Myös Trendi-lehdessä on lähdetty tekemään luonnonkosmetiikkakokeilua. Toimittaja käytti pelkkää luonnonkosmetiikkaa kahden kuukauden ajan, ja raportoi kokemuksistaan syyskuun numerossa. Artikkeli on oikein hyvä, vaikka siellä annetaan mm. yövoiteen käytöstä vähän väärä kuva. Toimittaja antaa ymmärtää, ettei luonnonkosmetiikassa ylipäätään käytetä yövoiteita, vaikka tosiasiassa rasvaton yöhoito kuuluu vain harvojen merkkien hoito-ohjelmaan, kuten Dr. Hauschkan. Lukuisien muiden luonnonkosmetiikkamerkkien valikoimaan yövoide kyllä kuuluu.
Toimittajan kokemukset ovat varsin positiivisia, ja hän kertoo seikkaperäisesti miten iho käyttäytyy kokeiluviikkojen edetessä. Sain artikkelista jopa vinkin, nimittäin Acorellen ruusudeodorantin.
Teille muuten minulta vinkkinä, että Kickseissä on koko luonnonkosmetiikkavalikoima -20% syyskuun loppuun saakka. Tiedän, että monet tilailevat varmaan Weledaa ja Hauschkaa halvemmalla netistä, mutta esim. Estelle & Thildiä ei saa nettikaupoista. Ja ei, tämä ei ole mikään Kicksin tai E&T:n sponsoroima mainostus, vaan mä vain symppaan Estelle & Thildiä niin että haluaisin useampien tutustuvan sarjaan. Pieni merkki suurien varjossa!
Ainiin. Arvatkaa mitä? :)
Nyt kun syyskuu ja Uuden Mustan kuuden vaatteen haaste on pyörähtänyt käyntiin, en malta olla kirjoittamatta vielä muutamaa riviä asiasta. Katsoin äsken Yle Areenasta pätkän Aamu-TV:stä jossa Pupulandian (aina niin suloinen!) Jenni, Uuden Mustan Terhi ja Vihreät Vaatteet -blogin Anniina puhuvat haasteesta. Keskustelu herätti minussa hämmennystä. Voitte ymmärtää, millainen juntti olen, kun en millään lailla voinut samaistua keskustelijoiden "huolen"aiheisiin.
6 vaatetta / 30 päivää. Mikä tästä yhtälöstä tekee niin haastavan? Keskustelussa nousi esiin mm. se, "pystyykö ihminen olemaan tyylikäs, vaikka hänellä on koko ajan sama kolttu päällä?" Samoin haasteellista on uusien yhdistelmien luominen, kun käytössä on vain kuusi vaatetta.
Käsitän, että en ymmärrä tyttöjen keskustelua, koska en ilmaise itseäni vaatteilla. Minulle vaatteet ovat pelkistetyimmillään vain sitä, että saan jotain lämmintä päälle. Totta, lämmitän itseäni mieluummin nätillä, yksivärisellä ja tyköistuvalla neuleella kuin kirjavalla, 90-luvun alun XXL-kokoisella perunasäkkivillapaidalla, mutta siihen vaatetietoisuuteni sitten jääkin. Minulle riittää se, että päälläni olevat vaattet ovat neutraaleita, siistejä sekä vartaloni malliin ja vuodenaikaan sopivia. Ajatus siitä, että miettisin joka päivä erilaisia asukokonaisuuksia, on vieras. Olen usein miettinyt, mikä minussa on vialla, kun en ole kiinnostunut muodista. Mutta ei minussa ole mitään vialla. Muoti on itseilmaisun väline, ja minä ilmaisen itseäni muilla tavoilla.
Kertokaahan, eikö ihminen todellakaan voi olla tyylikäs, jos hänellä on joka päivä sama paita päällä? Jos paita itsessään on tyylikäs, miksi se muuttuu tyylittömäksi päivittäisellä käytöllä? Ihan hullua, että vaatteet voivat määritellä meitä näin! Hullua, että on tuhansittain ihmisiä, jotka ihan ahdistuvat siitä jos eivät saa pukea joka päivä päälleen eri vaatteita kuin edellisenä päivänä.
