Olen tykännyt valtavasti Lumenen Pure Glow Cleansing Balm -putsarista, joka on balmimainen öljyputsari.
Viime vuonna valikoimaan liittyi toinenkin öljyputsari: Lumene Oat Milk Oil Cleanser. Valikoimassa on aiemminkin ollut öljyputsareita, mutta ne ovat kaikki jääneet pois suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Viimeksi fanit jäivät kaipaamaan Sisu-puhdistusöljyä.
Olin kuullut Oat Milkistä vähän vaihtelevia kokemuksia ja päätin lopulta ostaa sen testiin ja kokeilla itse.
Tässä esittely kummastakin Lumenen "öljy"putsarista, olkaa hyvä :)
Lumenen puhdistusbalmi poikkeaa täysin perinteisestä oleogeeli-pohjaisesta balmiputsari-tyypistä, josta kerroin tammikuun suuressa öljyputsarivertailussani. Toisin kuin oleogeelit, joista valtaosa on sokeriemulgaattoreilla paksunnettua öljyä ja resepti on lyhyt, Lumenen balmi on tensideillä puhdistava rasvaseos ja sisältää pitkän liudan erilaisia teknisiä ainesosia.
Lumenen balmiputsari ei vaahtoa, mutta sen puhdistava teknologia nojaa rasvan ohella myös pinta-aktiivisiin aineisiin kuten sulfaatteihin. Tämä saa aikaan sen, että Pure Glow Cleansing Balm huuhtoutuu rasvaisuudestaan huolimatta iholta niin hyvin, ja on kokonaisuudessaan pesevämpi kuin perinteiset balmiputsarit. Tai kuka nyt mitäkin haluaa pitää 'perinteisenä', oleogeeli on rakenteeltaan joka tapauksessa paljon yksinkertaisempi.
Olen tykännyt Lumenen balmista niin paljon juuri sen superhyvän huuhtoutuvuuden vuoksi. Pure Glow -balmi on todella paksua ja alussa jopa jähmeää, ennen kuin notkistuu ihon lämmön vaikutuksesta. Sitä nassuun hieroskellessa ei uskoisi, että se huuhtoutuu niin vaivatta eikä jätä piiruakaan rasvaisuutta taakseen.
Myös Glow-putsarin makean hedelmäinen tuoksu on minulle suuresti mieleen. Tämä onkin ollut - ja on edelleen - ykkössuosikkini normikosmetiikan öljyputsareista. 💯
Todettakoon, ettei tällainen koostumus ole iholla kuitenkaan yhtä hoitava kuin luonnonkosmetiikan oleogeelit, ja jonkun iholla Pure Glow -balmiputsari saattaa jopa tuntua kuivattavalta sisältämiensä tensidien takia. (Mun iholla tämä ei ole kuivattava.)
Tämän putsarin todellinen luonne selvisi välittömästi ensimmäisellä kokeilukerralla: Kauramaito-öljypuhdistus ei ole öljyputsari lainkaan, vaan emulsio. Eli käytännössä maitoputsari. Olin pettynyt.
Markkinointi-orientoituneena ihmisenä ihmettelen, kenen idea on ollut painaa puhdistusmaitoon teksti "oil cleanser / öljypuhdistus" - etenkin näin aikoina, kun aidot öljyputsarit ovat hyvin suosittuja ja asiakkaat etsivät niitä kaupoista. Eri koostumuksilla on vakiintuneet ilmaisunsa kauneusalalla, ja "oil cleanser" on ihan eri asia kuin "cleansing milk". En varmastikaan ole ainoa asiakas, joka luuli ostaneensa oikean öljypuhdistajan.
Oat Milk-putsarissa on kyllä enemmän öljyjä kuin tavanomaisissa puhdistusmaidoissa. Kauramaitoputsari on W/O-emulsiota, jossa vesipisarat ovat sekoittuneet öljyfaasiin, kun yleisemmin käytetyssä O/W-emulsiossa homma menee päinvastoin. W/O-emulsio on iholla rasvaisemman tuntuista kuin tavanomaiset O/W-maitoputsarit, mutta ei käytökseltään vertaudu "oikeaan" 100% öljyputsariin. Siinä missä emulgoituva öljyputsari huuhtoutuu iholta (tyypillisesti) erittäin hyvin ja tuntuma iholla on silkkinen, Lumenen Oat Milk Cleanser ei huuhtoudu iholta kovinkaan hyvin ja jättää ihoon rasvaisen pinnan.
