Mietittekö te koskaan, miksi Suomessa ei näytä tältä?
Ei saa ymmärtää väärin, minä rakastan Suomea ja olen onnellinen että olen syntynyt juuri siihen maahan. Meillä on monet asiat todella hyvin.
Ja onhan Suomi kaunis maa.
Mutta meidän kaupungit... Miksi Suomen arkkitehtuuri on sitä mitä on? En ole opiskellut arkkitehtuuria enkä muutenkaan voi väittää ymmärtäväni paljon sen päälle, miksi eri maissa on niin eri näköisiä kaupunkistruktuureja. Mutta sen verran ymmärrän, että Suomessa kaupunkeja ei ole suunniteltu estetiikan pohjalta. Kyllä, meillä on Porvoot ja Turut ja vanhat Raumat ja Tammisaaret, mutta harva varmaankaan voi väittää että perusmallin suomalaiskaupunki betonilaatikkotaloineen voi kilpailla viehättävyydessä muun Euroopan idyllisten kylien ja kaupunkien kanssa.
Keski- ja eteteläeurooppalaisissa kaupungeissa kävellessä ei vain voi olla ajattelematta, "Miksi meillä ei näytä tältä? Miksi Euroopan pohjoisosassa on kolkka, jossa kauniiden ja koristeellisten kivitalojen sijaan on haluttu rakentaa homogeenisiä neliöitä viivasuorien asfalttikatujen reunoille?
Beaune. Tänne saavuimme eilen. Minusta tuntuu, että Keski-Euroopassa voi mennä mihin tahansa historialliseen kaupunkiin, eikä koskaan pety.
Mietittekö te koskaan tällaisia? Onko kaupungin tai asuinpaikkakuntanne esteettisyydellä teille merkitystä?
Minä nautin suuresti kauneudesta, oli se sitten luonnossa tai ihmisen luomaa. Kauniit asiat ja ympäristö tuovat suurta mielihyvää. Kun joku luo jotain, joka riitelee kauneudentajuani vastaan, hämmennyn. Tietysti esimerkiksi taiteessa kaiken ei ole tarkoitus olla kaunista, ja silti nautin taiteesta. Mutta asuinmiljöömme.... Katsoessani aaltopeltireunaisia parvekkeita harmaassa laatikkotalossa olen vain niin hämmentynyt. Miksi meillä näin?
106 comments on “Laatikkotalot vs. kauneus”
Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että suomalainen kaupunkihistoria on nuorta. Luettelit tekstissäsi juuri ne oikeasti vanhat kaupungit. Keski-Euroopan pienet kylät ja kaupungit ovat hyvinkin paljon vanhempia, mikä selittää tietynlaista rakentamista. Yhtälailla nykyään muuallakin Euroopassa rakennetaan "laatikoita", olit sitten Saksassa, Ranskassa tai Italiassa. Vanhempi rakennuskanta, ei vastaa nykyrakentamista. Vaikka onhan nuo 1800-1900-luvun vaihteen talot söpöjä.
Ymmärrän että historia ja ikä toki suoraan vaikuttavat seudun arkkitehtuurin tyyliin. Mutta onhan joku Kuopiokin perustettu 1700-luvulla eikä siellä näe Mozartin aikaisia - tai tyylisiä rakennuksia niinkuin Wienin, Prahan ja Salzburgin kaduilla...
USAstakin löytyy mielestäni hyviä esimerkkejä uusista, Keski-Euroopan kaupunkeihin verrattuna modernin arkkitehtuurin kaupungeista, jotka eivät kuitenkaan ole yleishengeltään rumia. Jokaisessa kaupungissa on tietysti ne "laatikko-ghetot" (anteeksi huono ilmaisu, yritän olla humoristinen), niin Wienissä, New Yorkissa kuin Tampereellakin, mutta Suomessa on läjäpäin kaupunkeja joissa ei juuri muuta olekaan kuin laatikoita. Ja epäviehättävä keskusta vailla mitään aatosta kauniille puistoille, istutuksille, aukioille, lähteille jne. USAssakin on pikku-kaupungeissa(kin) mielestäni mukavan näköiset keskusta-alueet pääkatuineen, vaikkakin tietysti kaupallisen ajattelun ympärille rakennettu, mutta silti esteettisesti huomattavasti viehättävämpiä kuin melkein minkä tahansa perus-suomalaiskaupungin keskusta nakkikioskeineen, marketteineen ja Rossoineen. Kaikki laatikon muotoisissa, kolkoissa rakennuksissa, tietenkin.
Meil on pakkasta. ..?
Kai ne eristeet ja paksut seinät voi rakentaa nättiinkin taloon :)
Kyllä tulisi kaupungilla käytyä enemmän jos siellä näyttäisi tuolta... tokihan Tampereella on paljonkin vanhempia, upeita rakennuksia, mutta nekin rassukat ovat noiden "modernien" hirviöiden keskellä... :S
Suomi on suhteellisen nuori maa verrattuna moniin muihin eurooppalaisiin maihin. Puhumattakaan suomalaisista kaupungeista! Meidän kaupunkiemme talot eivät ole olleet pystyssä vuosisatoja, ja joskus aikoinaan rakentamisen tyyli on ollut aika karua. Suomen vanhimmista kaupungeista löytyy kyllä myös kauniita rakennuksia, mutta nekin ovat sitten sieltä vanhimmasta päästä. Ja otetaan myös huomioon se, ettei Suomi koskaan ole ollut kovin rikas maa. Ehkä puutalorakentaminen ja myöhemmin betonielementit ovat tulleet kauniita, koristeellisia kivitaloja halvemmaksi!
Hyviä pointteja.
Meillä Joensuussa on taidemuseo, joka alunperin rakennettiin kouluksi 1894. Se toimikin oppilaitoksena 1974 asti. Vaikka varmasti silloin aikoinaan on ollut yleisesti paljon köyhempää kuin nykyään, niin komean rakennuksen tekivät! Luulen, ettei se "nätimpi" rakentaminen ole niin paljon rahasta kiinni, vaan tahdosta. Eihän kauniisti pukeutumiseenkaan tarvita paksua lompakkoa.
Niinpä. Hyvin sanottu.
Mutta ei meillä ole koskaan tuollaista ollutkaan. Ei noin vanhoja kaupunkeja ja jos onkin ollut, rakennukset ovat kiven sijaan olleet puusta, usein pelkkiä hökkelikyliä. Ja niitä on runnonut aika, tulipalot ja sodat. Esim. Vaasa ja Turku ovat aikanaan palaneet kokonaan. Monet kaupungeistamme ovat verrattain uusia.
Mutta ihan totta on, että kauniimpaakin voisi olla. Ne 20-luvun puutalokorttelit olisi voitu säästää betonihirvitysten, joita varsinkin 70- ja 80-luvulla rakennettiin, alta.
Mä oon kyllä usein miettiny, että miks pitää säädellä sitä, millaisia taloja rakennetaan. Että miks jokainen ei vois vaan rakentaa sellaista taloa minkä haluaa. Tarkoitan siis, että toki pitää ottaa huomioon turvallisuus yms. seikat, mutta miks muuten ei saa rakentaa just sellaista taloa kuin haluaa. Varsinkin omakotialueet nykypäivänä on niin tarkoin säädeltyjä. Musta ois ainakin hienoo, jos kaikki talot sais olla just sellaisia, kuin niiden omistajat haluais!
