13.11.2011

Kuukauden idoli: Tiheikön väki

Kuka muistaa Tiheikön Väen (Brambly Hedge)?

Minun ikäluokalleni Jill Barklemin ihastuttava kirjasarja englantilaisen metsän siimeksessä asuvasta hiiriyhdyskunnasta on varmasti tuttu.

Etenkin sarjan neljä ensimmäistä osaa, vuodenajat Kevät, Kesä, Syksy ja Talvi, ovat minulle tärkeää nostalgiaa.

Brambly Hedgen kotisivuilla klassikkokirjasarjaa kuvataan seuraavasti: "Vatukkatiheikkö on idyllinen paikka jossa vanhat arvot kukoistavat ja kaudellinen omavaraisuus on elämäntapa". Se tiivistääkin kirjojen hengen oivallisesti.

Tiheikön Väki -kirjoista tulee lämmin olo. Ne ovat kotoilua alkuperäisimmillään. Pienenä halusin aina muuttaa asumaan Tiheikköön. Minäkin halusin paahtaa omenoita takkatulen loimussa ja kivuta hakemaan pikkuleipiä ylimmältä hyllyltä keittiön täpötäysistä ruokakaapeista. Halusin olla mukana rakentamassa tanssiaissalia jäästä. Halusin kiivetä heinänkortta pitkin vierailulle peltohiirten kotiin. Hiirten elämä vaikutti niin idylliseltä ja harmoniselta. Kirjoissa on rauhallinen, lempeä tempo ja ne opettavat lapselle yhteisöllisyyden ja luonnon kunnioittamisen arvoja.

Jaksoin ihailla pikkutarkkoja kuvituksia loputtomiin. Jill Barklemilta meni aikaa kolme kuukautta yhden suuren kuvan piirtämiseen. Yhden kirjan valmistuminen vei kaksi vuotta. Jill teki jokaiseen tarinaansa laajan ja yksityiskohtaisen taustatyön, niin että kaikki metodit hiirten vaatteiden valmistamisesta leipäjauhon jauhamiseen luonnon ehdoilla oli selvitetty. Jill jopa kokeili kaikki kirjoissa esiintyvät ruokareseptit ensin kotikeittiössään, että ne varmasti toimivat.

Juuri nyt minun tekisi taas mieli muuttua pienen pieneksi ja ryömiä tammen juurten lomitse sisään Tiheikön Väen kotoisaan maailmaan. Tunnelma sopii täydellisesti pimeisiin syysiltoihin ja ensilumen odotukseen. Tämä juttu on varmasti monen mielestä ihan plääplää-hohhoijaa "kasva jo aikuiseksi", mutta haluan silti jakaa kanssanne muutamia kauniita kuvituksia Tiheikön Väki -kirjoista.

.

 

 

 

 

 

Jos kirjat eivät olleet sinulle tuttuja, ja kiinnostuit niistä, niin AdLibriksestä saa kaikki sarjan osat englanninkielisinä. "The Complete Brambly Hedge" julkaistiin suomenkielisenä vuonna 2000 (Tiheikön Väen kootut kertomukset), ja sitä löytää varmasti ainakin kirjastoista. Suosittelen kirjoja glögin ja piparin seuraksi teille, jotka arvostatte kotoilua tai teille, jotka haluatte tutustuttaa jälkikasvunne ihastuttaviin lastenkirjojen klassikoihin. :)

 

Ei kommentteja
11.11.2011

Bulldog Natural Grooming

Isänpäivän kunniaksi juttua miesten tuotteista!

Bulldog Natural Grooming on ns. semi-luonnonkosmetiikkaa, eli kosmetiikkaa, joka ei sisällä yleisimpiä "arveluttavia" ainesosia kuten parabeeneja, sulfaatteja tai keinotekoisia väriaineita ja hajusteita. Synteettisten ainesosien määrä on ylipäänsä haluttu pitää niin pienenä kuin mahdollista. Tuotteissa ei myöskään käytetä eläinperäisiä ainesosia.

Saimme Mr. Karkkipäivän kanssa testiin Bulldog Grooming Kitin eli kasvoputsarin, kosteusvoiteen ja parranajogeelin. Sujautin pienet näytepurkit putsarista ja voiteesta myös Kosmetiikkapaneelin Annalle ja Tanjalle.

Puhdistusgeelissä ja kosteusvoiteessa on käytetty yhteensä kahdeksaa eteeristä öljyä, jotka Bulldog-esitteen mukaan antavat  tuotteille ”raikkaan, maskuliinisen tuoksun”. Minusta tuoksu on aika unisex, ja naisena minusta ei olisi yhtään outoa käyttää tämän tuoksuisia tuotteita. Annan mielestä tuoksu taas muistuttaa Dermalogicaa.

Puhdistusgeeli on koostumukseltaan kiinteän hyytelömäistä geeliä, aika vekkulia. Kaikki geelit eivät vaahtoa runsaasti, mutta tämä vaahtoaa hyvinkin kiitettävästi (ja tässäkin on muuten käytetty ainoastaan kookospohjaisia, luonnollisia tensidejä). Lisäksi vaahto on ihanan pehmeää. Tanja epäili putsarin meikinpoistokykyä ja puhdisti sillä vain meikitöntä ihoa, mutta minun ja Annan testeissä meikkikin irtosi. Tanja teki lisäksi sellaisen huomion, että puhdistusgeelin tuoksu jäi leijailemaan iholle. Kuulemma Mr. Tanjakin oli kommentoinut voimakasta tuoksua. Anna ja minä taas emme kokeneet tuoksua liian voimakkaana.