Myöskään rasvaliukoisen lian puhdistusteho tällaisessa putsarissa ei ole yhtä hyvä kuin 100% öljyssä, koska veden läsnäolo emulsiossa vaikuttaa "rasva liuottaa rasvaa" -periaatteeseen.
Sattui vieläpä niin kummallinen kokemus, että hieroessani Oat Milk-putsaria kasvoille, iho alkoi kevyesti kihelmöidä. Tunne oli mieto, mutta kuitenkin selvästi havaittavissa. Mietin, onko ainesosissa mahdollisesti mentolia. (Ei ole.)
Huuhdeltuani putsarin iholle jäi edelleen hieman kihelmöivä tunne. Todellakin, tuntemusta saattoi verrata fiilikseen, jonka mentoliyhdisteet tuovat iholle. Piti katsoa inci-listaa useampaan kertaan, mutta ei tässä ole mentolia, enkä bongaa mitään muutakaan tunnettua ihoärsyttäjää.
Kun sitten aloin viimeistellä puhdistusta kasvovedellä, iho helahti punaiseksi ja kihelmöinti voimistui. Käytin tuttua kasvovettä, joka on minulla jatkuvassa käytössä (ja tietysti vailla reaktioita). Päättelin, että punoituksen täytyi johtua Oat Milk -putsarin ja kasvoveden yhteensopimattomuudesta: kauramaitoputsarin iholle jättämät aineet reagoivat kasvoveden sisältämien yhdisteiden kanssa.
(Olen aiemmin kokenut kihelmöintiä ja lievää punoitusta myös Lumenen Hellä Kosteuttavan Kasvoveden yhteydessä. Eli joissain Lumenen koostumuksissa on jotain mun iholle epäsopivaa.)
Ollakseen herkälle iholle kehitetty ja hajusteeton tuote, Oat Milk Cleanserissa on yllättävän pitkä ainesosaluettelo. (Inci täällä.) Siinä on 32 ainesosaa. Toisaalta, myös Pure Glow -balmiputsarissa on kymmeniä ainesosia sekä hajusteita, mutta se ei ole koskaan aiheuttanut iholleni reaktioita.
*
Minusta ei siis tullut Oat Milk-putsarin ystävää. Vaikka en olisi saanut tuotteesta ihoreaktiota, pitäisin koostumusta epämiellyttävänä verrattuna hyvin emulgoituviin öljyputsareihin. Tämä putsari edustaa oikeastaan juuri sitä koostumustyyppiä, jonka vuoksi emulsioputsarit ovat olleet pohjimmaisena mun putsarimieltymyksissä: iholle jää rasvainen tunne. (Vanhan koulukunnan maitoputsarit eivät huuhtoutuneet hyvin.)
Oat Milk Cleanser jättää minut hämmentyneeksi sen suhteen, miksi Lumenella ei olisi voitu kehittää ihan kunnollista herkän ihon öljypuhdistajaa? Jos kerran haluttiin lähteä luomaan ei-kuivattavaa, ei-vaahtoavaa ja öljyihin perustuvaa puhdistustuotetta? Valikoimassa oli jo entuudestaan kaksi puhdistusmaitoa - hajusteeton Herkkä ja hajustettu Hellä, mutta ei puhdistusöljyä.
Ehdotus Lumenelle; miten olisi emulgoituva 100% puhdistusöljy, joka jäisi pysyvään valikoimaan? 🙂 Älkää poistako niitä välillä, kyllä niille on se oma uskollinen - ja tällä hetkellä myös kasvava - käyttäjäkuntansa.
Kaupallinen yhteistyö: Kinoko
Suomalainen fermentoituun luonnonkosmetiikkaan erikoistunut Kinoko on lanseerannut uuden tuotteen: kosteuttavan ja tasapainottavan Miracle Balance Toner -kasvosuihkeen. Tuote on myynnissä Ruohonjuurissa sekä Kinokon omassa verkkokaupassa.