Hep! Täällä ilmoittautuu yksi joka mietti ihan samaa, kun pari viikkoa sitten olimme Barcelonassa ja Nizzassa ja niiden välimaastossa olevissa pikkukaupungeissa. Kaupunki kuin kaupunki, niin huokailin monta kertaa poikakaverilleni samaa, että miksi meillä ei ole tällaista. Insinöörimieheni päätteli, että kyse olisi kustannustehokkuudesta :D
Täytyy sanoa että reissu välillä Barcelona-Nizza kuulostaa kyllä ihan unelmalta.... :)
Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Ei kai se voi olla niin paljon kalliimpaa ja vaikeampaa rakentaa kaunista ja käytännöllistä pelkän käytännöllisen sijaan. Välillä tekee mieli lähteä opiskelemaan arkkitehtuuria ihan vain sen takia, että saisi pari kaunista taloa aikaan.....
Heh, niinpä :D Käynyt mielessä itselläkin :)
Eipä niillä arkkitehdeillä valitettavasti oo hirveesti vaikutusvaltaa siihen millainen tönö rakennetaan - tilaaja eli maksaja (+ kaavamääräykset) sanelee hyvin pitkälle suunnitteluratkaisut ja esim. materiaalit, joita käytetään. Mm. siksi on niitä monistettuja rumia laatikkotaloja joka kulmalla. Raha ratkaisee tässäkin!
Kyllä! Tampereella "panostetaan estetiikkaan" ja rakennetaan sauronin musta torni: http://img6.imageshack.us/img6/3423/screenshot20130304at110.png
Joo, tuota on ihmetelty...
Juu, mietin joka ikinen kerta kun ulkomailla käyn. Itse asun vanhan Rauman kupeessa, mutta siltikin kaipaan kuviesi kaltaista ympäristöä ja voimakkaampaa historian havinaa.
Oon itse asiassa miettinyt tätä paljonkin, enkä vähiten nyt kun aihe liippaa läheltä graduaihettani.
Tuohon suomalaiseen laatikkoarkkitehtuuriin on itse asiassa ihan syitäkin. Funktionalismi oli 1930-luvulta lähtien yleistyvä aate, joka oli yleinen kyllä myös muualla Euroopassa ja myös jenkeissä. Pohjoismaissa se vaan sai suuremman suosion kuin muualla. Kyse ei ollut pelkästään siitä, miten kadut ja rakennukset suunniteltiin, vaan ihan laajemmasta ajattelutavasta. Kaikki vanha (ja varsinkin vanhat rakennukset) nähtiin epäkäytännöllisenä ja myös epähygieenisenä eikä sitä osattu arvostaa tai edes nähdä säilyttämisen arvoisena. Modernisuus ja tulevaisuusorientoitunut näkemys oli vahvasti vallalla ja se näkyy varsinkin toisen maailmansodan jälkeisessä arkkitehtuurissa.
Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike kaupunkeihin oli suuri, joten uusia rakennuksia tarvittiin paljon ja nopeasti. Monet vanhat rakennukset olivat myös huonokuntoisia, joten oli tehokkaampaa purkaa vanhaa ja rakentaa uutta. Rakennusteknisesti oli myös helpompi ja halvempi rakentaa niitä laatikoita kuin nättejä jugend- tyylisiä koristeltuja taloja. Osittain tuohon liittyi myös ajatus siitä, että vähemmän rikkaillakin olisi mahdollista asua mukavasti ja tasokkaasti, kun rakentaminen oli halvempaa.
Oikeastaan vanhoja rakennuksia on alettu täällä Pohjoismaissa arvostaa kunnolla vasta viimeisen muutamankymmenen vuoden aikana. Sääli, että Suomessa ehdittiin kaikessa tuhoamisvimmassa purkaa monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ennen sitä. :( Joitakin kohteita täälläkin on jälkikäteen koitettu restauroida, mutta aika paljon ehdittiin menettää. Kannattaa katsoa sellainen dokumentti kuin "Taistelu Turusta", jos et ole vielä katsonut.
Kiitos mielenkiintoisesta ja informatiivisesta osanotosta keskusteluun. Tuota funktionalismia olen kuullut syytettävän aiemminkin, mutta tässä kommentissa tiivistettiin homman taustat ja syyt niin selkeään pakettiin että nyt ymmärrän paremmin. Kiitos pauliina! :)
Niin, tuo on kyllä todella, todella sääli. :(
Ja kiitos vielä dokumenttivinkistä! Mistähän sen voisi katsoa..? Yritin googlata mutta meidän tän hetkisessä hotellissa on niin raivostuttavan hidas nettiyhteys että se ei avaa edes Wikipedian sivua ko. dokumentista.....
Pauliina tiivisti tässä niin hyvin kaiken sen, mitä olisin halunnut sanoa...
Eikös sitä ihan yleisestikin kutsuta "Turun taudiksi", kun vimmalla vedetään sileäksi vanhat hienot talot laatikoiden tieltä. Politikoiden voitelu lienee kuulunut asiaan hyvin kiinteästi.
Googlettamalla löysin ainakin tälläisen:
"Ja kiinnostuneille tiedoksi, että Taistelu Turusta -dvd:tä saa seuraavista myyntipisteistä
Turussa:
Kulma 2011 Design Shop (Kristiinankatu 1)
Logomo (Köydenpunojankatu 14)
Wäinö Aaltosen Museon myymälä (Itäinen rantakatu 38)
Turun Linnan museomyymälä (Linnankatu 80)
Luostarinmäen Käsityöläismuseon myymälä (Vartiovuorenkatu 2)
Suomalainen Kirjakauppa Hansa
Helsingissä:
Rosebudin kirjakaupat (www.rosebud.fi)
Tampereella:
Elokuvateatteri Niagara
Lisäksi dvd:n voi tilata Suomen elokuvakontaktin kautta (www.elokuvakontakti.fi)"
turku2011.fi sivuilta.
Kiiiitos super-Tiia! :)
Mietin, todellakin mietin! Mun kotikaupunki tällä hetkellä on just tollanen sun kuvailema laatikkokaupunki. Onneksi on muutama vanha puutalokaupunginosa joita voi ihailla, mutta pääsääntöisesti kaikki on rumaa :D Ja kyllä sillä todellakin on väliä!
Emmi L.
http://happyfeetingblogi.blogspot.com
No sehän se, miksei ole, kun meiltä puuttuu tarpeeksi pitkä historia. Vanhimmat rakennukset meillä ovatkin kauniita mutta suurin osa on rakennettu juuri niillä vuosikymmenillä jolloin tavoiteltiin modernia ulkonäköä ja uutta aikakautta. Ja jos nyt rakennetaan, ei rakenneta "vanhan" näköistä vaan nykykäsityksen mukaan tyylikästä.
Muissa maissa vaikuttaisi olevan erilainen nykykäsitys tyylikkyydestä kuin meillä täällä, kun esimerkiksi keskustat suunnitellaan ihan eri näköisiksi ja tyylisiksi kuin Suomessa. En tietenkään voi sanoa että ihan kaikissa maissa on näin, niin laajaa kokemusta minulla ei ole :D, mutta kaikkien elämäni reissujen aikana en ole nähnyt missään muualla niin ankeaa kaupunkisuunnittelua kuin Suomessa.
Mä olen, Venäjällä ja Bulgariassa. Siellä sitä betonilaatikkolähiötä vastaa löytyykin. Täytynee muistaa myös se, että historiassamme on myös melkolailla venäläisiä vaikutteita, vaikka siitä ei mielellään puhuta. Sillä on tainnut olla vaikutuksensa myös kauneuskäsitykseen - meillähän yleisesti on ajateltu enemmän käytettävyyttä tai kestävyyttä kuin pikkusievyyttä. Itsekin viihtyisin toki muunlaisessa ympäristössä mutta minkäs teet. ;) Siitä varmaan johtuu tää meidän itse ansaittu maine tuulipukukansanakin, arvostetaan käytännöllisyyttä ulkonäön kustannuksella. Tai ainakin on arvostettu, asiathan muuttuu. Mutta menkääs kuulkaa katsomaan Raision keskustaa, mikä tahansa näyttää kauniilta sen jälkeen. :D
Suomi on kuitenkin ollut itsenäinen jo ihan hyvän aikaa ennen betonilähiöitä.
