Lumenen jokakesäiset tutut, aurinkoiset ihonsävynheleyttäjät ovat täällä taas.
Sun Radiance -heleyttäjiä on kaksi; helmiäisenhohtoinen sävy 10 Honey Glow sekä matta ja tummempi sävy 20 Natural Tan.
Nämähän toimivat joko meikinpohjustajina, yksinään tai meikkivoiteeseen sekoitettuna.
Kuvassa taaempana Lumenen perusvalikoimaan kuuluva Beauty Base Crystal Radiance Primer, joka on käytännössä samaa kamaa kuin Sun Radiance Honey Glow. Honey Glow'n hehku vain on kullanhohtoinen, Crystalin pinkki-persikkainen. Erona myös hinta; Crystal Radiance myydään pienemmässä pakkauksessa ja on kalliimpaa.
.
Crystal Radiance vs. Sun Radiance. Honey Glow on Crystalia vielä paljon helmiäisempi, ja jättää ainakin allekirjoittaneen ihon todella hohtavaksi. Tuote sopii yksinään käytettäväksi parhaiten kuivemmalle, pienihuokoiselle ihotyypille. Seka-rasvaisella tai muuten vain suurihuokoisella iholla se vain korostaa ihohuokosia, itse en voisi kuvitellakaan käyttäväni tätä yksinään.
Jääkö talvikauden meikkivoiteesi kesällä liian vaaleaksi? Sun Radiance Perfect Tan -sävy sopii loistavasti meikkivoiteen päivittämiseen kesäksi - sekoita vain tarvittava määrä Perfect Tania meikkivoiteeseesi kunnes saat kesäihollesi sopivan sävyn.
Olen käyttänyt Honey Glow -sävyä meikkipohjan alla. Ylemmässä kuvassa Honey Glow paljaalla iholla ja alemmassa kuvassa meikkipohja (Honey Glow + mineraalimeikkipohja) illalla.
Kun aamulla pyörittelen mineraalimeikkipohjan Honey Glow'n (tai Crystal Radiancen) päälle, sammuttaa mineraalipuuteri ihon hohdon eikä primerin jättämästä jäljestä ole tietoakaan. Nestemäisen meikkivoiteen kanssa tulos on varmasti toisenlainen.
Päivän aikana, meikkipohjan hieman kuluessa, alkaa primerin hohto kuitenkin säteillä kevyesti meikkipohjan läpi. Ja tulos on lopulta tosi kaunis. Iltakuvassa ihon hehku tulee hyvin näkyviin. Ja meikkipohja on todella siisti vielä 10 tunnin jälkeen.
Ihanteellisimmin nämä voidemaiset ihon sävyn heleyttäjät toimivat mielestäni meikkivoiteeseen sekoitettuna, tai miksei vaikkapa kosteusvoiteeseenkin mikäli ei käytä kesäisin lainkaan meikkivoidetta. Honey Glow toimii kauniisti myös highlighterina kevyesti kulmaluulle tai poskipäille sipaistuna.
Jutun tuotteet on saatu Lumenelta. Vastaavia kullan/pronssinhohtoisia heleyttäjiä löytyy myös muilta merkiltä, esimerkiksi Clarinsilta, Smashboxilta, Benefitiltä ja Yves Rocherilta. Dr. Hauschkallakin oli oma heleyttäjänsä parin vuoden takaisessa Summer Impressions -kokoelmassa, ehkäpä tätä tuubia voi vielä löytää luontaistuotekaupoista.
Eräällä talvisella vierailulla vanhaan kotikaupunkiini Maarianhaminaan silmiini osui liike, jollaista ei vielä ollut kaupungissa siellä asuessani.
Norragatanille on viime joulukuussa ilmestynyt Ahvenanmaan ensimmäinen täysin luonnonmukainen kampaamo ja kauneushoitola - Lustans.
Kurkkasin sisään liikkeeseen joka lumosi minut heti tunnelmallisella sisustuksellaan. Päätin, että tästä täytyy kirjoittaa juttu blogiin, ihana paikka! Vappuna palasin kameran, kynän ja paperilehtiön kanssa.