Kasvovesi on kaivattu lisä sarjaan, jonka aiemmat tuotteet ovat kasvovoide, seerumi ja putsari. Esittelin Kinokon muut tuottet viime kesänä, lue juttu täältä.
Kasvovesi täydentää sarjan täydelliseksi ihonhoidolliseksi kokonaisuudeksi.
Miracle Balance Toner on vallan mainio kaveri. Sen koostumuksessa vesi on korvattu koivunmahlauutteella ja hamamelishydrolaatilla, jotka tekevät kasvovedestä kosteuttavan sekä tasapainottavan. Miracle Balance Toner sopii siis yhtä lailla kosteusköyhälle kuin rasvoittuvalle ja sekaiholle. Suihkeen tuoksun voi tiivistää sanoihin säpäkkä tee, ja fermentoitu musta tee eli kombucha onkin yksi sen pääaktiiviaineita. Suihkuttelu Miracle Balance -kasvovedellä luo fiiliksen siitä, että hoitaa ihoaan tee-eliksiirillä. Tulee jotenkin hyvin terveellinen olo! ☺️ 🍵
🌿 KOIVUNMAHLA
Koivunmahla kuuluu omiin suosikkeihini mitä tulee kosmetiikan raaka-aineisiin, sillä se on todella kosteuttava, rauhoittava ja ravinteikas. Se on myös loistava kotimainen vaihtoehto aloe veralle, jota myös käytetään kosteuttavien kasvotuotteiden pohjana.
Onpahan koivunmahlan anti-age-vaikutuksistakin tehty tutkimuksia; Latvian yliopiston tutkimuksessa todettiin koivunmahlan lisäävän solujen uusiutumista 25%. Lisäksi koivunmahla sisältää runsaasti mineraaleja ja aminohappoja ja sen antioksidanttinen ominaisuus suojaa ihosoluja hapettumisvaurioilta. Tervehdi tätä ainesosaa ihonhoitotuotteessasi ilolla!
🌿 TAIKAPÄHKINÄ: tasapainottava ja tulehdusta lievittävä
Runsaasti tanniineja sisältävä hamamelis eli taikapähkinä puolestaan tunnetaan tulehdusta laskevasta, punoitusta lievittävästä ja ihoa tasapainottavasta vaikutuksestaan. Antibakteerisena ja huokosia supistavana aineena se on klassikkoaktiiviaine sekaihon hoitotuotteissa.
🦠 FERMENTOITU MAITOHAPPOBAKTEERI: mikrobiomia vahvistava
Kolmas aktiiviaine on probiootti: fermentoitu maitohappobakteeri. Jos ihan tarkkoja ollaan, kyseessä on postbiootti, ja näitä termejä avaan enemmän fermentoituun kosmetiikkaan keskittyvässä postauksessani myöhemmin tällä viikolla. Niin pro- kuin postbiooteilla on ihon kuntoa parantava vaikutus. Ne lisäävät hyvien bakteerien määrää iholla, mikä vahvistaa ihon mikrobiomia ja auttaa korjaamaan ihon suojabarriääriä.
🍵 KOMBUCHA: antioksidanttinen, mikrobiomia vahvistava
Kombucha valmistetaan fermentoimalla sokeroitua mustaa teetä erityisellä hiivojen ja bakteerien kasvustolla ("scoby" = Symbiotic Colony Of Bacteria and Yeast). Juuri scoby tuo kombuchaan sen terveyshyödyt, ja hyötyjä saa myös ihon kautta käytettynä. Probioottisena aineena kombucha lisää ihon hyvis-mikrobien monimuotoisuutta vahvistaen ihon suojamuuria. Vahva antioksidanttisuus suojaa ihosoluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Sisältämänsä maitohapon ansiosta kombucha myös kuorii ihoa miedosti, silottaen ja kirkastaen ihon pintaa. Vitamiineista mainittakoon C- ja erityisesti B-vitamiini.
💧KSYLITOLI & GLYSEROLI: kosteuttajat
Luotettavat ja tehokkaat humektantit ksylitoli ja glyseroli peesaavat koivunmahlaa kasvoveden kosteuttavassa tiimissä.