Vaikutteita tsaarinajan Venäjältä en sen sijaan pistäisi pahakseni. Ja niitäkin onneksi löytyy jonkun verran:)
Olisi ihana asua tuollaisessa kaupungissa. :) Se miksei Suomessa ole sellaista johtuu varmaankin siitä, että suurin osa rakennuksista on ennen muinoin rakennettu puusta täällä, eivätkä ne säily satoja vuosia kovin hyvin. Euroopan vanhat kaupungit ovat kivestä. Jokaisella aikakaudella on oma rakennustyylinsä (aina ei niin kovin onnistunut) josta tulee historiaa aikanaan. Lisäksi kustannukset vaikuttavat tietysti myös, rakentaminen on bisnestä. Harmi kyllä.
Tarina kertoo, että eräs raumalainen merikapteeni rakensi itselleen kivitalon etelä-eurooppalaiseen malliin. Talven tullen hän huomasi, että miksi puutalot ovat suomen sääoloissa paremmat. Nykypäivänä on onneksi paremmat lämmitysjärjestelmät.
:)
Tonttimaa on kallista, ja asunnon hinta tulee sitä halvemmaksi, montako kerrosta on. Jos kaupungin keskustoissa olisi matalia taloja, niiden hinnat olisivat pilvissä - tai vielä korkeammalla kuin nyt. Suomen vaihtelevat sääolot luovat myös haastetta rakentamiselle. Kaikki esteettiset ratkaisut eivät ole kestäviä, käytännöllisiä tai energiatehokkaita. Rakennusten kauneus on myös muotijuttu: aikoinaan niitä ihania puutaloja pidettiin järkyttävän vanhanaikaisina horiskoina ja aikansaeläneinä lautakasoina, betonikuutio edusti käytännöllisyyttä ja nykyaikaista rakentamista. Niin ne ajat vaan muuttuvat. Edullisten rakennusratkaisuiden etu lienee myös se, ettei Suomessa ole slummeja ( toki vain yksi asia muiden joukossa).
Keski-Euroopan koristeellinen rakennustyyli ei vaikuttaisi "muotijutulta", vaikea kuvitella että esimerkiksi paikkoja kuten Venetsiaa on koskaan voitu pitää minkään aikakauden silmin epäviehättävänä.... On paikkoja, joita on kautta historian ylistetty kauneudestaan. Mikään Suomen paikkakunta ei taida olla siinä joukossa.... :P
Avainsana, "historiallinen". Onhan meilläkin nätit historialliset kaupungit, just Porvoo, Helsinki jne. Niitä on vaan vähemmän, kun aikoinaan ei ole kovin paljon kaupunkeja ollut. Meidän kaupunkimme ovat muuten sitten pääasiassa jostain 60- ja 80-luvuilta, samanlaisia betonihöskiä silloin tehtiin siellä maailmallakin. Onneksi nykyään kerrostalotkaan eivät ole ihan yhtä masentavia kuin ennen, ainakin pk-seudulle on rakentunut viime aikoina ihan kivoja :)
Kyllä minunkin päässäni samanlaisia aatoksia risteilee ulkomailla. Lohduttaudun sitten sillä, että ainakin Suomessa on kolminkertaiset ikkunat ja rakentaminen säitä ja vuodenaikoja ajatellen fiksumpaa ;)
Esimerkiksi Saksassa on ihania taloja, mutta ikkunat ovat todella ohuet, eivätkä eristä juuri mitään, vaikka sähkö on kolme kertaa Suomea kalliimpaa. Tämä tosin pohjautuu vain omiin 7 vuoden takaisiin kokemuksiini Düsseldorfissa asumisesta.
Suomessa ihailen suuresti esim Helsingin ja Kotkan jugend- kerrostaloja <3 Haaveeni olisikin joskus asua sellaisessa.
Saako udella sellaista, että puhutko ranskaa? :)
En puhu, harmillista kyllä. :/
Chamonixissa kaikki puhuvat englantia, ja yllätykseksemme erittäin moni myös täällä Burundissa. Ehkäpä ajat ovat muuttumassa ja Ranskan asenne englannin kieltä kohtaan on myönteistynyt. Sen vaikutelman olen itse saanut. :) Vaikka mieluusti kyllä kommunikoisin ranskaksi, jos vain osaisin edes yhtään ääntää niitä harvoja sanoja joita olen yrittänyt opetella....
Ranskalaisten asenteet todellakin ovat muuttumassa, huomasin sen viime syksynä Marseillessa ja Grenoblessa. Moni puhui englantia yllättävän hyvin (ainakin ranskalaisella mittapuulla) ja jopa pahoitteli kohteliaasti englantinsa puutteellisuutta. Tosin pohjoisempana Pariisissa oltiin edelleen hyvin töykeitä, mutta kai se muutos sinnekin jossain vaiheessa ehtii.
Yritin pariin otteeseen kommunikoida kouluranskallani paikallisten kanssa, mutta sitä he eivät sietäneet ollenkaan. Myönnän että ranskani on heikko, mutta hei - sentään yritin! Eikai sitä nyt ihan heti ole pakko vaihtaa englanniksi, miten sitä muuten oppii kieltä ellei aluksi voi vähän kangerrella =) ?
Me ehdittiin tänne Champagnen alueelle ennenkuin löytyi ensimmäinen (tämän illan ravintolan tarjoilija) henkilö joka ei osannut sanaakaan englantia. :) Eli todellakin yllättävä kokemus tähän saakka.
Ihan täsmälleen samojen kysymysten äärelle olen hiljentynyt moneen otteeseen. Kysymys kun ei pelkästään ole edes rahasta. Hyvin pienilläkin - ja edullisilla - yksityiskohdilla saa aikaan kaunista.
Virallinen selitys tietysti on, että kaupungistumisen aikana 50-70-luvuilla asuntopula oli todellinen ongelma. Betonilaatikoita kyhättiin pikavauhtia halvimmista mahdollisista materiaaleista. Kauneus tai esteettiset arvot yleensä koettiin silloin luksukseksi, johon ei yksinkertaisesti ollut varaa.
Olen monesti miettinyt, että onko kaikkialla muualla Euroopassa sitten ollut aina enemmän rahaa rakentamiseen..? Onhan esim. Saksassa ja Itävallassakin kylmä talvisin, ei kai siellä voi hurjan heppoisista matskuista taloja rakentaa.... Vaikea todellakin ymmärtää miksi jossain toisaalla esteettisyys on melkeinpä normi, meillä "luksusta".
Mietin monestikin, että miksi Suomessa näyttää siltä miltä näyttää. Olin pari viikkoa sitten Lontoossa ja sielläkin suurin osa taloista näytti viehättävämmiltä kuin Suomessa. Ei sillä, on Suomessakin kaunista arkkitehtuuria, mutta -70-80 -luvuilla rakennetut kerrostalot (ja miksei suurin osa omakotitaloistakin) näyttävät hirveille.
Nauti matkastasi ja näkymistä :)
Voi kyllä, mietin, enemmän kuin varmasti olisi viisasta :D Eniten ottaa päähän kaupunkien halu puuttua siihen, minkä värisiksi esim. talonsa haluaa maalata ulkoa. Kaikkien oltava sitä samaa samalla kadulla. Minusta juuri sellainen värikäs sillisalaatti, mitä monissa Euroopan kaupungeissa näkee, olisi paljon hienomman ja kauniimman näköistä. Ärsyttää myös uudistaloalueet, jossa joka ikinen tönö on samanlainen. Miten sieltä edes löytää omansa? (mikäli on niin hullu että sellaiselle alueelle haluaa asumaan...)