Lustansin omistaja/perustajalle Nina Axell Hartvikille luonnonmukaisuus on intohimo ja elämäntapa. Hän haluaa tarjota hoitolassaan enemmän kuin ”pelkkiä” kauneushoitoja – Lustansin ideologiaan kuuluu kokonaisvaltainen mielen ja kehon hyvinvointi. Salongista saa hiustenleikkauksen ja kasvohoidon lisäksi myös apua stressinhallintaan, ravintoneuvontaa ja ohjausta terveellisiin elämäntapoihin.
Astuessa sisään Lustansiin huomio kiinnittyy heti ihastuttaviin antiikkisiin huonekaluihin. Nina kertoo hänen ja miehensä Thomasin kiinnostuksesta vanhoihin tavaroihin. Jokaisella Lustansin huonekalulla on oma tarinansa ja nimensä.
Aidot italialaiset parturituolit vuodelta 1952 Nina ja Thomas hankkivat Ranskasta. Niiden edellinen omistaja, italialainen parturi, oli käyttänyt niitä aina viime vuoteen saakka kunnes vihdoin hankki uudet, modernit tuolit. Lustansin salongissa tuolit tunnetaan nimillä Viktor ja Hugo.
20-30-lukua henkivä Edit-sohva on pelastettu ahvenanmaalaiselta kaatopaikalta ja kattokruunut ovat Marokosta. Peilillinen lipasto puolestaan on peräisin Tukholman Italian suurlähetystöstä.
Nina on ammatiltaan alun perin maanviljelijä, joten kiinnostus luontoa ja maan antimia kohtaan on ollut mukana kaikissa elämänvaiheissa. Ennen kauneudenhoitoyrityksen perustamista Nina käytti kotona eteerisiä öljyjä ja valmisti viljelemistään yrteistä teetä, yrttisuolaa ja salvoja joita hän myi markkinoilla.
Kipinä Lustansin syntyyn lähti Ninan ystävästä, joka oli pitkään kärsinyt vaikeasta ihottumasta. Apteekissa työskentelevä ystävä ei ollut saanut apua ihottumaansa lääkevoiteillakaan, ja pyysi Ninaa valmistamaan hänelle yrttisalvaa. Salva auttoi, ja voiteen tehosta vaikuttunut ystävä kysyi eikö Nina ollut miettinyt uraa luonnonkosmetiikan parissa. Sillä hetkellä palaset loksahtivat kohdalleen, ja Nina päätti lähteä opiskelemaan luonnonmukaista ihonhoitoa Ruotsiin.
Ekokosmetologin koulutuksen lisäksi Nina on opiskellut psykologiaa ja on seuraavaksi kouluttautumassa yrtti, -aroma ja puhepedagogiksi.
Katselen Lustansin kattavaa listaa kampaamo- ja ihonhoitopalveluista ja kysyn, eikö luonnonmukaisuus aseta jotain rajoitteita salongin tarjoamille käsittelyille. Nina kertoo, että vain permanenttia ei voi tehdä, kaikki muut käsittelyt onnistuvat luonnon raaka-aineilla. Hiukset pystyy siis myös vaalentamaan luonnonmukaisesti. Tätä en tiennytkään entuudestaan..!
Siinä missä tavallisessa kampaamossa hyllyillä seisoo rivissä erilaisia hapetteita ja synteettisiä väriaineita, näyttää Lustansin hiustenhoitohylly enemmänkin keittiön maustekaapilta. Hiusten värjäykseen käytetään perinteisen hennan lisäksi mm. punaviiniä, kahvia ja viinietikkaa.
Luonnonmukainen hiustenvärjäys kestää ”tavallista” värjäystä kauemmin, n. 3 tuntia. Asiakas voi halutessaan käydä vaikka välillä kotona väriaineen vaikuttaessa hiuksissa, tällöin hän ei maksa vaikutusajasta vaan ainoastaan värikäsittelystä. Moni asiakas käyttää ajan kuitenkin hyödyksi salongissa valitsemalla vaikutusajalle esimerkiksi hierontaa tai kasvohoitoja. Kaikkiin värjäyksiin kuuluu joka tapauksessa intialainen päähieronta.
