Tänään esittelyssä pyhyydestään ja kymmenistä kylistään tunnettu Tinos.
Edellisellä vierailulla oleskeluni rajoittui vain pääkaupunkiin, mutta tällä kertaa näin monia muitakin kyliä ja pääsin saaren toiseksi korkeimman vuoren huipulle. Amorgoksella asuvalla ystävälläni Melinalla on ystävä Tinoksella; Robert, joka ystävällisesti tarjoutui kierrättämään minua ympäri saarta ja tutustutti minua tinoslaisuuteen.
Tinos on kaunis, perinteinen ja niin kooltaan kuin väkiluvultaan suuri saari Kykladien saariryhmässä, tunnettu lukuisista kylistään ja uskonnollisesta merkityksestään. Sen naapurisaaret Syros ja Mykonos ovat alle 10 km etäisyydellä, ja Mykonokselle pääsee ympäri vuoden jopa usealla laivavuorolla päivässä. Tinos on siis yhteyksiensä puolesta ihanteellinen saarihyppelykohde.
Saarella asuu 8600 ihmistä mikä tekee siitä Kykladien mittakaavassa väkirikkaan ja vilkkaan paikan.
Charter-turismi ei ole tärkeää Tinoksen kaltaiselle vauraalle ja pitkälti omavaraiselle saarelle, ja valtaosa saaren vierailijoista on kreikkalaisia. Pääkaupungissa sijaitseva Panagia Evangelistria -kirkko (kuvassa) on yksi Kreikan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita, ja saari vetää paljon uskonnollista turismia.
Pääkaupunki Choran asukasluku on runsas 4000 ja se on tyyliltään ja olemukseltaan enemmän kaupunki kuin kylä.
Vierailin Tinoksella nyt toista kertaa, ja vaikka yleisesti pidän enemmän kylämäisistä asutuskeskuksista, on Tinoksen Chora minusta oikein viehättävä paikka. Etenkin muutamien katujen muodostama alue Evangelistria-kirkon tuntumassa, josta kerron lisää alempana, on aivan erityisen kuvauksellinen.
Olinkin hämmästynyt, kun paikalliset puhuvat Chorasta vähätellen ja melkein kaikki joiden kanssa juttelin, kuittasivat pääkaupungin "viimeisenä paikkana jossa Tinoksella kannattaa vierailla", ellei ole tullut Evangelistrian takia. Ulkomaisen vierailijan silmiin kaupunki varmasti näyttäytyy hyvin eri lailla kuin paikallisille.
Panagia Evangelistria on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka ei-uskonnollisillekin. Kirkko on upea ja se kannattaa käydä katsastamassa vähintään arkkitehtuurin ja ainutlaatuisen tunnelmansa pohjalta. En ole uskonnollinen, mutta kyllä täällä voi aistia aivan erityisen seesteisen tunnelman. Se viehättää minua. Olen aina pitänyt kirkoista rakennuksina ja paikkoina.
Kun eilen illalla tein kävelyn kirkolle, siellä oli juuri esiintymässä kuoro. Kuvasin hetkestä pienen videopätkän joka löytyy postauksen lopusta.
Kirkko on niin pyhä, että hartaimmat vierailijat konttaavat koko kadun ylös kirkolle. Kukkulan laella seisovalle kirkolle johtaa kaksi katua joista toinen, Leoforos Megalocharis, on reunustettu konttausmatolla. Matolla näkee ihmisiä melkein mihin aikaan päivästä tahansa, toki enemmän uskonnollisten merkkipäivien aikaan.
Kukkakaupan kaunista loistoa sataman päässä "konttauskatua".
Yksi Tinokselle ominainen symboli ovat kyyhkyset. Kaikkialla näkee kuvia, veistoksia ja marmorireliefejä kyyhkysistä. Saarella on myös ainutlaatuinen nähtävyys; koristeelliset, erittäin taidokkaasti valmistetut kyyhkystalot. Niitä on sadoittain ympäri saarta eikä vastaavia löydy mistään muualta Kreikasta.