*allekirjoittaa*
Värikkäät, kylki kyljessä seisovat, eri näköiset talot luovat juuri sitä ihanaa persoonallisuutta eurooppalaisiin kyliin. Yhdellä kadulla ei välttämättä tapaa kahta samannäköistä tai korkuista taloa. :)
Tunnen useita ulkomaalaisia, jotka asuvat/ovat kotoisin juuri noilta värikkäiltä sillisalaattialueilta, ja nimenomaan ihastelevat Suomen värikaavoitettuja alueita.. :P
Toisaalta Suomessakin on menty paljon rennompaan suuntaan omakotitalojen rakennustavoissa. Usein kaduille on vain määritelty värisävy, ja rakentaja itse määrää oman talonsa värin (ja ulkonäönkin rajauksien mukaan). Tämä toki vain alueilla, jossa yksityiset henkilöt rakentavat kotejaan.
Sinällään ymmärrän miksi rakennusfirma, joka rakentaa kadun täyteen taloja (millaisia tahansa), joilla ei ole vielä omistajia, valitsee samaa ulkonäköä ja väriä kaikille..
Olen taidehistorian opiskelija, mutta en ole erikoistunut arkkitehtuuriin vaan enemmän kuvataiteeseen, joten joku opiskelijakaverini voisi osata kommentoida tätä vielä hieman paremmin :D
Olettaisin kuitenkin ilmiön johtuvan siitä, että Suomi kaupungistui verrattain myöhään ja hitaasti suhteessa muuhun Eurooppaan. Keskieurooppalaiset kaupungit on siis rakennettu kerralla tietyn tyylisuunnan mukaisesti, kun taas Suomessa rakennuksia on jouduttu hitaan kaupungistumisen vuoksi rakentamaan pikkuhiljaa aina valloilla olevan tyylin mukaisesti.
Kaupungistumisen vauhdittuminenhan tapahtui täällä kunnolla vasta 1900 -luvun puolivälin tienoilla, minkä seurauksena tutumpi kaupunkikuva pitää sisällään paljon 1950-1970 -luvuilla rakennettuja sen ajan moderneja - ja aikalaisten silmissä esteettisiä - rakennuksia. Toki meillä Suomessakin on 1800 -luvulla rakennettuja rakennuksia, jotka muistuttavat mannereurooppalaista rakennusperintöä, hyvänä esimerkkinä Helsingin empirekeskusta. Myös esimerkiksi asuinpaikkakunnallani Jyväskylässä yliopiston kampusalueella on sekaisin 1800 -luvulta peräisin olevaa uusrenessanssia sekä Alvar Aallon moderneja rakennuksia 1950-1970 -luvuilta. Mielestäni alue on tästä huolimatta kiinnostava ja viihtyisä paikka, rakennukset ikään kuin käyvät historiallista vuoropuhelua keskenään. :)
Mukavaa vaihtelua lukea välillä tällaisia postauksia, sekä huomata, että joku muukin pohtii estetiikkaan liittyviä asioita :)
Mulla on mahtavia lukijoita kun teillä on niin informatiivisia ja kiinnostavia kommentteja! :) Tämänkin postauksen ja kommenttien jälkeen olen Suomen kaupungistumisen ja arkkitehtonisen historian suhteen paljon sivistyneempi. :) Kiitos mils!
" Keski-Euroopassa voi mennä mihin tahansa historialliseen kaupunkiin, eikä koskaan pety."
Siinäpä se! Historialliset kaupungit. Meillä niitä ei ole siinä määrin kun esim ranskassa :) suomi alkoi kaupungistumaan kunnolla vasta sotien jälkeen, jolloin taloja alettiin rakentamaan oikein urakalla. Tiedä sitten miksi niistä piti tehdä betonihirviöitä.. :)
Esim. Ranskassa taas on ollut valtavasti enemmän asutusta hirveän paljon pidempään joten kaupunkeja/kyliä on muodostunut enemmän ja aikaisemmin kun täällä:) näin itse näen asian!
I feel you!
Rakastan koristeellista, yksityiskohtaista ja uniikkia arkkitehtuuria. Postauksen kuvissa esiintyvistä rakennuksista varmaankin valtaosa on vanhoja. Jos menet 70-80-luvulla rakennettuun ranskalaiseen lähiöön, talot tuskin näyttävät ihan tuolta :) Toisaalta Suomestakin löytää ihastuttavia kortteleita, joissa aika tuntuu pysähtyneen. Sattumoisin olin itse eilen nauttimassa hellepäivän illasta kävellen Katajanokalla ristiin rastiin. Voi hyvää päivää miten kaunista! Eri värisiä, ajan patinoimia kivitaloja; torneja, erkkereitä, sinne tänne sijoiteltuja parvekkeita, luovia ratkaisuja joka lähtoon. Kokonaisuuden kruunasivat kapeat kadut, jotka polveilivat leikkisästi, ja ihastuttavat kukkaistutukset. Kuin olisi matkustanut keski-Eurooppaan, tai ajassa taaksepäin.
Onko sitten Suomessa revitty alas enemmän historiallisia kiinteistöjä kuin muualla maailmassa, vaikka Ranskaan verrattuna? Ehkäpä niin onkin, 60-70-luvuilla edistyksen tieltä, ikävä kyllä... Toisaalta Suomessa on rakennettu paljon puusta, ja puutalokorttelit kestävät tunnetusti huonommin ajan hammasta. Keski-Euroopassa kestävämpi kivi on varmaan ollut yleisempi rakennusmateriaali kuin Suomessa. Toisaalta kaupunkien keskustoista yleensä löytää helpommin vanhoja kivitaloja, ei ole Helsingin keskustakaan ruma paikka :)
Lisäksi Suomessa on kestotrendina skandinaavinen pelkistetty linja, ja laatikkotaloja rakennetaan yhä vain, päivitettyinä versioina. En nyt tiedä sitten, onko rahtikontin muotoinen rakennus kaunis, vaikka olisi kuinka trendikäs...
Ja kyllä, seitkytluvun lähiö harmaine laatikkotaloineen on kyllä pahinta mitä tiedän, esteettisessä mielessä.
Mutta joo, aina matkustaessani nautin suunnattomasti vanhan maailman kaupungeista, ja rakastan kävellä niiden katuja tunnelmasta nauttien. Ja toivon, että sellaista arkkitehtuuria olisi Suomessakin enemmän.
Suomessakin on kaunista arkkitehtuuria ja hienoja miljöitä. Betonilaatikot ja vanhat, jopa keskiaikaiset kaupunkirakenteet ovat hyvin eri ajoilta. Suomessa on kautta aikojen rakennettu paljon puusta siinä missä Euroopassa on rakennettu kivestä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tulipaloilla on ollut laajat ja tuhoisat vaikutukset, joten lukuisten laajojen kaupunkipalojen jälkeen on aikanaan jouduttu laatimaan säännökset väljemmästä rakentamisesta, erityisesti puuarkkitehtuurin osalta. 70-luvun betoniarkkitehtuuri on arkkitehdeillekin kauheaa katseltavaa. Siinä on rakennusliikkeiden sana painanut suunnittelijoiden sanaa enemmän, eikä ihme - se on ollut aikaa, jolloin väki muutti maalta kaupunkeihin ja uutta infrastruktuuria piti saada pystyyn nopeasti, helposti ja halvalla.