Ja siinäpä meillä on tämän yksinkertaisen tehokkaan kasvoveden hoitava runko! Näiden aineiden lisäksi koostumuksessa on vain kaksi säilöntäainetta. Miracle Balance Tonerissa ei ole hajusteita, vaan tuoksu tulee tee-uutteesta sekä muista raaka-aineista kuten koivunmahlasta ja taikapähkinästä.
Mun kokemus?
Erittäin virkistävän tuntuinen kasvovesi! Vaikka tämä kaveri myös kosteuttaa, välittömästi tuntuva vaikutus mun iholla on ennen kaikkea virkistävä, ja hamameliksen supistavuuden voi tuntea. Todella hyvä aamukasvovesi joka herättelee ja napakoittaa yön aikana levänneen ja "löystyneen" ihon. (Tiedättekö ilmiön, kun huokoset usein aamuisin ovat laajentuneet sen jäljiltä, kun iho yöllä hikoilee ja erittää kuona-aineita.)
Tykkään teen tuoksusta, joka ensin tuntui jotenkin erikoiselta – ja se on aika vahva, tiedoksi tuoksuorientoituneille, mutta sitten se alkoi ”grow on me”. Tuoksu on voimakkuudessaankin ihanan luonnollinen.
Tykkään myös lyhyestä ja tarkoituksenmukaisesta incistä. Tässä ei ole tietylle formulointityylille tyypillistä uutelitaniaa, joka tulee siitä, että kasviaktiiveja myydään valmiina uutecocktaileina. Joskus valmistajat ostavat koko cocktailin, vaikka tuotteen tarkoitusta palvelisi vain seoksen yksi uute.
Tiivistettynä:
Kinokon kasvovesi tuo ihoon runsaasti antioksidantteja, rauhoittaa ihon epätasapainotiloja ja vahvistaa ihon omaa suojamekanismia. Se sopii niin kosteusköyhälle kuin epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle.
Miracle Balance Toner on juuri ilmestynyt myyntiin Ruohonjuuriin, ja maksaa 19,95€ / 100 ml.
Muut Kinokon tuotteet ovat maaliskuun ajan Ruohonjuurissa tarjouksessa -32%.
Kertaus Kinokon muista tuotteista:
⭐️ KASVOVOIDE (Ruohiksessa 13,50€ / 50 ml) - erittäin laadukkaan ainesosakattauksen kasvovoide kosteuttaa ja tasapainottaa ihoa ja imeytyy nopeasti. Voide on suosikkini sarjan tuotteista ja Kinokolta saan kuulla, että se on muidenkin asiakkaiden suosikki. "Sen raaka-aineet koetaan parhaimmiksi, ja se aidosti hoitaa ihoa. Monet ovat hehkuttaneet, että käytön jälkeen iho on melkeinpä välittömästi sileämpi ja kuulaampi", Kinokon Marika Ropanen kertoo.
⭐️ SEERUMI (Ruohiksessa 16,95€ / 50 ml) - erittäin kosteuttava sekä probioottinen seerumi sisältää sarjan korkeimman pitoisuuden kombuchaa sekä Lactobacillus-probiootteja. Tuoksussa on aistittavissa teen ja sitruksen aromeja. Koostumus on nestemäinen.
⭐️ PUHDISTUSGEELI (Ruohiksessa 9,95€ / 100 ml) - miedosti vaahtoava mutta suhteellisen voimakkaasti pesevä putsari sopii kuluttajalle, joka tykkää perinteisestä geeliputsarista ja hyvin pestystä tunteesta iholla.
Saan arpoa kahdelle hengelle Kinoko-tuotepaketin, jossa on kaikki sarjan tuotteet:
Puhdistusgeeli 100 ml
Kasvovesi 100 ml
Seerumi 50 ml
Kasvovoide 50 ml
Osallistut arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseen. Ei sen kummempia kommervenkkejä tällä kertaa. ☺️ Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 12.3. saakka.