Kyyhkyset tulivat Tinokselle venetsialaisten mukana 1200-luvulla. Saarella oli ollut kyyhkysiä aiemminkin, mutta venetsialaiset opettivat saarelaisille miten hyödyntää lintuja. Perinteisen viestinviejä-tehtävän lisäksi kyyhkysiä hyödynnettiin käyttämällä niiden sydämiä lääkkeissä ja ulostetta lannoitteena. Kyyhkysen ulostetta parempaa lannoitetta ei kuulema olekaan..! Kyyhkystalot rakennettiin, että lintujen ulostetta olisi helppo kerätä.
Kuvauksellinen Tinos
Lähin uimaranta, Agias Fokas, sijaitsee noin kaksi kilometria kaupungin ulkopuolella.
Tähän aikaan vuodesta ranta on aika lailla autio ja sitä reunustavat tavernat kiinni. Yksi paikka on kuitenkin auki – Marathia, joka Robertin mukaan on Choran parhaita ravintoloita. (Robert ei ylipäänsä ole kovin altis suosittelemaan mitään Choran ruokapaikkoja ”kun Chora on niin ankea ja siellä on vain turistillisia kuppiloita”, mutta Marathia saa häneltä korkeat pisteet. Kävimme Marathiassa illallisella ja seuraavana päivänä päädyin sinne lounaallekin.
Marathian ruoka ei ole taverna-tyyppistä vaan niin sanotusti vähän fiinimpää, ja hinnatkin sen mukaiset, oikeastaan aika lailla Suomen ravintolatasoa. Kerran voin tälläkin reissulla maksaa vähän enemmän ruoasta ;) (Jo kympillä syö tavernassa hyvin.)
Artisokka on yksi Tinoksen perinteisiä raaka-aineita ja joka ravintolalla on omat artisokkaruokansa. Artisokkaa voi nauttia mm. piirakoissa, pyöryköinä, marinoituna, grillattuna, salaateissa ja keitoissa. Marathiassa söimme alkuruoaksi grillattua artisokkaa paikallisen graviera-juuston ja aurinkokuivatun tomaatin kera, mums!
Olen usein maininnut, että en juurikaan tee ruokavaliossani ns. kohteliaisuuspoikkeuksia, ja jätän mm. tarjotut makeiset ja pullat ottamatta.
Tällä kertaa olin kohtelias. Sekä Robert että ravintolan henkilökunta suosittelivat pääruoaksi kokin itsetekemää orzo-pastaa sfirida-kalan kanssa, ja olisi tuntunut äärimmäisen huonolta käytökseltä kieltäytyä. Totta kai otin pasta-annoksen – ja oli se kyllä hyvän makuinenkin. Orzo on kreikkalainen pastalaji joka valmistetaan suuren riisinjyvän muotoon. En ole koskaan aiemmin maistanut sitä, ja annos niin maistui kuin näyttikin hyvin risottomaiselta.
Talo tarjosi jälkiruoan; etualalla sitruunanmakuista moussea ja paahdettua mantelia, takana kukkaruukun muodossa tarjottu suklaajuttu jossa oli kerroksittain tummaa suklaamoussea ja jotain vastustamattoman herkullisia tummasuklaa"möykkyjä" ^_^ Kukkana basilikaa.
Seuraavana päivänä jatkoin ”hiilarilinjalla” ja tilasin niinikään ravintolan henkilökunnan suositteleman rapean maalaispiiraan purjo-pinaatti-juusto-täytteellä. Aivan taivaallisen makuista. Minulle tuli rannalla istuessa vähän Eat, Pray, Love –kirjan Italia-vaiheen Elizabeth-olo; Kreikkaan voisi todellakin, todellakin tulla vain syömään.
Hiilariruoan tuomasta turvotuksesta voisin kirjoittaa oman "Minäkö pinnallinen?" -tutkielman...