Nauti niistä maisemista, ja kun tulet Suomeen takaisin ja näet pihamiljöön peltojen keskellä, punamullattuja hirsitaloja ja aittoja, niin näet meidän arkkitehtuurimme vasteen tiiviille pikkukaupungeille!
Kiitos sinullekin kiinnostavasta kommentista. Olet ilmeisesti itse arkkitehti..?
Tuollainen juuri on kaunista <3
Koska 95 % Suomen rakennuskannasta on sodan jälkeen kiireellä rakennettua? Ensin heti sodan jälkeen evakko- ja tuhoutuneiden kaupunkien uudelleenrakentamista, sitten nousukauden ja maaltamuuton aikaista pikarakennusta. Kiire ja mahdollisimman vähä rahahan noissa yleensä paistaa läpi. Ja puutalokaupungeissa on aina "vahingossa" sieltä täältä vanha matala idyllinen puutalokortteli palanut korkean betonitalon tieltä.
Tosin itse asun idyllisessä sodan jälkeen rakennetussa korkeassa kivi/tiilikerrostalossa, eli osattiin sitä silloinkin. :) Ja näille uusimmille sukupolville tuo betonilaatikkotyylikin alkaa olla jo nostalgista, jos ei aivan kaunista olisikaan. Pahiten silmään pistää nykyisin "nokiansiniset" lasirakennukset, ne 90-luvun tiiliset ja kaakelilaattapäällysteiset rakennuksetkin alkaa minusta olla jo katukuvaan kuuluvia.
Eli toisin sanoen, ei et ole ainoa joka näitä miettii. :)
Mä olen saanut teidän kommenttien kautta pikakurssin Suomen kaupungistumiseen :) Olette parhaita! :)
Kyllä minäkin varmaan olen historian tunneilla ollut hereillä kun näitä asioita on joskus lukiossa käyty läpi (ja historia oli lempiaineitani), mutta on tainnut mennä liian monta vuotta kouluajoista... Nyt tuli loistava tilaisuus kertaukseen! :)
Moi,
Luulen, että ihan sen takia, että Suomessa ei ole ollut varainaisia kaupunkeja kuin vasta ihan vähän aikaa. Suurin osa niistä kauniista eurooppalaiskaupungeista on rakennettu (tai ainakin aloitettu rakentamaan) siinä keskiajalla tai vähän sen jälkeen. Suurin osa Suomen kaupungeista on paljon eurooppalaisia serkkujaan nuorempia. Kauniit kaupunginosat Suomessa ovat Suomen vanhimpia.
En ihan absoluutisena totuutena esitä noita väitteitä, enkä edes lähteitä ole tarkistanut, mutta ihan maalaisjärjellä pääteltynä se voisi olla noin. Betonielementitalojen rakentaminen on myös tosi halpaa - kalliin työvoiman ja korkean verotuksen Suomessa se on varmasti toinen tärkeä asianhaara.
T
Näin se tosiaan ilmeisesti on, muidenkin kommenttien perusteella.
Ymmärrän Oulussa asuvana tuon täysin. Joissakin paikoin järkyttää varsinkin se, kun historiallisten ja vanhojen talojen keskelle pitää läväyttää alueen tyyliin täysin sopimaton betonilaatikko. (Tarkoitan siis pääkirjastoa ja teatteria...)
Suomen historia ja vahva paluumuuttoliike Ruotsista Suomeen selittänee edullisten, mutta todella rumien asuntojen rakentamisen. Kiire ja edullisuus ajoi estetiikan edelle. Itsekin olen usein pohtinut samaa.
Sotien pommituksien ja rakennusten polttamisen takiahan Suomen kaupungeista puuttuu ne vanhat kauniit rakennukset. Lisäksi 70- ja 80-luvuilla on ollut monissa kaupungeissa joku uudistamisinnostus, että vanhat kauniit puutalot on purettu rumien betonihökkeleiden tieltä.
Mä veikkaan, että avainsana on nimenomaan tuo "historiallinen kaupunki". Keski-Euroopassa on rakennettu niitä, nykyisin historiallisia, kaupunkeja silloin, kun Suomessa on vielä asuttu savupirteissä.
Kaupunkeja meillä on alettu rakentaa (tai siis laajentaa ja tiivistää) laajemmassa mittakaavassa vasta sotien jälkeen, jolloin iso osa Euroopan kaupungeista on ollut jo olemassa satoja vuosia. Plus että sodissa useista kaupungeista tuhottiin mittava osa taloista ja lisäksi historiassa ainakin turkulaiset ovat rauhan aikanakin säännöllisesti muutaman vuosikymmenen välein polttaneet kaupunkinsa maan tasalle:)
Suomessa on täytynyt rakennettaessa ottaa huomioon myös vuodenajat. Eli suuret lämpötilojen vaihtelut, routa jne. Keski-Euroopassa on kauniita taloja, mutta iso osa on rakennettu käytännössä vain kasaamalla kiviä päällekäin. Monet Keski-Eurooppalaiset talot ovat tiiltä, ilman mitään (kunnon) eristeitä, seinät kiveä ja lattiat laatoitettu. Harvinaisen kylmiä ja kolkkoja koteja siis.
Onneksi kuitenkin meilläkin monissa kaupungeissa on säästynyt ja säästetty hienoja, vanhoja (tai ainakin Suomen mittapuulla vanhoja) taloja. Esimerkiksi juuri Tampereella. Keskustassa on monia hienoja vanhoja asuintaloja, sekä asuin- tai muuhun käyttöön otettuja vanhoja tehdaskiinteistöjä.
Toisaalta ihmisillä ei ole ollut rahaa ja ilmasto on tuhonnut vanhoja taloja ihan eri vauhdilla kuin etelämmässä. Vanhat talot ovat yksinkertaisesti päässeet tai päästetty niin huonoon kuntoon, että lopulta on tullut paljon halvemmaksi purkaa ja rakentaa kokonaan uusia. Harmi, että siitä iso osa on ajoittunut arkkitehtuurisesti niin rumille vuosikymmenille. Esim 70-luvulle...
Minäkin nautin ja nauttisin kauniista ympäristöstä todella paljon. Olen myös usein harmitellut sitä, miten Suomessa on yksinkertaisesti jopa rumaa ja kaikkinainen romantiikka puuttuu vähän panostetuimmiltakin alueilta.
Mutta luulen, että selitys tälle eroavaisuudelle on aika yksinkertainen. Suomen kaupungit ovat vain niin paljon uudempia kuin suurin osa eurooppalaisista kaupungeista. Siinä vaiheessa kun täällä on rakennettu yhtään enemmän ja tiheämmin kuin maataloja, ollaan jo eletty jonkinlaista kustannustehokkuuden aikakautta. Samanlaisia pelkistetyn rumia kerrostaloja löytyy muualtakin, esimerkiksi Pariisista vähän uudemmilta alueilta, kauempana keskustasta. Kyllähän se vähän kateeksi käy, että heillä on kuitenkin myös sitä kauneutta. Ja paljon.
Toisaalta tässä vähän aikaa sitten sellaisessa hurmaavassa vanhassa kerrostalossa vieraillessani pakko oli olla myös onnellinen omasta rumassa talossa olevasta käytännöllisestä asunnosta. Putket toimii, ikkunat ei vedä, hiiret ja torakat eivät juoksentele sisällä, huoneiden sijoittelu on järkevä ja nykyajan tarpeiden mukainen... että onhan tässä puolensa. Mutta voi kun voisikin saada sekä kauneuden että käytännöllisyyden! Jos taivaalta tipahtaisi rahaa ja rikastuisin, teettäisin itselleni upean kauniin talon. Oikein ison, voisin vuokrata osan asunnoista. Kunhan saisi vähän lisää kauneutta tähän maailmaan.