Twirly Twinkle tahtoi mukaan kuvaan. "Pääsenkö jos halaan sitä purkkia?"

Tykkään tästä geelistä. Ja minun käyttööni se varmasti jääkin, sillä misteri ei erillisestä kasvojenpuhdistusaineesta oikein jaksa innostua. Naama puhdistuu joka tapauksessa shampoolla suihkun yhteydessä.  Bulldog-putelit ovat nököttäneet kylppärissä lavuaarin reunalla jo kuukauden, mutta mies on muistanut kokeilla putsaria vain kerran. Eikä hän silloinkaan osannut kuvailla kokemusta kovin monisanaisesti. ”No, se vain puhdisti. Kyllähän sinä tiedät etten minä näitä osaa mitenkään analysoida.”

Kosteusvoide on ensituntumalta yllättävän paksua ollakseen miehille kehitetty. Miesten kosteusvoiteet ovat useimmiten kevyitä ja geelimäisiä. Bulldog Original Moisturiser on paksua, mutta ”sulaa” iholle nopeasti ja hetkessä se onkin jo imeytynyt ja jättänyt iholle himmeän pinnan. Kaikkein vähiten mies haluaa kosteusvoiteen kiiltävän tai tuntuvan ihollaan, joten miesten tuotteet ovat tyypillisesti lähes öljyttömiä ja jättävät himmeän pinnan.

Tykkään tästäkin tuotteesta! Luulen, että tämän misterikin tulee käyttämään, sillä kesällä hankittu Lush-voide alkaa jo vedellä viimeisiään, ja mies näyttää tottuneen käyttämään kosteusvoidetta. Bulldog-voiteesta mies totesi; ”Kai tämä ihan samalta tuntuu kuin se toinenkin.” (=Lush-voide). Kuulostaa positiiviselta arviolta kun kyse on Mr. Karkkipäivästä! Myös Tanja ja Anna pitivät voiteesta. "Aika tuhdin oloista, mutta imeytyi kuitenkin hyvin. Tuoksu ihanan metsäinen, mutta tämäkin jäi leijailemaan iholle koko päiväksi niinkuin putsarin tuoksu", kertoo Tanja.

Kolmatta tuotetta en sitten testannutkaan, vaikka nyt tätä kirjoittaessani tajuan, että olisin hyvin voinut kokeilla sitä säärten sheivaukseen. No, siihen käyttöön se varmasti jääkin, sillä parranajogeelin koostumuksesta mies ei pitänyt. ”Ei levity kunnolla eikä pehmennä tarpeeksi”. Selvä.

Olen kai muuten aika outo kosmetiikkafriikki kun vasta nyt testaan ensimmäistä kertaa miesten tuotteita. ^_^ Tämän kerran perusteella suosittelisin Bulldogin putsaria ja voidetta myös naisille. Sopivat loistavasti etenkin pintakuivalle sekaiholle. Bulldog-tuotteiden hinnat ovat vähintään kohtuulliset; reilun kokoinen 100 ml voidetuubi maksaa 14,70€ ja putsari muistaakseni 11€. Näitä myydään Kickseissä.

Bulldog Grooming Kit maksaa 24,90€ ja siinä on kaikki kolme tuotetta.

Yksi tällainen kitti tarjottiin arvottavaksi myös blogiin. Nyt olisi siis tilaisuus voittaa iskälle, veljelle, poikakaverille tai sitten ihan vain itselleen tämä kolmen setti. Osallistut arvontaan sanomalla ’Mulle Bulldogit!’ kommenttilootassa. Laita kommenttiin mukaan myös sähköpostiosoitteesi sille tarkoitetulle riville. Osallistumisaikaa on isänpäivään eli sunnuntaihin klo 12.00 saakka.

Dawwwg! :) EDIT. Arvonta suoritettu, onni suosi nimimerkki Mariaa. Voittajaan on otettu yhteyttä.

Bulldogin kotisivulla on muuten hellyttävä koiragalleria, jonne merkin ystävät voivat ladata kuvia omista bulldogeistaan. ^_^ Ihana ja originaali idea kosmetiikkamerkiltä!

Ja sitten täytyy antaa vielä erityismaininta sivujen inci-listoille. Siis wow! Tällaista selkeyttä ja havainnollisuutta en ole tavannut minkään muun kosmetiikkamerkin markkinoinnissa. Sivuilla on ensinnäkin aakkosellinen inci-hakemisto kaikista Bulldog-tuotteissa käytetyistä ainesosista, ja jokaisen ainesosan kohdalla kerrotaan onko sen alkuperä luonnollinen vai synteettinen. Mutta vielä hienompi palvelu on se, että jokaisen tuotteen inciluettelo on värikoodattu, niin että näet suoraan ainesosan väristä mikä sen tehtävä tuotteessa on; onko se kosteuttaja, emulgaattori, liuotin, säilöntäaine jne. Ja ainesosaa klikkaamalla pääsee sitten taas inci-hakemistoon ja tarkempiin tietoihin. Kertakaikkiaan wow!!