Ruoasta puheen ollen, Tinoksen Choran ravintolakadut ovat värikästä ja tunnelmallista aluetta (postauksen lopussa myös video):
Satamaa reunustavien laivalippumyymälöiden ulkopuolelta voi tsekkailla ajankohtaiset laivayhteydet (toki ne näkee netistäkin - luotettavin ja kreikkalaisten matkatoimistojen itsekin käyttämä on Openseas.gr.)
Huhtikuussa voimassa ovat vielä talven aikataulut eikä Tinokselta tähän aikaan vuodesta pääse suoraan esimerkiksi Parokselle tai Iokselle. Kesällä pääsee.
Jos vierailet Tinoksen Chorassa ja viihdyt kameran takana, suosittelen ehdottomasti Konstantinou Trochani,- Garyfallou- ja Agiou Nikolau-katujen pittoreskia aluetta – valokuvaajan unelma. Yllä kolme kuvaa alueelta.
Täällä kävellessa tulee vahvasti se Kreikassa usein valtaava tunne; ”käykö joku täällä ihan tarkoituksella maalaamassa ovia ja ikkunankarmeja, rakentamassa miniatyyrikirkkoja ja sijoittelemassa kissoja ja pastellinvärisiä kukkaruukkuja strategisiin paikkoihin?” Niin sieviä nämä kadut ovat – ja tuon tuostakin kadulta lähtee yhä pienempiä viehättäviä kujia ja rappusia jotka johtavat tiheässä seisovien talojen välisiin sokkeloihin. Sinne vain seikkailemaan! :)
Näillä kaduilla, etenkin Garyfalloulla, on myös paljon domatia-majapaikkoja. Jos haluat tehdä hieman pidemmän kävelyn, aloita ylhäältä kirkon läheltä Agia Varvaras -kadulta - todella viehättävä muurin reunustama katu joka vaikuttaisi muurista päätellen olleen kaupungin muinainen raja. Ränsistyneen charmin ystäville <3
Juttu on jo aika pitkä mutta en malta olla liittämättä muutamaa kuvaa myös saaren muista kylistä. Tinoksella on yhteensä 62 kylää - valtava määrä mihin tahansa muuhun saman kokoluokan Kreikan saareen verrattuna. Tinos tunnetaankin kylistään jotka ovat toinen toistaan kuvauksellisempia. Niissä käytyään saattaa ehkä jotenkin ymmärtää paikallisen "meeeh" -asenteen pääkaupunki-Choraa kohtaan. Kylissä näet perinteisempää kykladista arkkitehtuuria, Choran rakennukset ovat modernimpia.
Kylien kuningatar on ihastuttava Pyrgos. Kylä kuin nukkekoti <3
Robertin sedällä on talo Pyrgoksessa (kuvan valkoinen talo), ja minut kutsuttiin vierailulle.
Setä on kunnostanut historiallisen talon huolella ja rakkaudella ja esitteli sitä suurella ylpeydellä - ei ihme. Sain luvan julkaista kuvia myös blogissa.
Näin jo sieluni silmin jonkun sisustuslehden toimittajan pyörimässä täällä ihan innoissaan...
Pyrgos on tunnettu marmoristaan, ja täällä sijaitsee myös, check this out; marmoriyliopisto...! ^_^ Tai sillä nimellä Robert sitä kutsui. Itse asiassa koulu on osa Ateena yliopiston taiteiden tiedekuntaa.
Robertin kotikylä on kalastajakylä Panormos saaren pohjoisrannikolla.
Pysähdyimme Panormokseen lounaalle ja sain kerrankin todistaa naapuritavernassa näyn humaltuneita kreikkalaisturisteja...! Tällaiseen en ole ennen törmännyt :D Ja keskellä perjantaipäivää pyhän saaren pienessä kalastajakylässä..! ^_^ Ryhmällä oli ihan oma bussinsa jonne he lastautuivat ilmeisen kostean lounaansa jälkeen.
Robertilla on muuten mielenkiintoinen ammatti; hän järjestää Cyclades Trail Cup -saarijuoksuja. Jos laji kiinnostaa niin seuraava kisa on kesäkuussa Kimoloksella ;) Trail Cup järjestetään joka vuosi eri saarilla mutta se huipentuu aina Tinoksella.