Yhdellä parhaista kavereistani (miespuolinen) on lempivaate. Vihreät sammarit. Hän käyttää niitä lähes koko ajan, vaihtaen välillä ehkä ruskeisiin sammareihin tai silloin tällöin peräti farkkuihin. En ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, sillä sammarit istuvat niin hyvin hänen tyyliinsä. Kunnes eräänä päivänä kaveri otti asian itse puheeksi. Hänellä on kuulema neljä paria samoja vihreitä samettihousuja. Minua hymyilytti, sillä lailla positiivisesti. Aivan loistavaa.
Sammarikaverini on suosittu ja sosiaalinen heppu ja trendikkäässä työssä, eikä kenellekään tulisi mieleenkään pitää häntä tyylittömänä vaikka hän saapuukin bileisiin aina samoissa vaatteissa. Vaatteet eivät tee tyyliä, vaan ihminen niiden sisällä.
Minulla ei ole muodikkaita vaatteita, ja tälläkin hetkellä olen pitänyt samaa H&M:n violettia neuletta viikon. Se on ihan ok. Myös se on ok, että jollekulle toiselle vaatteet ovat intohimo ja persoonallisuuden jatke. En silti anna Uuden Mustan kaltaisten muotihaasteiden uskotella, että samaan vaatteeseen pukeutuminen on jotenkin erikoinen uhraus, ja että on haasteellista näyttää hyvältä siinä samassa violetissa neuleessa päivästä toiseen. Give me a break!
Ostin tänään Gina Tricotista kaulahuivin. Kääreen. Shaalin. Vai mikä ihme tämä on. Olen käyttänyt sitä jo näin monella tavalla! :) *
*) Huumoria.
Karkkipäivässä alkaa tänään uusi sarja; Kuukauden idoli. Koska Karkkipäivä on kosmetiikkahössötyksen lisäksi myös hyvän mielen blogi, haluan esitellä teille asioita, ihmisiä tai eläimiä jotka tuovat minulle hyvää mieltä tai ovat muuten vain esiin nostamisen arvoisia. Arjen idoleita.
Syyskuun idolina esittelen teille sympaattisen TV-sankarin, JIM-kanavalta tutun chihuahuan Kenraali Panchon.
Laittakaahan taustalle soimaan ohjelman leppoisasti svengaava tunnusmusiikki, johon jää koukkuun.
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=RXglUSPHk94&fs=1&hl=fi_FI&color1=0x402061&color2=0x9461ca]
Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla on ehkä sympaattisimpia TV-ohjelmia mitä olen nähnyt. Näyttelijät Kari "Hissu" Hietalahti ja Tommi Korpela samoilevat Pohjoiskalotilla Hissun chihuahuan Panchon johdolla ja kalastavat. Ohjelmassa on kiireetön tempo, eikä yhden jakson aikana välttämättä ehdi tapahtua mitään. Pojat yrittävät saada kalaa Panchon katsellessa vierestä. Välillä nappaa, välillä ei. Ihanaa, että tehdään tällaisiakin ohjelmia joissa tärkeintä on vain oleminen. Tulee sellainen "takaisin luontoon" -olo, tekisi mieli pakata teltta ja vaellusbuutsit autoon ja ajaa kauas Lappiin. Ja yrittää ehkä jopa laittaa matoa onkeen. :)
Jos vaadit, että seuraamallasi TV-ohjelmalla on joku juoni, älä katso Panchoa ja poikia. Jos taas etsit hymyn huulille tuovaa, leppoisaa ja mielen stressistä tyhjentävää syysiltojen seuraa, keitä mukillinen teetä ja avaa televisio tiistaisin klo 22.00 JIM-kanavalta. Uuden tuotantokauden jaksot alkavat 28. syyskuuta. Ensimmäisen kauden jaksoja voi katsoa Ruutu.fi'ssä.
Jokohan sitä kissakalaa tulisi...?