Ihan pelkästään noita incejä katselemalla oppii paljon kosmetiikkatuotteiden rakenteesta ja resepteistä - helposti ja yhdellä silmäyksellä. Suosittelen tutustumaan! :)

P.S. Minulla on ollut viime päivinä todella huonosti aikaa olla koneella, ja vasta äsken pääsin vastaamaan osaan Karite-postauksen kommenteista. Jatkan vastaamista myöhemmin, joten maltattehan vielä odotella esim. te hiuksistani kyselleet kommentoijat.... Nyt ei vaan pysty olemaan koneella, koska vietän rentoutumisviikonloppua ystävieni kanssa ja on epäkohteliasta istua tuntitolkulla blogin äärellä.

Ei kommentteja
09.11.2011

K niinkuin karite

Kun viime vuoden lokakuussa aloin kirjoittaa sarjaa luonnonkosmetiikan hiustuotteista, laskeskelin sarjaan tulevan maksimissaan 10 osaa. Tuolloin minulla oli aika perusteellinen käsitys siitä, millä kaikilla merkeillä Suomessa oli luonnonkosmetiikaksi sertifioituja hiustuotteita.

Nyt vuotta myöhemmin tajuan, että en enää pysy laskuissa kaikissa uusissa merkeissä ja tuotteissa, joita pompsahtelee Suomen markkinoille harva se kuukausi. Taitaa olla mahdoton ajatus saada katettua kaikki sertifioidut hiustuotteet. Mutta yritys oli hyvä :)

Ranskalainen K Pour Karité on yksi niistä merkeistä, joista en vuosi sitten tiennyt mitään. Merkillä on Ecocert Cosmetique Bio -sertifikaatti.

K Pour Karitén valikoimaan kuuluu:

  • Shampoo (normaaleista kuiville hiuksille)
  • Shampoo lapsille (sulfaatiton)
  • Tehohoito (kuiville ja vaurioituneille hiuksile)
  • Selvittävä hoitosuihke lapsille (no miksei aikuisillekin ;))
  • Karitevoiseerumi (hiuksiin jätettäväksi tai buusteriksi hoitoaineen sekaan)
  • Muotoiluvoide
  • Hiuslakka
  • Hiusvärejä (8 sävyä, hennattomia)

Sain testattavaksi kolme sarjan tuotetta; shampoon, muotoiluvoiteen ja seerumin.

Ensimmäisenä pistin merkille, että melkein kaikissa K Pour Karité -tuotteissa on korkeat pitoisuudet Douglas-kuusen vettä. Mielenkiintoista. Tulee välittömästi mieleen muuan Dale Cooper henkäisemässä, "Ahh, smell those fantastic douglas firs...!" ^_^ En tiedä vaikuttaako kuusivesi tuotteissa muuten kuin aromaterapeuttisesti, mutta metsäinen tuoksu on kyllä mieleeni. (Eur-Lex tietää kertoa, että douglasin kuusinesteestä saatava hartsi on kalvonmuodostaja ja näin ollen hoitaisi hiusta, mutta pelkästä vedestä ei ole mitään mainintaa.)

Käyttökokemukset:

GENTLE SHAMPOO. Koostumus ja tuntu aivan kuin normishampoossa. Tässä shampoossa ei siis ole sellaista luonnonkosmetiikan shampoille tunnusomaista hieman hyytelömäistä tai nestemäisen lirua koostumusta. Vaahtoaa hiuksissa nopeasti ja runsaasti. Vilkaisu inciin kertoo, että pinta-aktiivisena aineena shampoossa on käytetty paljon keskustelua herättänyttä natriumlauryylisulfaattia. Sen lisäksi on käytetty natriumlauryylisulfaatin ärsyttävyyttä miedontavaa cocoamphoacetatea (yritän näitä parhaani mukaan suomentaa, mutta tässäkin meni sormi suuhun: kookosamfoasetaatti? ^_^).

Seuraa pieni väli-insertti. Tunnustus: alan mennä ihan sekaisin näiden luonnonkosmetiikassa "kiellettyjen" tai "ei-suositeltavien" ainesosien kanssa. Koko synteettinen vai luonnonmukainen -keskustelu alkaa tietyssä valossa tuntua turhalta, kun vaikuttaisi siltä että loppujen lopuksi melkein kaikki aineet saadaan valmistettua myös luonnollisista raaka-ainelähteistä. Olen keskustellut asiasta maahantuojien kanssa, ja he myöntävät että asia on ammattilaisellekin kaikkea muuta kuin selkeä. Kun ensin lukee vaikka Rita Stiensin "Totuus Kosmetiikasta" -kirjan, siellä kuvataan tietyt raaka-aineet suoraan pelkästään synteettisiksi, ja neuvotaan välttämään niitä. Näinhän me tavalliset kuluttajat teemme, me, jotka emme ole käyneet kymmentä syventävää kemian kurssia. "Sodium lauryl sulfate - alkuperä: kemiallinen". Saanut Ritalta miinuksen, okei huono juttu. Mutta ystävämme Rita ei kerro koko totuutta. Natriumlauryylisulfaatti (niinkuin moni muukin hänen kemialliseksi leimaamansa aine) voidaan valmistaa myös luonnonmukaisesta lähteestä.

(Minua muuten häiritsee tuo termi 'kemiallinen aine'. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta ovathan kaikki aineet lopulta kemiallisia aineita tai yhdisteitä, oli sitten kyseessä mineraali, kasviuute tai petrokemikaali. Sisältäähän luonnollinen ruusuöljykin 400 erilaista kemiallista yhdistettä. Eikö luonnollisen raaka-aineen vastakohtaa kuvaa paremmin termi 'synteettinen' kuin 'kemiallinen'?)