Tarambadoksen kylä on erityisen tunnettu kyyhkystaloistaan. Katsokaa niitä - eivätkö näytä ihan pikkuisilta linnoilta..! 😍
Kyllä on kyyhkyillä hulppeat oltavat - ja kaikki tämä vain, jotta niiden arvokas uloste saadaan kerättyä talteen..! Kun kysyin, miksi taloista on tehty niin koristeellisia - linnut tuskin piittaavat linnamaisista asumuksista - Robert kertoi, että tällä on juurensa saaren taiteellisessa perinnössä. Tinos on aikojen alusta ollut tunnettu taiteellisuudestaan ja kyyhkystalot ovat yksi tapa ilmentää kauneutta.
"Alun perin varmaan joku rakensi silkasta taiteellisesta ilosta erityisen kauniin kyyhkystalon, sitten naapuri halusi rakentaa vielä kauniimman ja seuraavan kylän tyypit vieläkin kauniimman, ja niin perinne kenties lähti", Robert kertoi. 
Volaxin kylässä talojen seinillä on runoutta ja kylän ympäristö on Kreikan tunnetumpia bouldering-alueita - suuret pyöreälinjaiset graniittimöhkäleet antavat ymmärtää, että alueen on täytynyt joskus muinoin olla veden alla.
Auringon laskiessa kiipesimme saaren toiseksi korkeimman vuoren huipulle jossa on muinoin sijainnut venetsialaisten linnoitus. Linnoitukselta on 360 asteen näkymät ympäri saarta.
Upeaa.
.
Viivyin Tinoksella vain kolme päivää mutta ehdin nähdä niin paljon, ja nyt tunnen saaren paljon paremmin. Ainakin 57+ kylää jäi vielä näkemättä joten syitä on palata... ^_^ Ja nähtäisiinköhän minutkin joku vuosi juoksemassa Cyclades Trailia? :D Haaste...!
[vimeo 264824318 w=800 h=1423]
Tinos Chora Cafe Streets from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
[vimeo 264820018 w=800 h=1422]
Tinos Domatia from Sanni Karkkipäivä on Vimeo.
Majapaikkani Tinoksella; domatia eli yksityinen vuokrahuone. Yövyin samassa paikassa edelliselläkin kerralla, on mukava palata tuttuihin paikkoihin. Viimeksi maksoin huoneesta 15€, nyt 20€.
Amorgoksen Aegialiksen kaltainen hotellimajoitus on minulle todella harvinaista herkkua, yleensä majoitun Kreikassa aina domatiassa. Domatioista olen kertonut enemmän tässä postauksessa: Opas Kreikan saarihyppelyyn.
[vimeo 264815723 w=800 h=1422]
19 comments on “Kylien ja kyyhkysten Tinos”
Aivan ihanat tuolit Robertin sedällä!! Kauniita paikkoja ei voi kuin huokailla kuvia katsoessa ja kiitos tarkoista kuvauksista niin kuin aina Sanni!
Ilo on tällä puolella :) No, myös tällä puolella ^_^
Oijoi, kerrassaan upea ja mielenkiintoinen postaus - suuret kiitokset Sanni tästä näin monipuolisesta ja matkakuumetta herättelevästä (sekä makunystyröitä kutkuttelevasta) Tinoksen esittelystä 😍
Tinos on yksi Kykladien saarista, jolla en ole vielä käynyt, mutta tämänkin postauksen perusteella ehdottomasti täytyy lisätä niiden saarten joukkoon, jonne vielä on päästävä :)
Myös Schildtillä on kiva ja sympaattinen tarina Tinoksesta kirjassaan 'Odysseuksen vanavedessä':
Olivat saapuneet todella rankan (=raivoisan meltemin piiskaaman) reissun jälkeen Syrokselta Tinokselle juuri vuoden tärkeimmän uskonnollisen juhlan alkutahtien soidessa ja suuren väenpaljouden tungeksiessa pitkin Choran katuja, joten ihmeteltävää riitti...