Voisin allekirjoittaa jokaikisen sanan tästä postauksesta! Huonoa markkinointia, mutta ehdottomasti rumin suomen kaupunki on kotikaupunkini Ylivieska. Rumaa, rumaa ja vielä kerran rumaa.
Voi Ylivieskaa...! ^_^ En ole muuten koskaan käynyt.
Haha tervetuloa siis ylivieskaan seuraavalla roadtripillä ;). Tässähän on kalajoki ja ihana ranta lähellä :). Täällä on valloillaan myös käsite että vanhasta ei pidetä huolta vaan lyödään maantasalle ja 70-luvun tyyppiset betonikiinteistöt pitävät valtaa keskustassa. Jäljellä "vanhasta ylivieskasta" on enää mylly, rautatieasema sekä kasarmialue, joka sekin on purku-uhan alla kun siitä ei ole pidetty huolta :/.
:D
Pitäisiköhän kerätä lukijoilta "Suomen karuimmat kaupungit" -lista ja lähteä kiertämään... ^_^ Ei, kyllä mä uskon että jokaisessa paikassa on oma sympaattisuutensa. Esteettisesti vetoavia eivät kaikki paikat ole, mutta eivät "läpikarujakaan". :) Jokaisella paikalla on historiansa ja sielunsa ja jotain, mikä saa paikalliset kiintymään juuru siihen paikkaan.
Siinäpä sitten seuraava postaus-sarja ;D
Hehheh, Ylivieskan naapurikunnasta kotoisin olevana voin kyllä allekirjottaa tämän.. :D
Jos kysymys ei ole vain retorinen, niin Suomen kaupunkien erilaisuudellehan on monta syytä. Rakennusmateriaalit, harva asutus, sen ajan ihmisten varakkuus, Suomen kaupunkien palaminen, uudisrakentaminen ja se mitä Suomessa on tajuttu arvostaa niin paljon että on säästetty. Jos kaipaat pidempää luentoa, niin mun täytyy asettaa nörttirillit paremmin silmille :)
On se harmi että juuri minun kotimaassani ovat yhdistyneet kaikki nuo taustatekijät.... :P
Suomi kaupungistui myöhään verrattuna moniin Keski-Euroopan maihin. Suomalaisia kaupunkeja rakennettiin paljolti 60-70-luvuilla, jolloin vallalla oli tehokkuusihanteet kaupunkirakentamisessa. Laatikoita oli nopeaa ja tehokasta rakentaa. Paljon vanhaa ja kaunista rakennuskantaa purettiin modernin tieltä. Monet ajattelivat silloin, että vanhanaikaisena se saakin mennä. Täytyy huomauttaa, että sotien jälkeen esim. sisävessa ja juokseva vesi uudessa laatikkokerrostaloasunnossa oli monelle ylellisyyttä. Käsitykset siitä, mikä on hyvää ja kaunista, muuttuu ajan myötä.
Niinpä...:( Tuntuu, että Suomessa ei arvosteta vanhaa ollenkaan. Eräässäkin kaupungissa kaikki suojellut vanhat puurakennukset "sattuivat" palamaan, jotta tilalle saatiin rakentaa laatikoita. Monissa muissa maissa taas uudetkin rakennukset rakennetaan tyyliltään sopimaan vanhaan.
Itse uskon että tämä liittyy paljolti Suomen kaupungistumisen myöhäiseen vaiheeseen ja toisaalta nopeaan kehittymiseen. Isoimmissa kaupungeissahan näkyy tällaista kivitalorakentamista, mutta se taitaa viitata jonnekin 1910/20/30-luvuille. Kaupungistuminen on kuitenkin kiihtynyt vasta n. 1950-luvulta lähtien, jolloin on tarvittu nopeasti kasvavalle kaupunkiväestölle asuntoja ja lähiörakentaminen on ollut suosittua. Kivitalot ovat kalliita, hitaita rakentaa ja ovat ehkä voineet tyyliltään tuntua vanhanaikaisilta.
Voitko kuvitella, että Lapualla suojellaan tällaista rötisköä, jolla ei enää nykypäivänä ole mitään käyttöä? http://img.yle.fi/uutiset/pohjanmaa/article6380137.ece/ALTERNATES/w960/lapuan+linja-autoasema.jpg kuulemma edustaa niin hyvin jotain tiettyä tyyliä, kas kun puoltajat eivät tähänkään päivään mennessä ole keksineet, millä rahalla tuota energiasyöppöä lämmittää ja kunnostaa. Saatika miten sitä käyttää.. kaupungilla on muuten rumin keskusta minkä tiedän, mutta onneksi löytyy läheltä myös todella kauniita rakennuksia tasapainottamaan :)
Ai kauheeta.
:-O No jopas..... Ei tuohon oikein osaa mitään sanoa. Ehkä rakennuksen sisällä on jotain, ehm, merkittävää ja arkkitehtonisesti säilyttämisen arvoista..?
Syitä on monia.
Täällä jo ehdittiinkin puhua siitä, että kaupungistuminen on Suomessa tapahtunut myöhään ja nopeasti. Ensin asuttiin epäterveellisissä, pimeissä hellahuoneissa ja suoranaisissa slummeissa. Sitten keksittiin elementtirakentaminen, jolla saatiin köyhemmälle väelle nopeasti pystyyn lähiöitä. Siellä oli tilaa, valoa ja raikasta ilmaa, eli muuttajat olivat usein todella tyytyväisiä. Ei siinä paljon voitu kauneutta ajatella - 60-luvun elementtitalotekniikka oli viellä kehittymätöntä.
Mielestäni isompi ongelma liittyy kuitenkin mittakaavoihin ja korttelirakenteisiin. Suomessahan ei nykyään saa rakentaa sellaisia asuintaloja kuin mitä esimerkiksi Helsingin Töölössä on. Rakennusmääräykset säätelevät melutasoja ja parkkipaikkojen määriä niin tiukasti, että katujen rajaamien umpikorttelien rakentaminen on lähes mahdotonta. Helpompaa on rakentaa pistetaloja ja pykätä parkkipaikat kadun ja talojen väliin. Ja näin saamme ankeita, parkkipaikkojen ympäröimiä laatikoita.
njaa. minusta monet alueet esim. Helsingissäkin ovat kauniita! maakuntien "kaupungit" erikseen, mutta ne nyt eivät tosiaan ole mitään historiallisia kaupunkeja ja painivat siten aivan eri sarjassa.
Totta mooses :) Kauniitakin kaupunkialueita ON, mutta prosentuaalisesti aika niukanlaisesti koko Suomen kattauksessa.
Nyt taitaa olla Suomen historia vähän hukassa. ;) Se kyllä selittää paljon Suomen kaupunkien ulkonäöstä. Vai oliko vain retorinen kysymys.
Samalla lailla voi miettiä miksi Suomessa on enemmän metsää kuin Keski-Euroopassa.
Miten kommenttisi liittyy minun yllä olevaan kommenttiini..? :D Tuliko se kenties väärään kohtaan..?
Joo, mietin useinkin ja suomalaisten pikkukaupunkien keskustat ovat järjestään rumia. Mutta minkäs teet, kun on halvalla pitänyt saada nopeasti...