Nojoo, mutta tässäpä tuo avautuminen. Palataan Karitéen. :)

Shampoossa käytetty SLS on siis valmistaja Laboratoire Arilandin mukaan kasvipohjaista ja luonnossa hajoavaa. SLS on kiistatta ihoa ärsyttävä aine suurina pitoisuuksina, mutta ihonhoitotuotteissa sitä käytetään tarpeeksi pieninä pitoisuuksina ja lisäksi ärsyttävyyttä miedonnetaan lisäämällä reseptiin myös amfoteerisia tensidejä (kuten tuota cocoamphoacetatea). Aiemmin törmäsin Marilou Bion putsarissa sulfaattiin (ammoniumlauryylisulfaatti), ja myös Mariloun valmistajalla oli näyttää, että ainesosa tosiaankin on valmistettu täysin luonnollisista raaka-aineista (minulle jopa lähetettiin skannattu "info sheet" tehtaalta! :)). Ja tulossa on juttua kolmannesta "ai tämä ei ollutkaan synteettistä?" -tapauksesta.

En nyt siis tosiaankaan enää tiedä mitä ajatella noista ainesosista. Joka tapauksessa K Pour Karité on paras tähän saakka testaamani luonnonkosmetiikan shampoo. Ei epäilystäkään.

MUOTOILUVOIDE. Ensimmäinen kokeilemani luonnonkosmetiikan muotoilutuote. (En siis ylipäänsä juurikaan muotoile hiuksiani, joten en ole kokenut tarpeelliseksi testata niitä aiemmin.) Tässä tuotteessa vaikuttavana (eli muotoilevana) aineena on käytetty sokeria. Tuloksen ei kuitenkaan tarvitse pelätä olevan tahmea - mitään karkkihiuksia et tällä saa. ^_^ Voide sopii loistavasti luonnonkiharan (tai käytän mieluummin sanaa 'luonnonlaineikas') tukkani kiharan korostamiseen. Ainetta täytyy vain muistaa annostella tarpeeksi vähän, minun hiuksiini riittää maapähkinän kokoinen nokare. Liiallisella annostelulla hiuksista tulee karheat ja jäykät. Tällä saa siis tarvittaessa voimakastakin tukea, mitä itse en kaipaa.

Hiukset muotoiluvoidekäsittelyllä. Ihana kuiva pörrö, siis muutenkin, muotoilutuotetta tai ei. :P

SEERUMI. Tässä tehotipassa on karitevoita 48,8%. Muut vaikuttavat ainesosat ovat auringonkukkaöljy ja seesaminsiemenöljy. Seerumia voi käyttää hiuksiin jätettävänä hoitoaineena (latvoihin, koko hiuksiin levitettynä tod.näk. liian raskasta) tai sekoittaa sitä poishuuhdeltavaan hoitoaineeseen. Minulla aine ei toiminut hiuksiin jätettävänä,  latvat jäivät hieman tahmean tuntuisiksi. Näin on kyllä käynyt aiempienkin karitevoikokeilujen kanssa. Sen sijaan hoitoaineeseen sekoitettuna seerumi toimii loistavasti. Ero hiusten pehmeydessä on päivänselvä kun laittaa hoitiksen ilman seerumilisää ja hoitiksen seerumilisällä. Ihan niinkuin muidenkin öljyjen kanssa. (En siis käytännössä oikeastaan koskaan käytä hoitista ilman öljybuustausta :)).

K Pour Karité -tuotteet ovat luonnonkosmetiikkastandardeilla aikalailla perushintaisia, 200 ml shampoo maksaa 9,90€ (Hyvinvoinnin Tavaratalo). Litrahinta on hieman korkeampi kuin esim. Madaralla tai Laveralla.

Voin muuten paljastaa, että minulla on piakkoin esitellä teille Löytö: vihdoin sertifioitu luonnonkosmetiikan hoitoaine, joka toimii kuin "normi"hoitis! Selvittää, tekee hiukset liukkaiksi ja silkkisiksi. Tätä on etsitty ja pitkään!

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

 

P.S. Vielä ihan eri asiasta pikaisesti: Virven hyvän Promootioyhteistyö-kirjoituksen tiimoilta kysynkin teiltä, että mitä ilmaisua te minulta kaipaisitte näiden maahantuojilta/PR-firmoilta jne saatujen tuotteiden kohdalla? Huomasin Virven kommenttilaatikossa minunkin blogiani lukevan nimimerkki Ruun kirjoittavan, että "...vielä on surullisen monta kosmetiikkablogiakin jotka käyttää näitä 'sain kuvattavaksi', 'sain kokeiluun' -lauseita..." No, minä esimerkiksi kuulun noihin, jotka käyttävät useimmiten ilmaisua "Sain kokeiltavaksi/testiin". Pitäisikö tämä ilmaisu vaihtaa? Onko sanoissa jotain epäselvää koskien sitä, olenko saanut vai ostanut tuotteen? Oli kyllä tosi hyvä juttu, että Virve nosti asian tapetille ja kunnolla keskusteltavaksi. Minä tosin en ole saanut mitään vihjailuja piilomainonnasta, minkä olen nimenomaan arvellut johtuvan siitä että tuotearvioissani on mielestäni aina selkeästi näkynyt onko tuote saatu blogin vai oman lompakon kautta. :)

Ei kommentteja
07.11.2011

Kauneusbloggaajien miitti

Laitanpa minäkin tämän ilmoituksen blogiini. Piece Of Panda -blogin Panda, Lovely Lenore's -blogin Lenore, Tyttö Ilman Helmikorvakorua -blogin Sonia ja Shiny Nail Art -blogin Shiny ovat järkkäämässä Suomen blogiskenen ensimmäistä virallista kauneusbloggaajien tapaamista ohjelmineen kaikkineen.