Lisäksi kirjassa on hauska kuvaus matkasta saaren sisäosien kyliin aasilla ratsastaen - tuohon aikaan kun ei vielä ollut bussiliikennettä tarjolla.
Mukavaa reissunjatkoa toivottaen :)
Ihana kun sinulla on aina jakaa Schildt-tarinoita :) <3
Kissanomistajana on pakko kommentoida, että ei kissoja tarvitse millään tavalla asetella kuvauksellisesti. Ne tuntuu osaavan tehdä sen ihan itse. :D Olen lähipiiriäni ärsyttänyt vuosikaudet lähettelemällä loputtomasti kuvia kissastani ja ällistelemällä miten se tekee sen: näyttää kuuluvan sisustukseen ja onnistuu aina olemaan näyttävästi esillä juuri oikeassa kohdassa. Musta-valkoinen vielä sopiikin kaikkeen. Varmaan odottaa sitä sisustuslehden toimittajaa tekemään jutun kaikkien kausien muodikkaimmasta sisustuselementistä eli itsestään. xD Lisää kuvauksellisia kissoja kreikasta, kiitos? :)
Nojoo, totta tämäkin... ^_^ <3
Minulla on kieltämättä pelkkää Kreikan kissa -materiaalia vaikka omaksi postaukseksi asti... :)
Sen postauksen haluaisin nähdä!
<3
Aivan ihanan näköistä! Olen aina innoissani, kun lähdet Kreikkaan - näiden postauksiesi myötä pääsee matkalle itsekin. Tinos näyttää kyllä hurmaavan kauniilta paikalta.
Kreikkaa on mukava jakaa :) Jakaminen on puoli iloa <3
Kiitos ihanista matkakuumetta nostattavista Kreikka-jutuista!
Olisin kysynyt käytännön neuvoa: Olen lähdössä viikonloppuna Santorinille ja edessä on koneen vaihto Ateenassa kahden tunnin vaihtoajalla. Kuinka iso ja helposti hahmotettava Ateenan lentokenttä on? Hieman huolestuttaa, onko aikaa riittävästi, kun myös matkalaukut on tsekattava uudelleen tuossa ajassa. Pelkillä käsimatkatavaroilla matkustaminen kun ei omalta osaltani onnistu :)
On ihanaa, kun vuosien ajan haaveiltu Santorinin matka pian koittaa. Karkkipäivän Santorini-jutuilla on ollut myös iso vaikutus tämän haaveen taustalla :) Muilla Kreikan saarilla, etenkin Kreetalla, on tullut vuosien saatossa käytyä jo lukuisia kertoja.
Ateenan lentokenttä on helposti hallittavissa, kaksi tuntia riittää oikein hyvin :) Kokoa en osaa oikein määritellä esim. Helsinki-Vantaaseen verrattuna, mutta koska Ateenan kentällä ei tarvitse ottaa shuttle-bussia tai -junaa eri terminaalien välillä niin kyseessä on kai silloin aika "hallittavan" kokoinen kenttä :)
Toivotan teille oikein ihanaa Santorinin matkaa <3 <3
?? "Robertin sedällä on talo Pyrgoksessa (kuvan valkoinen talo)" - näen kuvissa pelkkiä valkoisia taloja :D tarkoitettu huumorinkukanen, tai enkö vain tajua ja näe? Hih!
Kiitos jälleen sykähdyttävistä Kreikka-jutuista. Varsinkin nämä vähän pienemmät saaret lukuisine kylineen vaikuttavat aivan hurmaavilta. Onko huhtikuu jo käytönnössä alkukesää siellä, yhtä sun toista kukkivaa näyttää olevan? Missä vaiheessa luonto on vihreimmillään ennen pidemmälle edenneen kesän jo vähän kuivaksi kulottunutta kasvistoa?
Lauseessa paino oli varmaankin sanassa "kuvan", viitaten juuri lauseen yläpuolella olevan kuvan taloa - siinähän on vain yksi talo ^_^ No, ainakin yksi joka näkyy kokonaan, toisesta valkoisesta talosta näkyy vain vähän reunaa.