Lustans myy valmiita ihonhoito- ja meikkituotteita sekä ravintolisiä monilta eri merkeiltä, mutta Nina valmistaa voiteita myös tilauksesta.
Salongin nurkassa on pieni kosmetiikkakeittiö, jossa haastattelun aikana on valmistumassa viiksivahaa kanta-asiakkaalle. Seuraan kiehtoutuneena kuinka Nina hämmentää seostaan kattilassa. Nina kertoo ajatuksistaan luksuksesta kosmetiikassa.
”En maksaisi kultareunuksisesta ja painavan lasisesta merkkipurkista. Minulle on luksusta pystyä itse valmistamaan omalle iholleni sopiva luonnollinen hoitotuote”.
Ihmettelen, eikö asiakkaan tarpeisiin varta vasten salongissa räätälöity voide sitten maksa paljon, ja Nina yllättää minut esittelemällä miellyttävän tuntuisen, aiemmin päivällä valmistamansa kosteusemulsion joka kustantaa 18,90€ / 50 ml. No jopas…! Kalleimpia tuotteita ovat seerumit, joiden hinta menee yli 40 euron. Mutta tällöinkin myyntikoko on 50 ml, ei 30 niin kuin perinteisten kaupan seerumeiden.
Olen vaikuttunut. Aika mahtavaa. Lustansin asiakkaalle voidaan konsultaation jälkeen valmistaa juuri hänen ihotyypilleen sopiva hoitotuote vaikka odottaessa, ja hinnat sopivat taatusti joka kukkarolle.
Nina korostaa, että Lustansissa ei myydä tuotteita asiakkaille myymisen vuoksi. ”Yhtä hyvin kuin myydä voiteen, voin antaa asiakkaalle myös reseptin. Asiakkaan ihon tarpeista riippuen voin kertoa hänelle, että sinä et tarvitse mitään voiteistamme, riittää kun kosteutat ihoasi kotona oliiviöljyllä.”
Nina kertoo, että heille tärkeintä on opettaa ja jakaa tietoa asiakkaille. ”Sisäinen hyvinvointi peilautuu ulkoiseen ihoon. Meidän metodimme mukaan ihoa hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja siihen vaikuttaa kaikki elintavoista ruokailutottumuksiin.”
”Kun asiakas saapuu meille ensimmäisen kerran emme kysy, ’Mitä kasvorasvaa olet aiemmin käyttänyt?’ vaan lähdemme kartoittamaan, miten asiakas voi; miten hän syö ja nukkuu ja kärsiikö hän stressistä.” Ensimmäisessä konsultaatiossa asiakkaalta mitataan myös pH-arvo.
Voisin kuunnella Ninaa vaikka kuinka pitkään, hänen asenteensa ja ajatuksensa kauneudenhoidosta kuulostavat todella mielenkiintoisilta ja inspiroivilta. Alan miettiä, onkohan nykyisessä kotikaupungissani vastaavaa hoitolaa….
Tällä kertaa minulla ei ollut aikaa kokeilla mitään Lustansin hoidoista, mutta ennen seuraavaa asiakasta ehdin istahtaa hetkeksi saamaan demonstraation intialaisesta päähieronnasta. Kesällä aion ehdottomasti varata ajan Ninan hemmoteltavaksi!
Lustansin myymälästä löytyy merkkejä kuten Maria Åkerberg, Sante, Lavera, Rosenserien, Faith In Nature ja c/o Gerd. Nina on erityisen mieltynyt pohjoismaalaiseen luonnonkosmetiikkaan. Elintarvikepuolelta löytyy teetä, ravintolisiä, mehuja, mausteita ja öljyjä.
Lustans: Norragatan 1 A, Maarianhamina.
Onko lukijoilla kokemuksia ekologisista kampaamoista tai kauneushoitoloista?
Mintun värinen kynsilakka kesäkynsillä ei koskaan ole väärin.
Pieni mintunväristen lakkojeni joukko kasvoi juuri yhdellä kun sain Ekovistalta Benecosin uuden "Expressive Mint" -sävyn.