Jos bloggaat kauneudesta ja saat hankittua itsesi Helsinkiin sunnuntaina 4. joulukuuta, niin ei muuta kuin tervetuloa tapaamaan muita kosmetiikka/kynsi/hius/jne -friikkejä. ^_^ Itsekin pyrin kovasti pääsemään paikalle jos vain ei satu työvuoroa tuolle päivälle.

Kuka voi ilmoittautua?
Tapaamisen tarkoituksena on tavata samanhenkisiä kauneudesta kiinnostuneita bloggaajia joiden blogien pääpaino pyörii vahvasti kauneuden ympärillä, kirjoititpa blogissasi sitten meikeistä, hiuksista tai kynsistä - tai vaikka näistä kaikista :)

Onko tapahtumalla ikärajaa?
K15

Missä tapaaminen järjestetään? Helsingissä, Tavastian talon yläkerrassa (tarkka osoite lähetetään osallistujille sähköpostitse.)

Milloin ilmoittautuminen alkaa?
Sunnuntaina 13.11 klo 20:00

Miten ilmoittaudun?
Laittamalla yllämainittuna ajankohtana sähköpostia osoitteeseen:
palapandaa(ät)hotmail.com

Mitä ilmoittautumusviestissä pitää lukea?
Oma Nimesi
Blogisi nimi + linkki
Asuinkuntasi
Ikä

Kuinka monta tapahtumaan mahtuu mukaan?
20

Mitä maksaa?
Osallistumismaksu on 10€ ja maksu suoritetaan tilille viim. 20.11.
(katamme osallistumismaksuilla tapahtuman järjestämisestä aiheutuneita kuluja)

Mistä tiedän ehdinkö 20:n ensimmäisen joukkoon?
Panda käy ilmoittautumiset läpi maanantaina 14.11. ja laittaa mukaan päässeille vastaussähköpostin kera tilinumeron. Sitten kun hän on saanut vastaussähköpostin ja maksettu summa näkyy tilillä, niin olet 100% varmasti mukana :)

Ei kommentteja
06.11.2011

Sensual vs. masculine

Maskuliininen meikkilook on näkynyt tänä syksynä monien lehtien sivuilla, ja minäkin inspiroiduin siitä.

 

Tein kylmän ja kovan gentle-woman-meikin pariksi pehmeän ja sensuellin  meikin. Kontrastit ovat kiinnostavia.

Klikkaa isommaksi. Jos haluat.

 

Maskuliinisessa lookissa meikkipohjana Barefaced Beautyn mineraalipohja sävyssä Whisper. Varjostukset Dr. Hauschkan aurinkopuuterilla. Luomilla kahta ruskean sävyä; MACin Mystery ja Urban Decayn Buck. Huulilla Laveran Purple Red -huulipuna (vanhasta linjasta).

Sensuellissa lookissa meikkipohjana Guinotin Youth Time -meikkivoide sävyssä 01 (tästä tulossa arvostelua myöhemmin). Poskilla MACin Pleasantry ja Lily Lolon Candy Girl -poskipuna. Silmämeikissä vaaleanpunaisen ja violetin sävyjä Cliniquen Eyes To Go -paletista. Huulilla Natural Coden Mauve Rose -huulipuna ja Lily Lolon Whisper -huulikiilto.

 

"Behind the scenes". Mr. Karkkipäivä nappasi minusta tämän kuvan kun yritin kuvata sensuellia lookkia. Miksi käytän peiliä? :) Se oikaisee objektiivin polttovälin tuomia perspektiivivirheitä kasvojen lähikuvissa.

Kerronpa jotain. Meikkikuvien ottaminen on pain in the ass. Minulla on kulmikkaat ja oudot kasvot, jotka eivät suoranaisesti ole fotogeeniset. Saadakseni ne muutamat ihan hyvät "freimit", otan jokaisesta meikistä kymmeniä kuvia. Näistä lookeista otin yhteensä toista sataa kuvaa, että sain nämä kuusi postaukseen päätynyttä otosta. :/ Kuvien läpikäyminen on erittäin tylsää ja aikaavievää, ja saa minut tuntemaan oloni turhamaiseksi. Enkö voisi vain ottaa viisi kuvaa ja julkaista jonkun niistä? Miksi minun pitää välittää siitä, miten kulmikkaalta tai vähemmän kulmikkaalta naamani kuvissa näyttää? :( Lisäksi yritän aina valita kuvia, joissa näytän mahdollisimman vähän itseltäni (jolloin en ole ihan suoraan tunnistettavissa).

Saan usein lukijakommentteja siitä, miksi en joka meikkikuvapostauksen yhteydessä julkaise kokokasvokuvaa. Tässä syy. En jaksa nähdä sitä vaivaa.

