 cm kokoiseen vuokaan)

0,5 dl mantelijauhoa

0,5 dl hasselpähkinäjauhoa

1 kananmuna

1 dl raastettua kesäkurpitsaa

loraus rypsiöljyä (n. 0,5 dl)

n. 3 rkl tummaa kaakaojauhetta (en mitannut, kaadoin vain pakkauksesta)

ripaus kanelia

3 tl stevia-erytritol-makeuttajaa

muutama pala stevialla makeutettua tummaa suklaata

Sekoita kuivat aineet yhteen. Vatkaa yhteen kananmuna ja makeutus. Yhdistä kuivat aineet, munavaahto, kesäkurpitsaraaste ja öljy. (En oikein tiedä miksi tuo öljy olisi tarpeen, mutta se mainittiin useissa kesäkurppakakkuohjeissa.) Kaada taikina vuokaan ja tuikkaa sekaan muutama pala tummaa suklaata. Paista kakkua 175 ateessa noin 30-40 minuuttia uunista riippuen, peitä pinta loppuajaksi foliolla jos alkaa mustua.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeilin kesäkurpitsaa kakussa. Olen kuullut että se on tosi suosittu kakkujen mehevöittäjä. Ja tälle voi kyllä sanoa 'aamen' kokeilun jälkeen! Oijjoi miten mehevä mutta samalla murea kakku aineista syntyi...! Voin kertoa että söin kerralla koko kakun. ;)

Tein tämän ensin pelkkänä rahkaversiona, mutta unohdin kuvata ne (katosivat taas sen verran nopeasti parempiin suihin). Torstaina minulle tuli pari kaveria kylään ja halusin tehdä näitä uudelleen, mutta rahka oli melkein lopussa. Niinpä tein täytteen siitä mitä jääkaapista löytyi ja sekoitin loppurahkan kaveriksi raejuustoa ja kermaa. :) Toimi oikein hyvin niinkin.

Ohjeesta tulee neljä suurta muffinia - tai miksi näitä nyt haluaa kutsua, kakkusia! :)

Pohja:

(jouduin soveltamaan jauhojen suhteen koska käytössäni oli äidin keittiö, ei omani. Kotona olisin käyttänyt kookosjauhoa ja tehnyt tämän muffiniohjeen mukaan.)

50 g voita

0,5 dl stevia-erytritolia

1 kananmuna

0,5 dl mantelijauhetta

0,5 dl hasselpähkinäjauhetta

0,5 dl vehnäleseitä

1 tl leivinjauhetta

Sekoita yhteen pehmennyt voi ja makeutus. Vatkaa joukkoon kananmuna. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne seokseen. Annostele taikinaa muffinivuokiin ja esipaista muutama minuutti 200 asteessa.

Täyte:

2 rkl rahkaa

1/2 purkkia (100 g) raejuustoa

loraus (n. vajaa puoli desiä) kermaa

n. 3/4 purkkia Bona-luumusosetta

makeutusta maun mukaan (luumusose tuo jo aika paljon makeutta)

ripaus kanelia tai piparimaustetta jos haluat mausteisemman

(SantaMarian piparkakkumauste sopii paremmin kuin Meiran, Meirassa on pomeranssinkuorta)

1 kananmuna

Sekoita ainekset yhteen ja tarkista maku. Luumuisempia - tosin vähemmän karppeja - muffareita saat, jos korvaat Bona-luumusoseen luumuhillolla tai teet itse luumusosetta kuivatuista luumuista). Lusikoi täytettä esipaistettujen muffinien keskelle. Paista noin puoli tuntia 200 asteessa.

Herkkuhetkiä toivotellen,

Viljaton, sokeriton kakku-tonttunne :)

Nyt kuulolle herkkäihoiset, apteekkituotteista kiinnostuneet lukijani.

Saan säännöllisesti kyselyitä kokemuksistani ja mielipiteistäni apteekkikosmetiikasta, mutta koska itse käytän nykyään luonnonkosmetiikkaa, ovat apteekkisarjat jääneet viime vuosina vähemmälle tutustumiselle. Ihonhoitohistoriani kuitenkin on apteekkikosmetiikkapohjainen ja apteekkituotteet olivatkin luottokosmetiikkaani yli vuosikymmenen. Ihoni tykkäsi niiden yksinkertaisesta ja miedosta koostumuksesta.

Kun Indiedaysilla tarjoutui tilaisuus hakea La Roche-Posay –kampanjaan, ajattelin että haa, tässäpä tilaisuus tutustua yhteen arvostetuimmista apteekkisarjoista ja tarjota erityisesti herkkäihoisia lukijoita palvelevaa sisältöä. Tällä kertaa ei siis eteerisiä öljyjä eikä biodynaamisilta pelloilta kerättyjä kukkaisuutteita, vaan lähdevettä ja äärimmäisen siedettyihin, rauhoittaviin ainesosiin pohjautuvia koostumuksia.