Perhepotretti: Essie Mint Candy Apple, Eyeko Vintage Polish Jade Green, Benecos Expressive Mint ja Snowcrystal # 434.
Kaikilla on oma, persoonallinen vivahteensa. Snowcrystal on vihrein ja voimakkain, Benecos jännästi harmaaseen taittava, Eyeko klassinen "true-minttu" (vaikka nimenä onkin 'jade'..!) ja Essie vaalein, muiden rinnalla melkein baby-sininen.
On ne niin nättejä..! Sävyt siis, ei kynnet. ;) Vaikea sanoa mikä on suosikki.
Löytyykö teidänkin kynsiltänne kesällä minttua?
(Oranssi-innostukseni kynsillä osoittaa vihdoin tätä kesää kohti mentäessä laantumisen merkkejä.....)
Avasin blogissa maaliskuussa ulkonäkökyselyn, jossa halusin kartoittaa miten Karkkipäivän lukijat suhtautuvat ulkonäköönsä, kosmetiikan vaikutuksiin sekä ikääntymisen tuomiin muutoksiin ulkonäössä. Kyselyyn tuli yhteensä 1574 vastausta. Vapaan sanan vastauksia tuli useita satoja. Materiaali on todella kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa, ja tuntui vaikealta tehdä sille täysin "oikeutta" postauksen muodossa. Kuvituksessa sitaatteja kyselyyn vastanneilta.
Vapaita kommentteja olivat jättäneet eniten ne, jotka kokevat jonkinlaista tyytymättömyyttä ulkonäköönsä. Moni oli maininnut kommentissa myös ikänsä, ja vastauksia tuli ikähaarukalla 14-50+. Oletan Karkkipäivän aikaisempien ikäjakaumakyselyiden pohjalta, että suurin osa vastaajista on 20-30-vuotiaita.
Vastausten pohjalta voidaan selvästi nähdä ulkonäköhuolien Top 3.
1. Roikkuvat silmäluomet.
2. Ylipaino.
3. Huono iho.
Neljänneksi eniten murhetta aiheuttavat luomet, ihottumat ja erilaiset arvet ympäri kehoa. Näitä oli kuitenkin huomattavasti kolmea yllämainittua vähemmän.
Roikkuvat silmäluomet koettiin esteettisesti niin häiritsevinä, että huomattavan moni kauneusleikkauksiin kielteisesti suhtautuva kirjoitti harkitsevansa kuitenkin silmäluomien leikkausta viimeistään vanhempana. Tietenkin leikkaus voi monille olla myös terveydellinen kysymys, jos luomet alkavat jopa vaikuttaa näkökenttään.
Itselleni silmäluomivaivojen yleisyys tuli jonkinlaisena yllätyksenä. Paino ja huono iho sitä vastoin olivat odotetumpia huolia. Moni huonosta ihosta kärsivä kirjoitti olevansa valmis tekemään mitä tahansa saadakseen kauniin ihon. Jotkut kertoivat finnien aiheuttavan niin pahaa mieltä että se saa heidät jatkuvasti itkemään. Akneiho ei suinkaan ole ainoastaan teini-ikäisten huolena, vaan näppyjään surevat myös monet 2- 3-kymppiset.
Painoonsa tyytymättömät poikkesivat iho-ongelmaisista selkeästi siinä, että useat kirjoittivat olevansa kuitenkin muuten tyytyväisiä itseensä ja pitävänsä kasvojaan sievinä. Moni olikin kirjoittanut huomion, että kasvojen epäesteettisyys on suurempi haitta kuin vartalon, koska kasvot ovat jatkuvasti näkyvillä. Osa toi esiin senkin, että extrakilot ovat useimmiten itseaiheutettuja ja niille voi myös tehdä jotain, kun taas kasvojen muodolle ei mitään voi.
Palataan vapaan sanan vastauksiin lisää tuonnempana ja katsotaan kyselyn varsinaiset kysymykset.