Nyt kaikki sanoo JEEE! Jos kuulutte niihin (tuhansiin), jotka tuskailevat Urban Decayn Primer Potionin epäkäytännöllisen pakkauksen kanssa, rukouksiinne on vastattu. Urban Decay on vihdoin ja viimein lanseerannut kulttituotteensa tuubissa. Pakkauksella on kokoa 25 ml ja Urban Decay mainostaa putkilon olevan toistaiseksi vain "limited edition". Tätä ovat niin kuluttajat kuin ammattilaisetkin odottaneet ja toivoneet niin monta vuotta, että eiköhän tuubi pian jää valikoimaan ihan pysyvästi. Jos ei, niin emme käsitä! Hintaa jättikoolla on 29 dollaria, ja tällähän pohjustaa sitten luomiaan seuraavat kolme vuotta. Meikäläinen ainakin laittaa tuubin tilaukseen!
Vielä ei ole tiedossa alkavatko eurooppalaisetkin nettikaupat (esim. LookFantastic ja HQHair) myymään tuubiversiota, joten tarkkailkaa eBayta. Itse tilaan tuubin varmaan Sephoralta jenkkikaverini osoitteeseen. Tilaukseen saattaa sujahtaa myös jompikumpi näistä ihanista syyspalettiherkuista:
Naked näyttäisi olevan aivan täydellinen kokoonpano kauniita neutraaleja (ai mitä minä sellaisilla? ^_^), ja alempi, Vegan Palette, kuuluu kategoriaan "kertakaikkiaan niin söpö että haluaisin omistaa". Vähän niinkuin Mäyrä-jutut.
Hei - kanteen on piirretty älyttömän söpöjä eläimiä ja joukossa on jopa chihuahua. Olenko mä myyty? No olen. Mä oon niin helppo.
P.S. Koskahan joku merkki tajuaa julkaista My Little Pony -meikkikokoelman...? MAC? Sitä päivää odotellessa.
Vähän asiaa luomivärien koostumuksista. "Perusmeikkailija" ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka paljon luomivärin koostumus vaikuttaa meikin onnistumiseen, mutta minun kaltaiseni meikkibimbo analysoi tällaisia supertärkeitä* asioita päivittäin.
*) Huumoria
Luomivärit voi jakaa karkeasti neljään eri koostumukseen; matat, satiinit, helmiäiset ja glitterit. Matat eivät heijasta lainkaan valoa, satiiniset ovat kevyesti hohtavia, helmiäiset runsaasti hohtavia ja glitter-sävyissä on kimallepartikkeleita. Käyn nyt hieman läpi eri koostumuksien ominaisuuksia.
MAC Copperplate - Dr. Hauschka Stone Colours - Manly 120
Mattasävyt voivat olla hankalia. Koska ne eivät heijasta valoa, on niiden häivytys aina hieman työläämpää kuin helmiäisten. Valoaheijastavuus antaa paljon anteeksi, sillä hohtava varjon reuna ei näytä yhtä tarkkarajaiselta kuin mattainen. Valoaheijastamattomuudella on myös etunsa. Mattasävyillä saa luotua kaikkein tummimmat ja intensiivisimmät varjostukset. Jos teet jotain todella dramaattista lookkia, pohja kannattaa aina tehdä mattasävyillä.
Mattasävyt kärsivät myös harmillisen usein kuivasta ja pölyisestä koostumuksesta. Ihanteellisimmillaan puuteriluomiväri tuntuu aavistuksen voidemaiselta tai kostealta, vaikkei siinä mitään kosteutta olekaan. Jos luomiväri on todella kuiva ja "jauhoinen", se ei tartu ihoon parhaalla mahdollisella tavalla. Myös muut kuin mattakoostumus voivat olla kuivia, mutta matta- ja glittersävyt tuntuvat kärsivän ongelmasta muita koostumuksia useammin.