// Arvonta suoritettu. Voittajat ovat Outi ja Lisbet. Voittajiin on otettu yhteyttä. //
Arvonnan säännöt:
Arvonnan järjestää Karkkipäivä & Kinoko
Arvontaan voi osallistua 7.3.-12.3.2023
Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin arvontapostaukseen,
Osallistuneiden kesken arvotaan 2 kpl Kinokon tuotepaketteja, arvo 79,80€
Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kirjoitin kolme viikkoa sitten silmäluomi-ihottumastani. Aihe herätti niin paljon keskustelua, että halusin kirjoittaa sille jatkopohdiskelua.
Esittelen myös tuotteen, jota minulle suositeltiin ihottumaan ylivoimaisesti eniten: Avène Soothing Eye Contour Cream.
Ihottumapostaukseni kommenttien perusteella selvisi ainakin se, että silmäluomi-ihottuma on yleisempää kuin luulinkaan. Myös sellainen ihottuma, kuten omani, joka lehahtelee ilman selvää syy-seuraus-suhdetta.
Vaikka en lääkärille ollutkaan menossa oman ongelmani kanssa, koska oireet eivät varsinaisesti haittaa elämääni, suunnittelen nyt konsultoivani ihotautilääkäriä silkasta halusta perehtyä enemmän aikuisiän "selittämättömiin" ihottumiin. Ilmiö vaikuttaa olevan sen verran yleinen, että aihe varmasti kiinnostaisi laajempaakin yleisöä kuin itseäni.
Edellisen ihottumapostauksen keskustelusta ja kokemuksista minulle jäi ainakin käteen se, että atopia voi puhjeta myös aikuisiällä. Samaa sanoi farmaseutti, kun kävin apteekissa kortisoni- ja Avène-ostoksilla.
Minulla on selvästi paljon opittavaa atopiasta. Ikä tuo mukanaan yhä vain moninaisempia ihomuutoksia, ja ryppyjen ohella saan kenties pian alkaa kirjoittaa enemmän atooppisenkin ihon hoidosta.
Onhan mun käsien iho jo antanut selvän vihjeen siitä, että minulla on taipumus atooppiseen oireiluun. Miksi oireilu sitten rajoittuu vain käsiin - ja silmäluomiin! - siihen osaa tietysti vastata vain lääkäri.
Koko ihottumakierre alkoi syyskuussa eyeliner-testauksesta: testasin erästä luonnonkosmetiikan mustaa eyelineria (sarjaa ei myydä Suomessa), ja se aiheutti välittömän voimakkaan ärsytysreaktion. Iho helahti eyelinerin kohdalta tulipunaiseksi, turposi, kihelmöi ja meni lopulta rikki. Ihon paranemisessa kesti kuukauden päivät.
Eyelinerin sisältämistä ainesosista kaksi (tai neljä) ovat todennäköisimpiä syyllisiä reaktioon.
Eyelinerin inci näyttää tältä:
HORDEUM VULGARE EXTRACT*
CI 77499 (IRON OXIDES)
COPERNICIA CERIFERA (CARNAUBA) WAX
STEARIC ACID
STEARYL STEREATE
GLYCERIN**
GLYCERYL STEARATE
CHARCOAL POWDER
RHUS VERNICIFLUA PEEL WAX
SIMMONDSIA CHINENSIS (JOJOBA) SEED OIL
TAPIOCA STARCH
❌BENZYL ALCOHOL
RICINUS COMMUNIS (CASTOR) SEED OIL
PARFUM (FRAGRANCE)
XANTHAN GUM
CELLULOSE
TOCOPHEROL
❌POTASSIUM SORBATE
SODIUM HYDROXIDE
❌DEHYDROACETIC ACID
CITRIC ACID
AQUA (WATER)
HELIANTHUS ANNUUS SUNFLOWER) SEED OIL
❌INDIGOFERA TINCTORIA EXTRACT*
Kuten tunnettua, säilöntäaineet ovat yleisiä allergeeneja. Eyelinerissa käytetyt säilöntäaineet ovat Benzyl alcohol, Potassium sorbate sekä Dehydroacetic acid, joista etenkin bentsyylialkoholi on tunnettu herkistäjä. Nämä kuitenkin ovat erittäin yleisiä ainesosia luonnonkosmetiikassa, ja niitä on eri yhdistelminä kymmenissä käyttämissäni tuotteissa. Myös sellaisissa, joita olen käyttänyt eyeliner-reaktion jälkeen, ilman että iho on reagoinut. Jos kyse olisi allergiasta, reaktion tulisi toistua aina kun ihoni altistuu ko. aineelle.