1. Miten koet ulkonäkösi yleisesti?
Odotetusti suurin osa vastasi pitävänsä itseään aivan tavallisen näköisenä. Suomessa on tunnetusti vaikea sanoa ääneen olevansa kaunis, ja sekin näkyy tuloksissa. 5% eli 76 henkilöä oli vastannut olevansa ruma - positiivista että tämä luku jäi näin pieneksi.
42% Olen ihan tavallisen näköinen, en kaunis enkä ruma
24% Olen kaunis
23% Olen persoonallisen näköinen
6% Mikään yllä olevista ei vastaa kokemustani
5% Olen ruma
2. Vaikuttaako kosmetiikka mielestäsi ulkonäköösi?
Tämäkin on aikalailla selvä juttu. Kyllä asia on niin, että me jotka meikkaamme, koemme näyttävämme meikattuina paremmilta. Olkoon se sitten vaikka vain vähän pirteämmiltä. 13% on jopa sitä mieltä, että vasta kosmetiikan avulla he näyttävät itseltään. Vain 29 vastaajaa oli sitä mieltä, ettei kosmetiikalla ole juuri tai lainkaan vaikutusta heidän ulkonäköönsä.
57% Kyllä, näytän paremmalta meikattuna
29% Kyllä, mutta vain kohtalaisesti. Näytän vähän freesimmältä.
13% Kyllä. Tarvitsen kosmetiikkaa näyttääkseni itseltäni. Väärän näköinen ilman meikkiä.
2% Ei juurikaan.
0% Ei lainkaan
3. Toivoisitko olevasi toisen näköinen?
47% Olen pääsääntöisesti tyytyväinen mutta jotain pientä voisin muuttaa.
30% Joskus.
15% Kyllä.
8% En
4. Miten suhtaudut ikääntymiseen ja sen ulkoisiin vaikutuksiin?
Niin ”rasti ruutuun” -vastauksissa kuin vapaissa kommenteissakin kävi ilmi, että moni nuori (+/- 20-vuotias) on jo jonkun verran huolissaan ikääntymisen merkeistä, ja haluaa ryhtyä toimiin niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ehkäpä tähän vaikuttaa myös se, että vastaajat ovat kauneusblogin lukijoita. Jonkun muun aiheisen blogin lukijat olisivat saattaneet tuottaa erilaisen vastausprofiilin.
Karkkipäivän lukijoissa on myös todella paljon alle täysi-ikäisiä, ja he muodostanevat tuon 29 prosenttia joiden ei vielä kuulukaan miettiä tällaisia. (Ainakin itse olen oikeasti sitä mieltä, ettei 15-16-vuotiaan tarvitse vielä alkaa holvaamaan silmänympärysvoiteita ja antioksidanttiseerumeita.)
22% ottaa tuoreiden ryppyjensä kanssa lunkisti, kun taas 12% on selvästi huolissaan tai ahdistunut vanhenemisen tuomista muutoksista.
36% Olen nuori mutta koen tärkeäksi ennaltaehkäistä ikääntymisen merkkejä niin varhain kuin mahdollista.
29% Olen vielä niin nuori että en ajattele sellaisia.
22% Ikääntyminen alkaa jo näkyä ihollani mutta en ole huolissani. Se on vain luonnollista.
10% Pelkään ikääntymistä enkä halua näyttää vanhalta. Jokainen uusi ryppy huolestuttaa.
2% Ikääntynyt peilikuvani ei enää näytä minulta. Haluaisin kääntää viisareita taaksepäin.
1% Nuorekas ilme tärkeä mutta kuluvat vuodet eivät huolestuta – sitä varten on kauneuskirurgia.
5. Oletko harkinnut kosmeettista kirurgiaa?
Vaikka kauneuskirurgisista toimenpiteistä on hyvää vauhtia tulossa yhtä yleisiä ja ”arkisia” kuin hiustenpidennyksistä ja akryylikynsistä (ja niistä kirjoitellaan jo blogeissakin), ei valtaosa (65%) kyselyyn vastanneista ole edes harkinnut sellaista. 168 kappaletta (11%) ilmoitti harkinneensa, ja 23% vastasi voivansa miettiä asiaa sitten kun ikä alkaa näkyä. Vain 9 vastaajaa on jo käynyt kauneuskirurgisessa operaatiossa.