Dior Bleu Denim (siniset) - Dior The Mauves - Dior Rose Gipsy
Satiiniset koostumukset ovat arkimeikissä helpoimpia ja toimivimpia sävyjä. Vaikka Raili Hulkkonen on ikävästi iskostanut moneen aikuiseen naiseen uskon, että 30 täytettyään saa käyttää vain mattasävyjä, ovat kevesti hohtavat sävyt oikeasti paljon imartelevampia. Kokomattainen meikki on aika eloton ja jopa tunkkainen, mutta hohto tuo meikkiin heti valoa ja heleyttä. Satiinikoostumuksen hohto on niin hienojakoista, että se ei tuo kenenkään ryppyjä esiin, vaan päinvastoin häivyttää niitä valokynän tavoin. Satiiniset luomivärit tuntuvat usein silkkisiltä ja levittyvät ja häivyttyvät kauniisti.
Urban Decay Shattered - Manly 120 - MAC Amber Lights - Dior Tropical Light
Helmiäissävyillä oli pitkään huono maine juurikin rva Hulkkosen kaltaisten kommenttien takia. Kommenteilla on sinänsä ollut joskus perustelunsa, sillä helmiäiskoostumus on ennen vanhaan ollut paljon kiiltävämpi ja partikkelit karkeampia. Meidän aikamme helmiäispigmentti on kuitenkin paljon hienojakoisempaa.
Helmiäissävyille on englanniksi monia nimityksiä, kuten frost, pearl, shine, shimmer, iridescent ja metallic, mutta kaikille on yhteistä selkeä hohto. Metallisävyt ovat kaikista hohtavimpia. Ihan aitoa helmiäistä luomiväreissä ei taida olla lainkaan(?), vaan hohto tulee esimerkiksi mica-nimisestä mineraalista. Helmiäissävyt ovat omiaan juhla- tai iltameikeissä, mutta me meikkifriikit käytämme niitä päivittäin. Itse pidän hohtavaa koostumusta aivan arkisena, ja hätkähdän edelleen kun asiakkaat töissä empivät helmiäisluomivärien kohdalla.
Dior Sweet Illusion (matta + glitter) - Urban Decay Grifter (helmiäinen + glitter) - Urban Decay Chopper (helmiäinen + glitter) - MAC Creme De Violet (matta + mikroglitter). Urban Decayn glitter ei erotu kuvassa, mutta Ammo-paletin omistajat tietänevät että naamalla se kyllä näkyy....
Glitter on yksi epäkiitollisimmista koostumuksista. Glitter ei oikeastaan itsessään ole mikään koostumus, vaan kimallepartikkeleita lisätään muihin koostumuksiin, niin helmiäisiin kuin mattoihinkin. Useimmiten glitter yhdistetään kuitenkiin mattaan, ja surullista kyllä vieläpä siihen kuivaan, jauhoiseen mattaan. Glitterin omituisuus luomiväreissä on sen totaalinen epäkäytännöllisyys; glitter näkyy kyllä värinapissa, mutta kun levität sen luomelle, ovat kaikki glitterit naamallasi eikä silmämeikkisi kimaltele pätkääkään. Poikkeuksiakin toki on, mutta pääsääntöisesti glitter käyttäytyy juuri näin. Syy on siinä, että glitter-partikkelit ovat niin suuria luomivärin muihin ainesosiin verrattuna, etteivät ne yksinkertaisesti tartu ihoon muun luomivärin mukana. Glitter-partikkelit ovat painavia, ja pyrkivät putoamaan. Herkkäsilmäisten ja piilolinssien käyttäjien olisi hyvä välttää glitter-luomivärien käyttöä. Itse kierrän tämän koostumuksen kaukaa.
Glitter-luomivärien poistokaan ei aina ole yhtä helppoa kuin muiden, ja glittereitä saa hinkata iholta joskus loputtomiin.