Ei kommentteja
05.11.2011

Tuoksuraamatun sivuilla

Jos minusta ei kohta enää kuulu mitään, se voi johtua tästä kirjasta: Perfumes: The A-Z Guide. Saatan kadota näiden kansien väliin.

Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi jo vuonna 2008 eli mistään uutuudesta ei ole kysymys. Minun tietoisuuteeni se ponnahti kuitenkin vasta viime kesänä Trendi-lehden suosituksissa. Minulle tyypillisellä hitaudella sain kirjan tilattua vasta lokakuussa, ja opus saapui luokseni viime torstaina. Sen jälkeen olen ahminut kirjaa suurella hartaudella, ryöpsähtelevällä innostuksella sekä  "Hahaa! Vitsi että mulla on hyvä tuoksumaku!" -huudahdusten säestämänä.

Oppaassa on yli 1800 tuoksuarvostelua ja sen ovat kirjoittaneet tunnetut tuoksuekspertit Luca Turin ja Tania Sanchez. Kirjan alussa on yleistä tuoksutietoutta mielenkiintoisten artikkeleiden ja hauskan "usein kysyttyjä kysymyksiä" -osuuden muodossa. Kirja on viihdyttävä, kriittinen, asiantunteva ja äärimmäisen koukuttava. Esimerkiksi tuoksujen kemiallisen rakenteen analysoinnin ei tarvitse olla kuivaa! Näillä tuoksuasiantuntijoilla on todellakin huumorintajua, eivätkä he pelkää sanoa ääneen täsmälleen sitä mitä mieltä ovat. Todennäköisesti pidät tästä kirjasta, vaikka et edes pitäisi hajuvesistä.

Selasin kirjasta tietysti ensimmäisenä omien suosikkituoksujeni arvostelut. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun lähes kaikki olivat saaneet neljä tai viisi tähteä! :)

Viime maaliskuussa ostamani Guerlainin Aqua Allegoria Pamplelune arvosteltiin parhaana greippituoksuna koskaan. ^_^ Enkös minä niin sanonut? :P

Tämä oli ehkä yllättävin löytö: Tocade!

Tämä vanhin omistamani hajuvesi, hullun halpiksen näköiseen lasipulloon kätkeytyvä vaniljapommi on Perfumes-kirjassa nostettu viiden tähden masterpiece -luokkaan, kirjoittajien mielestä maailman parhaimpien tuoksujen joukkoon. Woo-haa!

Kun Luca Turinilta Now Smell This -sivun haastattelussa kysyttiin, mitkä hänen mielestään ovat maailman parhaat ruusutuoksut, hän vastasi: Rive Gauche, Knowing, Nahema, Vent Vert ja Tocade. :)

Suuri rakkauteni Hypnotic Poison oli saanut neljä tähteä.

Tsekkasin myös tuoksuja, joiden suosiota en ole koskaan ymmärtänyt. Meidänkin liikkeen ehdoton bestselleri, Versacen ah-niin-mieto-ja-mitäänsanomaton-kaikille-sopiva-kukkaistuoksu Bright Crystal on saanut Turinilta yhden tähden ja kahden sanan arvostelun: "Hideously screechy". ^_^ Viktor & Rolfin supersuosittu Flowerbomb saa sekin yhden tähden. "Post-Angel sweet-tooth fantasia that smells like a shop where you buy gummies by the pound". Diorin flagship-tuoksu J'Adore saa kolme tähteä. "Today's J'Adore is a perfectly nice peachy, soapy rose floral with none of its former late-afternoon glow. It smells like its own knockoffs". Mitähän Turin ja Sanchez tykkäisivät jälleen kerran uudistetusta J'Adoresta? EdT-versiohan uudistettiin (taas) tänä vuonna.

Sanonpa muuten vielä sanasen tuoksujen säilyvyydestä. Valtaosa ihmisistä, jopa monet ammattilaiset maahantuojista lähtien, ovat sitä mieltä että tuoksut säilyvät avaamisen jälkeen vain muutamia vuosia. Jos edes sitäkään, säilytysolosuhteista riippuen. Niinpä minunkin Tocade-paljastukseni saa kuulijat yleensä katsomaan minua vähän oudosti. (Oma Tocadeni on siis ostettu vuonna 1995.)

Turin ja Sanchez vastaavat kysymykseen näin: "Hämärässä tai pimeässä säilytetty hajuvesi voi säilyä 200 vuotta." "A small number of perfumes seem to take a turn for the worse after a couple of years, but the majority we have collected seem to have no expiration date."

Näin! :)

Voi että, voisin jatkaa kaikkien herkullisten detaljien esiinnostamista kirjasta loputtomiin, mutta eiköhän tämä saa riittää. Kirjaa ei muuten tietääkseni myydä Suomessa, ja omani tilasin Amazonista.

P.S. Anteeksianteeksi... pakko vielä jakaa tämä: Issey Miyaken kouluttaja nauroi minut kerran kumoon kun sanoin, että L'Eau D'Isseyssä tuoksuu mielestäni vesimeloni. Kouluttaja puisteli päätään ja sanoi, etten enää saa väittää asiakkaille näin, sillä L'Eau D'Isseyssä ei todellakaan tuoksu meloni. Hyvä on sitten.