Lapissa on nättejä taloja ollut, mutta Lapin sota. Rovaniemi esimerkiksi on poltettu pahiten Lapin läänissä, jonka vuoksi kaupungissa ei ole kuin muutama vanha rakennus, jotka käsittääkseni ovat enemmän funkkis-tyylisiä. Kemissä ja Torniossa on keskustan ulkopuolella todella upeita rakennuksia taas, kun niitä ei ole poltettu ja kaupungit ovat rovaniemeä vanhempia. En kyllä ymmärrä tätä haukkumista, hyvähän se on ihmetellä ja "pohtia" tällaisia, mutta faktat kyllä selittävät; nopea muuttoliike sotien jälkeen, suomen asema kehitysmaana vielä 1900-luvun alussa, köyhyys ja kustannustehokkuus. Samalla lailla me nyt haukutaan 1960-1980 luvun rakentamista, kuin he ovat vihanneet siitä aikaisempaa. Jo vähän tuohtuneena tuntuu siltä, ettei suomalaista kulttuuria arvosteta ollenkaan. Ja varmasti nyt tehtäisiin kauniimpia rakennuksia, jos olisi kysyntää ja ihmisiä, jotka ovat valmiit maksamaan käsityöstä ja yksityiskohdista.
60-70-luvun lähiöthän on pääosin rakennettu siksi, että paikkakunnille on tullut teollisuutta, ja työntekijöille on tarvittu nopeasti asuntoja. 60-70-luvun lähiökin voi olla ihan viihtyisä hyvin hoidettuina pihapiireineen. Talot toki ovat rumia, siitä ei pääse mihinkään, mutta taloja ei sentään yleenä ole tuolloin rakennettu ihan vieri viereen kuten nykyään, vaan on jätetty myös viheralueille tilaa.
Ja mitä tulee Euroopan kiviseen rakennuskantaan, niin syynä lienee ilmasto. Sielläkin rakennettaisiin puusta - joka on halvempaa kuin kivi - jos puurakennukset vaan kestäisivät. Ilma on kuitenkin niin paljon kosteampaa, että puurakennukset mätänisivät hyvin nopeasti. Näin ainakin Hollannissa kertova tuttava kertoi.
Omasta mielestä nykyään uudet kerrostalot ovat ihan mukavan näköisiä, kunhan vaan ympäristö on otettu rakentamisessa huomioon. Valitettavasti valtaosa rakennuksista on kyllä ihan lähekkäin, mutta välillä näkee puiden ja puistojen täyttämiä uusiakin alueita.
Pientalorakentaminen sen sijaan on omasta mielestäni tällä hetkellä karmivaa. Valtaosa taloista on todella simppeleitä, harmaan eri sävyissä olevia taloja. Järkyttävän tylsää - ja rumaa. Paljon nätimpää oli 2000-luvun alun rakennustyyli, jossa oli sentään vähän eloa ja väriä pastellisävyissä. Monet alueet ovat kuin ranskalaisia pastilleja, kun on eri värisiä puutaloja. Etenkin hieman vaihtelevassa maastossa ja kiemurtavilla teillä ne ovat herkullisen näköisiä. Peltorakentaminen rivi-rivi-rivi -tyyliin sen sijaan ei iske, oli sitten miten herkullisen värisiä taloja tahansa.
Terv. Uudessa kerrostalossa metsien ja järvien läheisyydessä tyytyväisenä asustava :)
Laatikko-ghetto on kyllä halventava sana eikä sellaista sovi käyttää. Nämä ovat kuitenkin ihmisten KOTEJA!
Nuorena avioparina ostimme 1970-l. rakennetusta talosta kolmion Tampereen Lentävänniemestä vuonna 1992.
Ulkopuolelta katsoen ja varsinkin kevättalven loskan aikaan nuo talot näyttivät vain betonilähiöltä, mutta kesäisin niiden ympärillä oli (ja on edelleen) avaria pihoja, metsää, Näsijärvi pilkotti ylempien kerrosten ikkunoista.
Parasta kuitenkin on, että 73 m2 kolmio oli erittäin toimiva ja kompakti. Hyvin mahduimme asuntoon vielä kahden lapsenkin kanssa.
Parasta kuitenkin oli yhteisö. Noiden vuosien aikana, jotka talossa asuimme, saimme elinikäisiä ystäviä.
Palasin juuri matkalta Gotlannista. Visbyn vanhakaupunki ja sen pikkukujat ovat kyllä ihania.
Tottakai olisi mukavaa jos kaupunkikuva Suomessakin olisi moniulotteisempi.
Rujosta ulkomuodostaan huolimatta tuo parjattu 1970-luvun kerrostalo voi olla silti erittäin oivallinen ja edullinen asumismuoto.
Pitää muistaa että tänäkin päivänä tuolla on jonkun koti, jossa hän viihtyy!
Tuotanoin, vähän huumoria nyt mukaan. Itsekin olen asunut käytännössä koko elämäni laatikoissa. Ei pidä ottaa kaikkia sanavalintoja niin vakavasti - ja sinunlaisiasi varten vielä lisäsin lauseeseen "anteeksi huono ilmaisu, yritän olla humoristinen". Joten vähän relausta. :)
"Getolla" viittasin asuinalueeseen, joka koostuu pelkästään laatikkokerrostaloista. Ei siinä sen kummempaa.
On hyvä myös muistaa, että monissa maissa ei ole varaa pitää huolta kauniista vanhoista rakennuksista, ja ne voivat olla hyvinkin huonossa kunnossa. Esimerkkinä vaikkapa Lissabon, jossa kaunniissa vanhoissa taloissa asuvat ystäväni valittavat jatkuvasti asioista, joiden toimiminen Suomessa on itsestään selvää: portaat irtoilevat rappukäytävissä, vesi tulee läpi katosta... Kun olen vieraillut eurooppalaisten ystävieni luona, olen monesti lisäksi huomannut, että kauneimmissakin kaupungeissa tavalliset ihmiset asuvat usein lähiöissä, jotka ovat vähintään yhtä rumia ja huonommassa kunnossa kuin joissain Suomenkin kaupungeissa.
On myös hyvä muistaa, että - tosin kuin nykyään - oli Suomi pitkään hyvin köyhä maa. Ei siis ole kyse pelkästään siitä, etteikö kauneutta olisi arvostettu, siihen ei vain kerrassaan ollut varaa.
Mä odotan mielenkiinnolla, koska 70-luvun laatikkotalot tai kokonaiset 70-luvun lähiöt alkavat näyttää nostalgisen kivoilta, jopa kauniilta. Näinhän on käynyt jo 50- ja 60-luvun lähiöille, esimerkkeinä vaikka Oulunkylä ja Ruskeasuo Helsingissä. Olen aika varma, että aika tekee tässä tehtävänsä. Ja joku kiva julkisivuremontti. :) Tavallaanhan matala, väljähkö kerrostalorakentaminen sopii suomalaiseen metsäiseen maisemaan, jollaista kaikkien isojenkin kaupunkien lähiöalueet jo ovat. Tykkäisin itse enemmän urbaanista, tiiviistä maisemasta, mutta näin kun vahinko on rakentamisen myötä jo tapahtunut, tällaisia hyviä puolia voi löytää. Ja mitä tulee kaupunkien keskustoihin, joissa harvat vanhat talot ja useat 60-80-lukujen talot tönöttävät vieri vieressä - ehkä niiden käymä arkkitehtoninen vuoropuhelu vaan voimistuu, kun vuosikymmenet kuluvat. :)
Surullisempaa tässä on se, että ymmärtääkseni nämä 70-luvun talot (jollaisessa juuri nyt itsekin oleilen) on niin kiireellä tehty, että menevät putkiremontteihin ja peruskorjauksiin ennen aikojaan.
Ilmeisesti suurta osaa noista 70-luvun lähiöistä ei edes rakennettu sillä ajatuksella, että ne kestäisivät parikymmentä vuotta pidempään. Ne olivat siis eräänlainen hätäratkaisu nopeaan kaupungistumiseen ja lähiöitymiseen. Nyt niitä sitten koitetaan korjata, mikä on monin paikoin todella vaikeaa, kun rakenteet eivät ole riittävän tasoisia.