Laajasta tuotesarjasta 14 on saanut Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen.

Kuva: La Roche-Posay

La Roche-Posay on erikoistunut herkistyneen, kuivan, allergisen ja atooppisen ihon hoitoon, mutta valikoimasta löytyy tuotteita ihan kaikille ihotyypeille, myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle.

Itsellänihän ei ole erityisen herkkä tai kuiva iho, mutta iho reagoi näpyillä mikäli käytän liian tuhteja koostumuksia. Olen myös erityisen vaativa koostumusten ja iholle jäävän fiiliksen suhteen.

Viimeiset kaksi viikkoa olen käyttänyt ainoastaan La Roche-Posay’ta. Runsaasta tuotesetistä erottui selvästi muutama suosikki, joita voisin kuvitella käyttäväni jatkossakin, vaikka itse luonnonkosmetiikkaa suosinkin.

Pyrin arvioimaan tuotteita objektiivisesti eri kuluttajaryhmien kannalta, antamatta oman kosmetiikka”suuntaukseni” vaikuttaa.

PUHDISTUS

La-Roche Posaylla on puhdistustuotteita jokaiseen makuun; emulsiota, geeliä, vaahtoa ja misellaarivettä. Minun testipakettiini kuului kolme puhdistustuotetta.

PHYSIOLOGICAL MICELLAR SOLUTION –puhdistusvesi

Misellaarivedet ovat viime vuosien kasvava hittipuhdistusmuoto, ja yhä useammalla merkillä on nykyään valikoimassaan sellainen. Itse en kuulu tämän puhdistusmuodon ystäviin, millä pohjalla La Roche-Posayn tuote yllätti positiivisesti. Misellaarivesihän on puhdistusneste, kuin kasvovesi, jota ei huuhdella iholta vedellä. Se soveltuu niin kasvo- kuin silmämeikin poistoon.

Physiological –misellaarivesi osoittautui vallan mainioksi silmämeikinpoistajaksi. Pitkän linjan lukijani tietävät todella herkistä silmistäni ja ongelmastani silmämeikinpoistajien suhteen – lähes kaikki tuotteet kirvelevät silmissäni. La Roche-Posayn misellaarivedessä on kevyesti geelimäinen koostumus, ja se liukuu iholla mukavasti – eikä todellakaan kirvele ei sitten yhtään. Silmämeikki liukenee helposti. Tämän käytän loppuun!

PHYSIOLOGICAL –silmämeikinpoistovesi * Allergiatunnus *

Selvästi miedompi kuin misellaarivesi, soveltuu kokemukseni perusteella hyvin kevyen meikin poistoon. Itse meikkaan vahvasti joten misellaarivesi toimi minulla paremmin. Plussaa kuitenkin tällekin tuotteelle täydestä kirvelemättömyydestä!

PHYSIOLOGICAL- puhdistusvaahto

Jee, pumppuvaahto! Näistä minä tykkään, mikä ei varmasti ole jäänyt blogissa piiloon. Haluan käyttää kasvojen puhdistukseen vettä ja suosin runsaasti vaahtoavia, vedellä huuhdeltavia tuotteita.

Physiological-vaahto on kermaisen pehmeää ja liukasta, ja jättää ihon todella sileäksi. Narskuefektiä tämä ei tee, eikä ihoa kiristä pesun jälkeen. Pesevyydestä vastaa SLES (sodium laureth sulfate) yhdistettynä joukkoon hellävaraisempia puhdistavia aineita, jolloin puhdistustulos on samalla tehokas ja hellävarainen. Itse olen todella tarkka putsarini jättämästä ihofiiliksestä, joten tätä tuotetta suosittelen erityisellä ilolla! La Roche-Posay –testisatsin suosikkini numero 1!

KOSTEUTUS

HYDRAPHASE Intense Legere –kosteusvoide

Hydraphase on La Roche-Posayn sarja pintakuivalle iholle. Kaikki ihotyypit voivat kärsiä pintakuivuudesta, ja sarjasta löytyy erikseen kosteusvoide normaalille ja sekaiholle sekä kuivalle iholle, UV-suojallisina ja ilman.

Intense Legere on kosteusvoiteista kevyempi. Jo incistä näin heti että tämä voide sopii ehdottomasti parhaiten sekaiholle. Kun voiteen levittää iholle, on fiilis välittömästi raikas ja kosteutettu, olematta silti yhtään rasvainen - kuin kastevettä sataisi iholle. Voide imeytyy heti jättäen supersileän ja himmeän pinnan. Tunnetta voisi kutsua jopa kevyen primer’maiseksi ja aavistuksen puuteriseksi. Ainesosaluetteloa lukemalla ymmärtää, mihin tunne pohjautuu. (Voide sopiikin varmasti erinomaisesti meikinalusvoiteeksi.)