Perfumes: The A-Z Guide -kirjassa L'Eau D'Isseyn karaktäärikuvaus on: melon floral. Pitäisiköhän lähettää kopio Miyaken maahantuojalle? ^_^

Ei kommentteja
03.11.2011

Youth Code, "köyhän miehen Genifique"

Yksi tämän hetken myydyimmistä anti-ageing-tuotteista kauneusmarkkinoilla on kiistatta Lancômen Genifique-seerumi. Se on lanseeraamisensa jälkeen ohittanut kaikki muut Lancômen anti-ageing -tuotteet, ja on muidenkin merkkien "nuoruustuotteisiin" verrattuna todella suosittu. Muistelen Lancômen kouluttajan kertoneen, että Genifique-seerumia myydään nykyään maailmalla yksi pullo joka toinen minuutti.

No, minähän kuulun tunnetusti niihin skeptikoihin, jotka eivät ihan helpolla "ihmeputelien" lupauksiin usko, ja ammatillisestikin tiedän ettei useimpia lupauksia ole edes mahdollista lunastaa. (L'orealhan muuten tuomittiin viime vuonna Ruotsissa miljoonan kruunun sakkoihin harhaanjohtavasta mainonnasta - mutta yhtiö on muutama viikko sitten tulleen uutisen mukaan jatkanut samaa markkinointia. Saa nähdä päätyykö firma uudelleen oikeuteen naapurimaassamme... Ruotsissa sentään näköjään puututaan kosmetiikan käsistä riistäytyneeseen mainontaan..!)

Genifique -seerumi on kuitenkin onnistunut saamaan minutkin vakuuttumaan. Ei omien kokemusten pohjalta, sillä itse en ole seerumia testannut kuin pari satunnaista kertaa, vaan asiakkaiden palautteiden ansiosta. Kosmetiikkamyyjänä voin kertoa, että aniharva asiakas jaksaa oma-aloitteisesti kertoa mitään käyttökokemuksiaan, mutta lähes kaikki Genifique -seerumin ostajat kommentoivat spontaanisti kuinka aine todellakin on muuttanut heidän ihoaan. Asiakkaat käyvät ostamassa tuotetta pullo toisensa jälkeen, ja kuvailevat kuinka iho on "selvästi kirkastunut ja pehmentynyt", "muuttunut tasaisemmaksi ja sileämmäksi" ja on kaiken kaikkiaan "silminnähden hehkuvampi".

Olen kuullut tuon palautteen nyt niin monta kertaa, että väkisinkin on uskottava, että Genifique ilmeisesti oikeasti toimii huomattavan monilla ihmisillä.

Kiinnostuitko tästä taikaseerumista? Voit ostaa sen myös alle kahdella kympillä. :)

Ei liene mikään salaisuus, että Lancômen omistaja L'oreal tuo aika ajoin markkinoille edullisempia versioita selektiivisistä hittituotteistaan L'oreal Paris -brändin alla. Blogissa olen aiemmin vertaillut Lancômen Platineum-voidetta ja L'oreal Parisin Age-Perfect Pro-Calcium -voidetta. Nyt tein saman vertailun Genifique- ja L'oreal Parisin Youth Code -seerumeille.

Tulos: Youth Code ja Genifique ovat 90-prosenttisesti samaa ainetta. Inceissä on vain kuuden raaka-aineen ero, joista neljä on tuotteen vaikutuksen kannalta merkityksettömiä (eli siis lisäaineita kuten hajuste, emulgaattori ym.), ja kaksi on itse asiassa Youth Coden hyväksi. Inci-vertailun näette alla. Resepteille yhteiset ainesosat ovat punaisella.

Viisi ensimmäistä raaka-ainetta ovat samassa järjestyksessä, loppujen järjestys vaihtelee hieman - mutta ei merkittävästi. Youth Coden eduksi luettavat ainesosat ovat peptidit Palmitoyl Oligopeptide ja Palmitoyl Tetrapeptide-7 (tunnetaan yhteisellä kauppanimellä Matrixyl 3000). Peptidejä käytetään yleisesti anti-ageing -tuotteissa ja niitä pidetään hyvänä vaikuttavana ainesosana.

Genifiquen reseptissä ihmetystä aiheuttaa säilöntäaine fenoksietanolin sijoittuminen kymmenen ensimmäisen ainesosan joukkoon. Säilöntäaineiden pitoisuus kosmetiikkatuotteessa on suhteessa pieni verrattuna vaikuttaviin ainesosiin, joten incissä säilöntäaineen jälkeen tulevilla raaka-aineilla ei juurikaan ole enää vaikutusta tuotteen tehoon.

Kummassakin tuotteessa on tärkeimpänä vaikuttavana aineena bakteeri nimeltä bifida ferment lysate (jos joku tietää tälle suomennoksen niin kertokaa! :) "Fermentoidun bifida-bakteerin lysaatti"? :p), joka sattumalta on myös Estee Lauderin kulttituote Advanced Night Repair -seerumin pääraaka-aine. Bifida ferment  lysatesta ei kuitenkaan ole mitään tutkimuksia jotka tukisivat sen vaikutuksia iholla.

Jos minä katsoisin näitä incejä tietämättä mistä tuotteista on kysymys, sanoisin, että Youth Coden inci näyttää peptidien ansiosta vielä Genifiqueta paremmalta. Olen selaillut netistä Youth Coden arvosteluja ja vertailuja Genifiqueen, ja moni on sitä mieltä että tulokset YC:lla ovat aivan yhtä hyvät kuin Genifiquella. (No, miksei olisi kun ainesosat ovat käytännössä samat? ^_^) Selkein käytössä havaittava ero on kuulema tuoksussa. (Itse en ole päässyt Youth Codea haistamaan kun meillä ei ole siitä testeriä.) Ja tuntuuhan ero myös lompakossa. ;)

Kyllä kosmetiikan maailma vain on sitten mielenkiintoinen.