Eri merkkien koostumuksien välillä on luonnollisestikin eroja. Esimerkkejä kuivasta, jauhoisesta koostumuksesta ovat esimerkiksi 88- ja 120 –palettien sävyt, jotkut mineraaliluomivärit sekä osa Make Up Storen Microshadow-luomiväreistä. Huomaat miten tämä koostumus käyttäytyy, kun yrität lähteä kerrostamaan tai häivyttämään sitä. Koska kuiva koostumus ei tartu ihoon kunnolla, se lähtee helposti siveltimen uuden vedon mukana. On tuskastuttavaa yrittää häivyttää sävyä, jonka läpi iho alkaa kuultaa. Samoin sävyn pakkaaminen eli voimakas kerrostaminen on työlästä. Monisävyisen meikin teko jauhoisella koostumuksella on vaikeaa, koska sävyjä on hankala liu’uttaa toisiinsa, ja edellinen sävy häipyy iholta samalla kun yrität lisätä sen viereen toisen sävyn. ”Vika” ei siis aina suinkaan ole meikkaajassa, jos meikki ei meinaa asettua.
Hyvä koostumus levittyy ja tarttuu iholle tasaisesti eikä pöllyä, ja haalenee häivyttäessä kauniisti antamatta ihon kuultaa läpi.
Esimerkki erinomaisesta koostumuksesta löytyy mm. Diorilta. (Korostan tosin, että kaikilta merkeiltä löytyy myös heikkoja koostumuksia, niin myös Diorilta.) Diorin satiininen koostumus on lempparini ja mielestäni vertaansa vailla, en ole vielä ainakaan muilla merkeillä törmännyt yhtä silkkiseen, hienojakoiseen ja kauniisti levittyvään laatuun. Etenkin vanhemmissa paleteissa tätä koostumusta on käytetty paljon, uudemmissa on kokemukseni mukaan enemmän vaihtelua. Samoin Diorin iridescent-laatu on aivan upea. Hohto on voimakasta mutta todella, todella hienojakoista ja häivyttyy kuin itsestään.
Päivittäiskosmetiikan puolella pidän eniten L'orealin ja Max Factorin luomivärien koostumuksesta. Tässä mielettömän pehmeät helmiäissävyt Max Factor Burnt Bark, L'oreal Platinum Beige ja L'oreal Natural Peach.
Jopa yhden merkin samanniminen koostumus vaihtelee, tästä hyvänä esimerkkinä MAC. MACin luomivärithän on jaettu peräti yhdeksään koostumukseen, joista Frost, Satin, Starflash ja Veluxe Pearl ovat hohtavia, Lustret hileisiä tai glitterisiä, Matte ja Matte2 (yllättäen) mattoja, Veluxet semimattoja ja Velvet vaihtelee matasta mikroglitteriin. Suosituin koostumuksista on Frost, jonka pitäisi olla se hohtavin. Frostit voivat olla kovia ja heikkopigmenttisiä (esim. sävyt Paradisco ja Seedy Pearl) tai voidemaisen pehmeitä ja runsaspigmenttisiä (esim. Amber Lights ja Naked Lunch). Samoin ne voivat olla todella voimakkaasti hohtavia tai hyvin himmeitä. Koostumuksen nimi ei siis ikävä kyllä takaa samaa laatua.
Parhaimmat testaamani mattasävyt löytyvät MACiltä ja Dr. Hauschkalta. MACin Matte2-koostumus on pehmeämpi ja ”voidemaisempi” kuin alkuperäinen Matte, ja Dr. Hauschkan Stone Colours –paletti on kuin tehty Matte2:lla. IsaDoran viiden sävyn mattapaletit vaikuttavat myös olevan lähellä tätä koostumusta.
Mikä on teidän suosikkikoostumuksenne? Entä inhokki? Löytyykö lukijoiden joukosta niitä, jotka noudattavat Hulkkoskan mattasävysuositusta eivätkä voisi kuvitellakaan käyttävänsä helmiäisluomivärejä? Entä onko joku löytänyt glitterluomivärin, jonka glitterit todella pysyvät luomilla?
Okei. Tämä täytyy jakaa teidän kanssa. Voitteko uskoa, että kuvassa on täytekakku?
30-vuotispäiväänsä juhliva Mika(!) lienee epäilemättä jonkin asteinen MAC-addikti. Tai töissä MACillä. Hur som helst, kakku kyllä pudottaa silmät päästä.