Tämä on tuote sinulle, joka haluat voiteelta kosteustehon lisäksi siloittavuutta. Tunne saadaan aikaan formuloimalla tuote kalvonmuodostajilla, jotka osaltaan auttavat myös lukitsemaan kosteutta ihoon. Toisille tämä kosmeettinen ominaisuus on voiteessa tärkeää, toisille ei. Itse kuulun jälkimmäisiin.

HYDRAPHASE Intense –silmänympärysgeeli * Allergiatunnus *

Hyaluronihapolla tehokkasti pintakuivuutta lievittävä ja pintakuivuudesta johtuvia juonteita silottava geeli silmänympärysiholle. Napakka koostumus – geelien kohdalla voi helposti todeta, että synteettinen kosmetiikka tarjoaa paremmat koostumukset kuin luonnonkosmetiikka. Luonnonkosmetiikassa geelimäiset tuotteet tuppaavat järjestään olemaan vetisiä tai hyytelömäisiä.

Hydraphase sopii myös silmänympäryksen turvotuksesta kärsiville. Minulle sen kosteusteho oli liian kevyt, silmänympärykseni vaativat voidemaisen, enemmän rasvoja sisältävän koostumuksen.

TOLERIANE ULTRA –kosteusvoide * Allergiatunnus *

La Roche-Posay –suosikkini numero 2! Kun vertasin tämän ja Intense Legere –voiteen ainesosia, tiesin heti (siis ennen kuin olin kumpaakaan edes avannut), että tämä on se minulle sopivampi. Ja niinhän se oli.

Toleriane on La Roche-Posayn sarja erityisen herkälle ja herkistyneelle iholle. Tuotteista on karsittu pois kaikki yleisimmin herkistävät ainesosat. Linjan kaikki tuotteet ovat hajusteettomia, säilöntäaineettomia ja alkoholittomia.

Syy, miksi arvasin Toleriane Ultran sopivan minulle paremmin liittyy koostumukseen – siinä on suosikkiainesosiini kuuluvia, tehokkaasti kosteuttavaa skvalaania sekä pehmentävää, luonnollista shea-voita. Koostumus sopii myös silmänympäryksille.

Toleriane-linjaan kuuluu myös kaksi muuta kosteusvoidetta, toinen normaalille ja sekaiholle ja toinen kuivalle iholle. Ultra-voide jää rasvaisuudeltaan näiden väliin, ja on koostumukseltaan suojaavan tuntuista – ei ohutta emulsiota mutta ei jäykkää, nahkean pinnan jättävää rasvaakaan.

Sanoisin, että oikein hyvä koostumus iholleni talviaikaan, jolloin suojaavuus on tarpeenkin. Kesällä Ultra olisi liian täyteläistä.

ROSALIAC CC CREME SPF 30

Rosaliac on La Roche-Posayn hoitosarja couperosa-iholle. Sarjaan kuuluu seerumin ja kahden päivävoiteen lisäksi myös CC-voide, joka lupaa peittää kaikentyyppisen punoituksen riippumatta punoituksen aiheuttajasta. Koska kyseessä on sävytetty kosteusvoide eikä meikkituote, ei peitto tietenkään voi olla yhtä hyvä kuin meikkivoiteessa, mutta CC/BB-voiteiden sarjassa voide tasoittaa ihon sävyä minusta oikein kiitettävästi.

Voidetta on vain yhdessä sävyssä, joka sopii vaaleasta medium-iholle. Voiteen kosteusteho riitti minulla yksinään, iho ei jäänyt kiristävän tuntuiseksi vaikka en laittanut alle seerumia tai muutakaan kosteustuotetta. Koin, että voide kaipasi päälle puuteroinnin, muuten iho jäi kosteahkon tuntuiseksi.

.

Testisatsiin kuului vielä muitakin tuotteita, mutta halusin tässä kampanjapostauksessa nostaa esiin itseäni kiinnostavimmat tuotteet joista minulla oli eniten sanottavaa. Voi olla, että kirjoittelen lopuista tuotteista vielä myöhemmin, mutta eiköhän tällä postauksella taas ala jo olla tarpeeksi pituutta. ;) Ollaankos siellä vielä hereillä? :)