Edit. Kun kommenttilaatikossa on tästä jo useasti kysytty, niin lisätään tämä nyt tännekin: Youth Code on tarkoitettu 30+ -vuotiaille (L'orealin mukaan 35+). Lisätietoa Youth Codesta täältä.

Ei kommentteja
01.11.2011

Hyvää marraskuuta ihmiset!

Mä oon niin iloinen siitä että on marraskuu! Koska kohta on laadidaa - - joulu!!

(Varoitus: postaus sisältää kosmetiikkaan liittymätöntä ja lapsenomaista joulu- & vähän ruokakin fiilistelyä. Ja tämä lause on huonoa suomea.)

Avasin eilen glögikauden tekemällä itse sokerittoman glögin mustaherukkamehusta ja mausteista. Joulukuun lopussa glögiin on aina jo ihan totaalisesti kyllästynyt, mutta kun sitä ei sitten 10 kuukauteen maistakaan niin johan kolottaa glögihammasta taas lokakuussa! :)

Leivoin glögin kaveriksi suussa sulavia kookos-vadelmamuffinsseja. Resepti on karppaus.infon sivuilta ja luomukset ovat aivan taivaallisen hyviä. Lisäsin omaan versiooni vielä pähkinärouheen!

" Mausteiset kookos-vadelmamuffinsit

  • 100 g voita
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl kuumennuksen kestävää makeutusjauhetta
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 3/4 dl kookoshiutaleita
  • 1 dl kookosjauhoa
  • 1-2 tl kanelia
  • 1-2 tl kardemummaa
  • 1 dl vadelmia
  • hasselpähkinärouhetta

Sulata voi ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Lisää kananmunat ja makeutusaine ja vatkaa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita joukkoon. Lisää lopuksi vadelmat. Jaa taikina muffinissivuokiin ja ripottele päälle hasselpähkinärouhetta. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla 10-15 minuuttia. (Jos käytät nestemäistä makeutusainetta, kuten vaikka Cologrania tai Steviaa, laita paljon vähemmän.)

Marraskuu merkitsee minulle aina joulusuunnitelmien aloittamista. Jouluvaloja & -koristeita en laita esille kuin vasta joulukuun alussa, mutta lahjojen eteen haluan aina nähdä niin paljon vaivaa että niiden eteen täytyy "työt" aloittaa jo marraskuussa. :)

Onko joku muu jo avannut glögikauden? Mitä herkkuja tykkäätte syödä glögin kanssa? (Ja ei - blogi ei edelleenkään tule käsittelemään ruokaa kuin ehkä hyvin satunnaisesti! ^_^)

Ei kommentteja
31.10.2011

Lukijan (?) inspiroima meikki: sinistä ja pronssia

Bongasin tämän meikin Kauneusmessuilla eräällä upeat, ruskeat silmät omistavalla tytöllä, joka tuli minulle meikkiin. Tyttö oli arviolta 14-vuotias, ja jotenkin minulle tuli fiilis että hän saattaisi olla lukijoitani. :)

Oli miten oli, tytöllä oli todella kaunis meikki, joka sopi hänelle kuin nakutettu. Liikkuvalla luomella hänellä oli viileää pronssia ja alaluomella intensiivistä sinistä. Rajaukset olivat mustat ja huolettomat. Koin välittömän "wow"-efektin  ja tiesin, että tämä meikki on kopioitava.

Yhdistin sini-pronssisilmiin nuden kasvomeikin.

En saanut aikaiseksi ihan sellaista viileää pronssia mitä tytön meikissä oli, mutta olen ihan tyytyväinen tähänkin sekoitukseen. Koko luomella Yves Rocherin Brun Doré, sen päällä Grimasin 785, ja sen päällä vielä Urban Decayn Smog. Alaluomella Grimasin 733. Yläluomen rajaus Urban Decayn mustalla Zero-kynällä, jonka pehmensin siveltimellä ja sotkin päälle vähän MACin mustaa Carbon-luomiväriä. Sisärajaukset Essencen musta geelieyeliner. Kulmaluulla MAC Shroom.

 

Kasvomeikissä Lily Lolon mineraalimekkipohja Blondie & In The Buff -sekoitus ja Laveran vaaleaa aurinkopuuteria sävyssä Sunlight. En laittanut lainkaan poskipunaa. Huulilla Dr. Hauschan huulipuna Soft Rose ja sen päällä Lily Lolon huulikiilto Whisper.

P.S. Huomaa uusi kysely sivupalkissa! :)

Ei kommentteja
1 2 3 4 5 6 7 24 25 26

  • Sanni

  • Arkisto

    • 2025 (45)
    • 2024 (124)
    • 2023 (149)
    • 2022 (174)
    • 2021 (178)
    • 2020 (227)
    • 2019 (203)
    • 2018 (227)
    • 2017 (298)
    • 2016 (284)
    • 2015 (343)
    • 2014 (389)
    • 2013 (400)
    • 2012 (214)
    • 2011 (226)
    • 2010 (287)
    • 2009 (207)
  • Avainsanat