Voin tässä samalla vinkata teille aivan hulvattomasta blogista, josta kuva on peräisin. Kyseessä on hulluja, hirveitä, hassuja, outoja, epäonnistuneita tai muuten vain friikkejä kakkuja esittelevä Cake Wrecks. Tuota sivustoa voi jumittua selailemaan tunneiksi, sieltä löytyy niin uskomattomia virityksiä että ei tosikaan. Voisitteko esimerkiksi kuvitella leikkaavanne hellyttävän, vastasyntyneen vauvan muotoon tehtyä kakkua...?
Ei mulla muuta tällä kertaa. Öitä puput!
Tämähän on tietysti mielipideasia, mutta minuun ei oikein kolahda Diorin syksyn lookki. Mielikuvituksellisesti The Smoky -nimetty kokoelma pitää nimensä mukaisesti sisällään hyvin savuisia sävyjä, mutta ne eivät vedä vertoja viime syksyn upeille paleteille, smoky-teemalla nekin.
Lookkiin kuuluu kaksi viiden sävyn palettia, Designer-sarjaan kuuluva Pink Design ja tavallinen viisikko Misty Mauve. Designer-sarjan paleteissa on viiden luomivärin sijaan yksi semivoidemainen pohjustussävy, kaksi luomivärisävyä, voidemainen rajaussävy ja läpinäkyvä kimallesävy viimeistelyyn.
Kuvassa paletit näyttävät suhteellisen erisävyisiltä, vaikka kummassakin on violettia.
Swatchitkin näyttävät vielä erilaisilta.
Mutta katsokaapa meikkikuvaa. Kummalla luulisitte meikin tehdyn?
Minusta sävymaailma näyttää aivan Misty Mauvelta, mutta meikki onkin tehty Pink Designilla. Tulos: mustelman värinen meikki. En tykkää. Tai siis lue: ei sovi minulle. Hassua miten Pink Designin viileäsävyinen violetti, jossa olen näkevinäni vähän sinistäkin, muuttuu iholla ruskean luumun väriseksi.
Meikki on tehty Diorin Designer-kaavan mukaan. Alimmaksi semivoidemainen pohjustus (jolla ei tee käytännössä yhtään mitään, sillä Diorin kouluttajatkin sanovat että alle on silti laitettava "oikea" pohjustus), keskimmäinen sävy luomen sisäpuolikkaalle, vasemman ylänurkan varjostussävy ulkonurkkaan ja luomivakoon ja kimallesävy -- no, sitä en kyllä laittanut kulmaluulle sillä se on aivan liian läpikuultava toimiakseen varjostuksen häivyttäjänä. Muutenkin on vähän hassu ajatus laittaa kulmaluulle glitteriä. Koulutuksessa hilesävy neuvotaan laittamaan luomen keskelle tuomaan valotäplä ja viimeistelevä kimallekerros. Monen mielestä pohjustuksen ohella aivan turha sävy. Rajaus tehty oikean alanurkan voidemaisella sävyllä. Tämäkin tuntui kumman kuivalta ja huonosti levittyvältä normaalisti käyttämiini geelirajauksiin verrattuna. Jouduin vetämään rajauksen varmaan viisi kertaa saadakseni tarpeeksi siistin rajan.
Koska paletista puuttuu kunnollinen häivytys- ja highlight-sävy, lainasin kulmaluulle vaaleaa Misty Mauve -paletista.
Huulilla lookkiin kuuluva huulipuna Serum De Rouge, sävy Smoky Pink Serum 580. Tästä mä ihan tykkäsin, on luonnossa paljon violetimpi.
Lookin hopeinen duoluomiväri Silver Screen vaikuttaisi kokoelman lupaavimmalta tuotteelta. Katsotaan ehdinkö tehdä silläkin meikin joku päivä. Misty Mauve -meikki on ihan selvä tapaus; jo swatchista näkyy ettei kolmen tummimman sävyn välillä ole juuri mitään kontrastia ja kaikki ovat samaa sävyperhettä joten tuskin erottuvat kovasti luomilla toisistaan. Varmasti moni tykkää tällaisesta paletista jolla saa takuuvarman harmonisen meikin, mutta minä en. :) Tylsää maksaa viiden sävyn paletista, jolla saa käytännössä vain yhdensävyisiä meikkejä.