Huhtikuu on Kreikassa vielä kevättä mutta sää vastaa Suomen kesää, tai on vähän lämpimämpikin, asteet ovat päälle 20 kieppeillä. Joinain päivinä on ollut 30 astettakin. Luonto on vihreimmillään maaliskuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin, eli juuri nyt on paras aika jos haluaa nähdä vihreyttä ja kukkivia kukkia :) Kesäkuussa alkaa jo muuttua kellertäväksi.
Kissajutun minäkin haluan! Sitten minulla hassu kysymys. Domatiat: harrastaako kreikkalaiset kovia vai pehmeitä sänkyjä noin yleensä? Inhoan kovia, ja tuo yksi kriteeri majoitusta valitessani.
Kovia, joten domatia ei ehkä ole sinun juttusi ;)
Moikka!
Ihanaa lukea näitä Kreikka-postauksia!:) Omaan matkaan on vielä kuukausi aikaa, mutta näitä lukiessa tuntuu aina kuin olisi jo paikan päällä. Voi olla, että joku on sinulta jo tätä kysynytkin ja olet siihen vastannut, mutta kiinnostaisi tietää mitä kameraa käytät kuvaamiseen?
Hei Mariell! Ostin viime vuonna uuden reissukameran ja viimeisten 12 kuukauden kuvat on otettu Canonin G5X -pokkarilla. Sillä on otettu tämänkin matkan kuvat, ja joitain kuvia nappailen myös ihan kännykällä - niitä päätyy myös blogiin :)
G5x:ää ennen kannoin mukana Canonin 6D-järjestelmäkameraa jolla saa parhaat kuvat mutta en vain jaksa enää kantaa reissuissa painavaa järkkäriä ja vaihdella linssejä jatkuvasti. Haluan ottaa "snapshotteja" - ikuistaa hetkiä samantien kun ne tulevat eteen :) Siihen painavat järkkärit ovat huonoja. Välillä minulla oli matkakamerana myös Olympus E-PL5, se oli näppärä ja kevyt ja oikein hyvä reissukamera mutta siihen tuli viime vuosina jotain vikaa ja se jumittui aika ajoin. Tuossa E-PL5-mallissa ärsytti myös sen värisäädöt, kyseisessä mallissa tietyt sävyt, etenkin punainen, toistuvat hyvin epäluonnollisena. Väsyin siihen että jouduin aina Photarissa säätämään Olympuksella kuvaamisen jälkeen ihonväriä, kun se oli lähes aina liian punainen.
G5X on ihan hyvä kamera ja ottaa välillä jopa tosi hyviä kuvia, mutta en ole siihenkään täysin tyytyväinen. Etenkin tarkennus, tai tarkkuus, on välillä ihan p:stä - kuvat jäävät välillä todella pehmeiksi vaikka kohde ja valaistus takaisivat täydelliset olosuhteet optimaaliselle tarkentumiselle.
(Mahtavaa että sinäkin pääset kuukauden kuluttua Kreikkaan :) <3 Toivotan oikein hyvää reissua :))
Kiitos hienosta kirjoituksestasi Tinoksesta.
Siitä kyllä löytyi muutamia asiavirheitä, mutta eivät haitallisia. Olemme Tinoksen
ainoat suomalaiset asukkaat (tosin eräs suomalainen rouva lapsineen viettävät täällä koululaisten kesäloma-ajan.)
Täällä ei ole maaliskuun jälkeen satanut lainkaan, joten etelänpuoleiset rinteet alkavat olla kellertävän ruskeita. Muuten
vielä niityt ovat kauniisti kukkivia. Terveisiä täältä Tinokselta, ikuisen rauhan tyyssijasta.
Kiitos palautteesta :) Mielelläni tietysti korjaisin asiavirheet vaikka ne eivät olisi haitallisiakaan. :)
Mukavaa kevään jatkoa kauniille Tinokselle :)