Vapaiden kommenttien perusteella täyteaineet (esim. Botox ja restylane) ovat hyväksytympiä kuin varsinaiset kauneusleikkaukset.
6. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Tämä kysymys meni jonkun verran päällekkäin kysymysten 1 ja 3 kanssa, ja vahvistaa niiden tulosta. Vaikka monet meistä valittavat tuon tuostakin vaikka mistä epäkohdasta, olemme onneksi kuitenkin suurimmaksi osaksi tyytyväisiä itseemme. Tietystikin tuon 19 prosenttia, joka vastasi kielteisesti, toivoisi vielä madaltuvan. 183 vastaajaa kokee ulkonäkönsä olevan heille jopa ongelma.
65% Pääsääntöisesti kyllä, voisin muuttaa jotain pientä.
16% Kyllä.
12% En, ja se on ongelma.
7% En, mutta en välitä.
Vaikka vapaissa vastauksissa oli välillä pitkiäkin listoja omista epäkohdista ja seikkaperäisiä kuvauksia siitä, kuinka jatkuvasti vertaamme itseämme muihin, oli moni kuitenkin tajunnut sen, että omat epäkohdat näkee useimmiten vain ja ainoastaan itse. Muut niitä tuskin huomaavat. Jos vaikka koet omistavasi maailman suurimmat korvat, ei sitä kannata alkaa ääneen surkuttelemaan sillä ystäväsi eivät todennäköisesti ole edes huomanneet koko asiaa. Valituksella vain vedät huomion juuri siihen kohtaan, jonka haluaisit kätkeä.
Itse en esimerkiksi koskaan reagoi sen kummemmin näppyiseen ihoon. Se on minulle iho siinä missä kalpea, kellertävä, partainen tai tummanruskeakin iho. Tietysti akneihoinen voi todeta, että hyvähän sinun on sanoa kun et ole koskaan aknesta kärsinyt. Se on tietenkin totta. En epäile hetkeäkään, etteikö näppyinen ja tulehtunut iho tunnu todella kurjalta ja varmasti haluaisin itsekin finneistä eroon jos olisin siinä tilanteessa. Mutta sanon vain, että minusta näpyt eivät tee kenestäkään rumaa.
Eräs kyselyyn vastannut kirjoitti rumuus/kauneus-käsityksestä mielestäni hyvin. Rumaksi eivät tee esteettiset seikat kuten suuri nenä tai kaksoisleuka, vaan rumuus kumpuaa persoonasta ja rumasta käytöksestä. Itse allekirjoitan tämän 100-prosenttisesti. Kuinka kaunis on lopulta symmetriset missikasvot ja treenatun vartalon omaava henkilö, joka on ilkeä ja koppava?
Samalla ymmärrän, että ihminen, joka on koko elämänsä nähnyt itsensä epäviehättävänä eikä ole koskaan kuullut kenenkään sanovan itseään kauniiksi, ei koe tällaisia huomioita millään lailla lohduttavina. Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea niin, mutta tiedän myös, että on turhaa yrittää uskotella että me kaikki olisimme yhtä kauniita. Emmehän me ole. Sisäinen ja ulkoinen kauneus eivät koskaan tule olemaan samalla viivalla, vaikka kuinka kuulostaa viisaalta sanoa niin.
Mutta suorastaan rumaksi ei kenenkään tarvitsisi itseään kokea. Eikä joutua kokemaan sellaisia ulkonäköpaineita, että se vaikuttaa heikentävästi koko elämänlaatuun.
Kokemus rumuudesta liittyy suoraan kulttuuriimme ja vallitsevaan kauneuskäsitykseen, jota tietysti voimakkaimmin välittää media. Kun sosiaalisesti opimme meitä ympäröivien kuvien kautta, mikä on yleisesti on kaunista, tuntuu muu "rumalta".
Ruman määritelmä sivistyssanakirjan mukaan:
"ulkoisilta ominaisuuksiltaan epämiellyttävä, vastenmielinen, pahannäköinen, epäesteettinen".