Kaupunkien nuoruus ja vanhan rakennuskannan heikko laatu lienevät tosiaan suurimpia syitä Suomen nykyiseen arkkitehtuuriseen tilanteeseen. Esimerkiksi Tampereen Amurin vanhat puutalot olisivat toki nykyään todella kauniita ja haluttuja, mutta aikanaan niissä asuivat torakoiden keskellä köyhimmät työläiset, minkä vuoksi on tavallaan ihan ymmärrettävää, että ne purettiin silloin aikanaan nykyisen laatikko-Amurin tilalta. Niinikään Tampereella oltiin 70-luvulla aikeissa purkaa ja kaavoittaa uudelleen Pispala, mutta onneksi siitä tehtiin niin monta valitusta, että asenneilmasto ehti tuona aikana muuttua. (Joskin Pispalan nykyisestä suojelutilanteestakin voi olla montaa mieltä.)
Toisaalta on pakko sanoa, että suomalaista rakennuspolitiikkaa kyllä on vaivannut aina ja osaksi edelleen tietty historiattomuus. Moni muu eurooppalainen maa kärsi esimerkiksi toisen maailmansodan aikana pommituksista paljon pahemmin, mutta vanhat arvorakennukset usein restauroitiin. Budapest on tästä mainio esimerkki, samoin monet saksalaiset kaupungit.
Mitä vanhoihin (kivi)taloihin tulee, ovat ne myös monissa paikoissa oikeinkin käytännöllisiä asua; se riippuu ehkä kuitenkin ennemmin maan taloustilanteesta ja historiasta kuin itse rakennuksista. Jos kivitalo on pysynyt pystyssä sata vuotta ja yli, eiköhän se kestä edelleen. Toisaalta taas Suomessa(kin) monet muutaman vuoden ikäiset talot kärsivät jo kosteusvaurioista yms. ongelmista. Joitain asioita ainakin yritettiin tehdä ennen paremmin.
Niin ikään Tampereella oltiin 30-luvulla aikeissa uudistaa keskustoria rajulla kädellä. Siitä järjestettiin oikein suunnittelukilpailukin. Kilpailutöiden ehtona ja ohjenuorana oli vanhojen kivitalojen purkaminen modernin tieltä.
Frenckell, Commercen ja Palanderin talot, sekä eritoten Selinin ja Sumeliuksen talot oli todella tarkoitus kaikki purkaa!!! Asemakaava muistaakseni jopa todella ehdittiin hyväksyä. Kunnes syttyi sota, joka tavallaan ,ironista kyllä, pelasti palan keskustan historiaa.
Tuolloin nuo talot olivat sen viitisenkymmentä vuotta vanhoja. Nykyisin lähes sata vuotta myöhemmin esim commercen talosta löytyvät keskustan kalleimmat, seitsennumeroisella summalla myynnissä olevat kerrostaloasunnot...
Mikä meitä vaivaa?!
Saksassa myös esim Köln pomitettiin sodassa maan tasalle, mutta kaikki uusi rakennettiin vastaamaan vanhaa. Todella nätti kaupunki btw.
Ei ne 70-luvun kerrostalot tule ikinä näyttämään ns. hyviltä yms. koska niitä ei tule tulevaisuudessa olemaan enää jäljellä, niitä on alettu jo purkaa, koska niiden korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
Vanhojen kaupunkien ja talojen kauneus johtuu kultaisen leikkauksen noudattamisesta, ja monien mielestä nykyinen kultaisen leikkauksen vastainen uudisrakentaminen mm. aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta, mielenterveysongelmien pahenemista jne.
Siitä on ihan mielenkiintoisia kirjoituksia netissä, jos joku haluaa lukea.
Suomalaiseen rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyy erittäin voimakkaasti rakenteellinen korruptio, jota suomi on täynnä, ja sitä kautta voi myös ymmärtää miksi suomi näyttää siltä miltä se näyttää.
Esim. katajanokan norrmenin talo on hyvä esimerkki siitä millaiset tuholaiset päättävät suomessa näistä asioista-http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrménin_talo
Kiintoisaa, ihan uusi juttu minulle...!
Tää on kyllä niin :(
Wut? Ai Ogeli alkaa näyttää kivalta? No ehkä vielä 50-60 vuotta lisää...
Sitä niin lukee sanoja kun mitä haluaa niiden olevan että minäkin katsoin aluksi postauksen otsikossasi lukevan suurinpiirtein sanat "lakkalaatikot" ja "kauneus".. ;DD
Kuvan maisemat on kauniita, mutta mä en oo osannut ajatella että Suomessakin pitäisi näyttää juuri tältä, vaikka onhan tuo keskimäärin tunnelmallisempaa miljöötä kuin monissa paikoin esimerkiksi pääkaupunkiseutua. Monet kotimaiset lähiöalueet ja kerrostalot on kyllä minustakin susirumia, mutta olen vain ajatellut sen verran silloin että minun itseni pitäisi asua muualla.
Toivottavasti tuleisuuden rakennussuunnittelijoilla on hyvä silmä! ;)
:D Hehheh...
Vielä muutama näkökulma, jota ei tule välttämättä ajatelleeksi:
-ihmiset yleensä pitävät kauniina asioita, jotka eivät ole tuttuja. Samasta syystä toisia viehättää skandinaavinen yhdenmukaisuus ja yksinkertaisuus, ja toisia taas krumeluurit ja vanhat kivitalot. Samasta syystä ne 70-luvun elementtitalot ovat olleet huippuja ja kysyttyjä aikanaan. Vai luuleeko joku että silloin on tarkoituksella päätetty rakentaa yleisen mielipiteen mukaan susirumia taloja koko Suomi täyteen? Samoin menneiden vuosikymmenien muoti naurattaa nyt, vaikka vaatteet ja kampaukset olivatkin hienoja aikanaan.
-matkailija näkee vain hyvin pienen osan kaupunkia, jolloin usein syntyy epärealistinen käsitys maasta.
-matkailija ei tule ajatelleeksi niitä huonoja puolia. Ikivanhat rakennukset eivät ole asumismukavuudelta lähelläkään nykyaikaisia ihanteita. Kuvista näkee, että autoilu tuollaisilla kapeilla kaduilla on tuskaa, samoin varmaan myös yrittäjänä toimiminen, koska tavaroiden kuljettaminen on hankalaa. Tässä varmaan kiteytyy ikiaikainen ongelma - kun katsoo liikaa pintaa, ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea pinnan alle kätkeytyy. Pätee aika moneen asiaan elämässä.
Hyviä ja varmasti monesti paikkansa pitäviä pointteja.
Minulla on paljon kavereita ulkomailta (kirjeystäviä <3) joista osa on käynyt Suomessakin. Suurin osa heistä piti Suomesta kovasti, mutta jokainen oli samaa mieltä kaupunkien rakenteesta: ei voi viehättäväksi kutsua. Yksi tsekkiläinen ystäväni oli jopa kevyesti järkyttynyt siitä miten karulta kaupungit täällä näyttävät. Mutta onneksi jokainen löysi myös niitä ihania asioita Suomesta. :) Amerikkalainen ystäväni Sheila on käynyt melkein kaikissa Euroopan maissa ja Suomi kuuluu hänen suosikeihinsa. Ja israelilainen Idan haluaa muuttaa Suomeen. :)
Mutta tosiaan, kukaan kavereistani ei ole voinut sanoa, että täällä olisi erityisen kauniita asutuskeskuksia. :/
Ymmärrän kyllä sen, ettei Suomessa ole paljoakaan vanhoja taloja historiallisista syistä, mutta miksi uusistakin taloista pitää tehdä toistaan persoonattomampia? Miksei voida ottaa ulkoasuun mallia näistä kauniista vanhoista taloista?