Kuva: La Roche-Posay

Summa summarum: kokemukset La Roche-Posayn tuotteista vahvistivat brändin lupausta siitä, että kyseessä on todellakin herkälle iholle kehitetty sarja. Ihoni tai silmäni eivät reagoineet ikävästi kertaakaan kahden viikon aikana. Koostumukset ovat varmasti mieleisiä kuluttajalle, joille tuotteiden kosmeettinen miellyttävyys on tärkeää. Ne tuotteista, jotka ovat hajustettuja, tuoksuvat miedon raikkaille, tulee mieleen lumpeen kukat. :)

Koska olen tietenkin myös kampanjapostauksissa rehellinen, niin totean, että itselleni luonnonkosmetiikan koostumukset ovat mieleisempiä. Oli kuitenkin kiinnostavaa päästä näin perusteellisesti tutustumaan apteekkisarjaan, ja huomata, että sieltä kuitenkin löytyi tuotteita joista minäkin tykkäsin. Silmämeikinpoistoaineissahan esimerkiksi käytän muutenkin synteettisiin ainesosiin pohjautuvia tuotteita, luonnonkosmetiikasta ei löydy tarpeeksi tehokkaita tai helposti ärtyville silmilleni täysin sopivaa silmämeikin puhdistustuotetta.

*

Lisätietoa La Roche-Posayn tuotteista voi käydä lukemassa täältä. Sivulle on koottu artikkeleita eri iho-ongelmista kuten atooppisesta ihosta, aknesta ja couperosa-ihostaja sekä vinkkejä erilaisten ihotilanteiden hoitoon.

Mikäli kutkuttelisi päästä itsekin testaamaan La Roche-Posayn tuotteita, voi sivulla myös osallistua arvontaan, jossa voi voittaa 150 euron arvoisen La Roche-Posay –paketin. Osallistumisaikaa on 28. joulukuuta saakka.

Kyllä se nyt vain on aika palata geelikynsiin. Näin on.

Vasemman käden kynteni tänään.

Tilanne: laskujeni mukaan kaikki kynnet paitsi yksi (tuo vasemman käden keskisormi) ovat Trind-kuurin aloitettuani napsahtaneet poikki juuresta (kerroin Trindin kuivattavasta lieveilmiöstä täällä).

Kynnet eivät liuskoitu, eivät todellakaan. Eli Trind hoitaa hommansa.

Mutta ne katkeavat. Öljyäminen aamuin illoin ei auta. Kynnet eivät jousta.

Päivän lakkauksen lakat: Mavalan Copper Violet, L'Oreal Color Richen Kimono Empire ja Essien Summit Of Style. Color Riche ja Essie saatu blogin kautta. Mavalan ostin Rovaniemeltä - ei voinut vasatustaa tuota kupari-violetti-duochromea..!

Sieltä se käännös lähtee taas tomerasti.... Kynteni kasvavat siis tarpeeksi pituutta saavutettuaan korkkiruuville.

Lapion muotoinen vinkura. Ei ole tosiaan meitä kaikkia kynsigeeneillä siunattu.

Ei, kyllä aika on nyt kypsynyt. Vietin taannoin tyytyväiset 1,5 vuotta kynnet geelillä vahvistettuna, jolloin niiden muoto pysyi suorana. Palaan mieluusti tuohon tilaan ja annan itselleni joululahjaksi uudet "geelit". Toivottavasti blogin kynsilakkajututkin sen myötä taas elpyisivät.

.

Tässä muutama säälittävähkö lakkakuva kahden viikon takaa:

Etusormen käppyräkin on ehtinyt kuvan oton jälkeen katketa juuresta. Jos ei, se olisi todennäköisesti jo ehtinyt kääntyä melkein kokonaan ympäri.

Kynsillä Lumenen juhlakokoelman sävyt 37 Tähtiyöt ja 39 Kimallus hiekassa. (...jotka voi voittaa tämän päivän joulukalenteriluukusta...! No ei just noita mun kappaleita vaan omat uudet :))

Luulen että tämä voi olla mun joululakkaus tänä vuonna klassisen China Glaze Ruby Pumpsin sijaan.

Oikean käden kynnet ovat kaikki katkenneet lyhyen ajan sisällä toisistaan, joten ne ovat tällä hetkellä jopa aika mukavan näköiset tasaisen pituutensa ja vielä-saavuttamattoman kippuravaiheen kannalta.

(Ai miksi en sitten vain pidä kynsiä aina tämän pituisina...? Itse vain tykkään pidemmästä mallista :) Se saa leveän kynsipedin kynnet näyttämään sirommilta. Enkä myöskään tunnetusti jaksa viilata. :P)

Punaisessa lakkauksessa kynsillä Lumenen juhlakokoelman sävy 40 Tulen hehkua (livenä yllättävän heleä, kirsikkainen sävy, ei niin klassisen punainen kuin miltä pullossa näyttää) sekä viime vuoden kausikokoelman Timantit Yössä -top coat.

Uusin kynsin vuoteen 2015...! :)