Ja kuka tai mikä määrää, mikä on "vastenmielistä"? Eivät "töpselinenä" tai pömppövatsa ole universaalisesti epämiellyttävä asia. Ne ovat rumia, jos henkilö kokee että Jessica Alban ja Gwyneth Paltrow'n näköiset ihmiset ovat jonkinlainen normi. Eivät ne oikeasti ole, mutta miten välttää tähän kasvamista kun sosiaalinen ympäristö kertoo meille jatkuvasti miten olla hoikempi, kiiltävähiuksisempi ja pitkäripsisempi ja kannustaa ihailemaan täydellisiksi stailattuja julkkiksia?
Sehän on luonnollisestikin totta, että kauniilla ihmisillä on usein helpompaa. Teija Kynkäänniemen pro gradu -tutkielmassa "Kauniiksi leikattu ruumis" (2006) puhutaan kauniiden ihmisten sädekehäilmiöstä; kauniita pidetään lahjakkaina, ystävällisinä, mielenkiintoisina, yhteistyökykyisinä ja seksuaalisina. Kauniit lapset menestyvät koulussa keskimääräistä paremmin ja kauniit aikuiset tienaavat ja etenevät urallaan paremmin kuin vähemmän kauniina pidetyt. Tässä valossa on enemmän kuin ymmärrettävää, että moni meistä suree niitä piirteitään, jotka vievät meidät kauemmas jessicaalboista.
Tätä aihetta voisi pohtia loputtomiin, (ja siteeraisin mielelläni vielä vaikka kuinka monia lukijakommentteja), mutta tämä ei ole gradu vaan blogikirjoitus, ja aiheen käsittely jää ikävä kyllä tässä formaatissa lopulta vain pintaraapaisuksi.
Joten lopetan sen näin. Vaikka kyselyyn vastanneista n. 20% kokee tyytymättömyyttä ulkonäköönsä ja 15% toivoisi olevansa kokonaan toisen näköisiä, niin olen silti ilahtunut siitä, että niinkin suuri määrä kuin 80% meistä on loppujen lopuksi tyytyväisiä ulkoiseen olemukseemme. Kauneusblogien lukijoiden saattaisi olettaa olevan kriittisempiä itseään kohtaan. On hyvä, ettei niin ole. Etenkin kun lukijoista suuri osa on nuoria, joiden yleisesti ajatellaan olevan epävarmempia ulkonäöstään kuin "vanhojen ja vakiintuneiden".
Kiitos kyselyyn osallistuneille, ja hienoa jos joku jaksoi lukea tänne saakka!
(Ja tähän piti tulla kuva ahvenanmaalaisesta vappukokosta, jollaisen äärellä olin eilen vappuaattoa juhlimassa, mutta kamerasta loppui akku enkä näin ollen saanutkaan kuvia koneelle.)
Face-off -postauksessa avatun ulkonäkökyselyn tuloksia on kyselty, ja onhan tässä tosiaan yli kuukausi vierähtänyt. Vapaan sanan vastauksia kyselyyn tuli yhteensä melkein 60 (!) A4-sivua, joten materiaalia riittää.
Olen istunut koko iltapäivän auringossa lukemassa ajatuksianne ulkonäöstä, ikääntymisestä ja kauneusihanteista ylipäänsä. Sanonpahan nyt teille tämän; jos teistä lukijoina tuntuu, että blogit ja bloggaajat antavat teille paljon, niin toimii se toisinkin päin. Olen välillä melkein pyyhkinyt kyyneleitä liikutuksesta tai nauranut ääneen juttujenne oivalluksille tai muuten vain nyökytellyt samanmielisyydestä.
Kyselyn purkujuttu tulee ulos tämän viikon aikana.
(Itseäni muuten huvitti kovasti että vanhensin kasvojani auringossa samalla kun luin vastauksianne.... ^_^ En vain malttanut olla sisällä kun ulkona paistoi aurinko siniseltä taivaalta...... :D Oli muuten kesän ensimmäiset aurinkokylvyt.)