A.k.a näin meikkaisin aina, jos olisin fiksu. En tarkoita, että meikkaisin aina bareMineralsilla, mutta tähän tyyliin. Eli lämmintä hohdetta kasvoille ja aina niin korrektia beigeä luomille. Tämä meikki on sukua aiemmin esittelemälleni persikkaiselle Estee Lauder -lookille, joka oli ehkä vieläkin onnistuneempi ns. arkisena kauneusmeikkinä. Ja kauneusmeikillä tarkoitetaan tässä siis meikkiä, joka tuo kantajansa parhaat piirteet esiin ja sopii täydellisesti henkilön väreihin. Mikään ei pomppaa silmiin ja meikki on harmoninen ja saa kantajansa hehkumaan.
Meikkaamattomasta meikkiin.
Iho näyttää muuten valotuksen takia liian tummalta keskimmäisessä kuvassa.
Kuvat eivät tuo sitä niin hyvin esiin (vaikka siihen tähtäsin), mutta haluan jälleen kerran painottaa, miten tärkeä merkitys poskipunalla on. Se todellakin saa kasvot hehkumaan - ja vain muutama kevyt sipaisu riittää. En kertakaikkiaan osaa enää olla ilman poskipunaa, se tuo terveet omenaposket meille olmeillekin. Kunhan vain opettelee oikean annostelun - siis EI NÄIN.
Kasvomeikkiin käytetty:
Silmämeikkiin käytetty:
Ihon pintakuivuus on tullut taas esiin, näkyy hiema posken alaosassa. Tuohon olisi kannattanut käyttää kosteussuihke-kikkaa!
En kuitenkaan ole fiksu, joten harvemmin tulee meikattua näin. (Paitsi nyt kesän beigeaallossa...)
P.S. Jälleen kerran pahoittelut englanninkielisestä otsikosta. Tiedän, että se ärsyttää joitain lukijoita. Jotkut otsikot vain toimii paremmin lontooksi.
Tänään vähän jotain erilaista. Ajattelin yrittää alkaa välillä tehdä huulipunalookkeja, koska huulipuna on selkeästi se meikkituote jota käytän vähiten. Tässä paloautonpunaiset huulet yhdistettynä savuiseen ruskeaan silmämeikkiin.
Kohtalokas peruukkipää?
Edit. Sain äidiltäni meiliä; edes hän ei ollut aluksi tunnistanut minua tästä kuvasta...! Uskomatonta! ^_^
Huulipuna Lancômen Color Fever 114 Rouge Glamorama
Silmämeikkiin käytetty
Meikkipohja Lily Lolo, sävy Blondie (mun talvisävy ja tällä hetkellä vielä hieman liian vaalea iholleni, mutta tahdoin kasvoista vaaleat). Varjostus NYX Blush Taupe, poskipuna N7 Pink Shimmer.
Posepose.
Tein silmämeikin kasarityyliin eli vedin varjostuksen voimakkaasti sisänurkkaan ja kulmakarvoihin saakka. Tätä meikkityyliä näkee paljon lehtien kuvissa (esim. uusimman Trendin Voimameikki-jutussa), ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sinne se sopii ja saa jäädäkin. Tällainen varjostustyyli näyttää luonnossa oikeasti aika karulta, ja imartelee harvan silmiä. Kamera on syönyt meikin tehoa näissä mun kuvissa, mutta oikeasti silmät oli tosi tummat ja oudon näköiset. Tällainen varjostus saa käytännössä aikaan sen, että silmät näyttävät olevan entistä suuremmissa kuopissa. Kuvissa se tuntuu kuitenkin toimivan ja on tehokas.
Mitäs mieltä mustasta tukasta Sannilla?