Pidänkin vielä todennäköisempänä syyllisenä mustaa pigmenttiä: indigofera tinctoriaa, jota käytetään myös musta henna -nimellä myydyissä hiusväreissä. En ole hurjan perehtynyt hennaan, koska en ole sillä koskaan hiuksiani värjännyt, enkä siksi myöskään ensin yhdistänyt eyelinerin sisältämää indigo-kasvia hennaan. Googlailu kuitenkin paljasti, että "musta henna" on usein kaikkea muuta kuin puhdasta hennaa (Lawsonia Inermis), ja mustan hennan nimellä myydään indigoa sekä hennan ja synteettisten värikemikaalien seoksia - joissa on mukana allergisoivaa PPD:tä.
Wikipedia:
"Black henna powder may be derived from the plant Indigofera tinctoria. It may also contain unlisted dyes and chemicals such as para-phenylenediamine (PPD), which can stain skin black quickly, but can cause severe allergic reactions and permanent scarring if left on for more than 2–3 days."
Testaamani eyeliner on Cosmos Organic -sertifioitu ja sen tiedoissa ilmoitetetaan, ettei tuote sisällä synteettisiä pigmenttejä. Mutta... voiko pigmentin puhtaudesta kuitenkaan mennä takuuseen...? Mitä ilmeisimmin PPD:n lisääminen kasviväreihin mustan sävyn vahvistamiseksi on hyvinkin yleistä. Sitä en tiedä, miten tarkasti sertifiointiorganisaatiot tutkivat tuotteissa käytettyjen väriaineiden kemiallisen koostumuksen, ja voisiko sertifioituun mustaa kasvipigmenttiä sisältävään tuotteeseen luottaa enemmän. Näin haluaisin uskoa, mutta syksyisen vakavan reaktion jälkeen on pakko olla epäileväinen.
Toinen asia on tietysti se, jos indigo-pigmentti itsessään aiheutti reaktion, mutta indigo ei ole lähellekään yhtä allergisoivaa kuin PPD.
(Tiedän - vain allergiatesti antaa selvyyden tähän.)
Tällä hetkellä silmäluomet ovat jälleen oireettomalla jaksolla
HERKISTYNYT IHO
Syyskuun jälkeen en ole indigo-pitoisia tuotteita käyttänyt, enkä itse asiassa ollut käyttänyt myöskään ennen syyskuuta. En käytä mustia eyelinereita, eikä maskaroissakaan ole indigoa. Joka tapauksessa: silmäluomet jäivät oireilemaan, ja nyt oireet ovat pahemmat siinä silmäluomessa, joka ei altistunut indigo-eyelinerille.
Tästä ei oikein voi tehdä kuin päätelmän, ettei nykyinen oireilu liity alkuperäisen reaktion aiheuttaneeseen kemikaaliin, vaan on merkki silmäluomien suojabarriäärin yleisestä heikentymisestä. Eyeliner-reaktio oli alkusysäys tilalle, jossa ihon oma suojamekanismi ei enää toimi niin kuin sen pitäisi.
Eräs lukija jakoi kokemuksen, jossa hänen ihonsa oli erään voimakkaan kosmetiikkareaktion jälkeen jäänyt pysyvästi herkemmin reagoivaksi, vaikkei allergiaa testeissä löytynyt:
"vaikka ihottuma parani kortisonilla, jäi mun iho todella erilaiseksi sen jälkeen. Mun iho reagoi kaikkeen enemmän eikä siedä kovin montaa tuotetta samoin kuin ennen. Eli jotenkin se yksi reaktio tuntuu muuttaneen ihoa perustavanlaatuisesti herkemmäksi."
Olen miettinyt, voisiko minunkin kohdalla olla käynyt näin.
🦠 Tein kokeilun Moi Forestin Baby Cream -voiteella --> iho lehahti saman tien.
🦠 Ostin Avènen silmänympärysvoiteen ja hoidan ihoa nyt Avènella sekä Bepanthenilla. Iho on tällä hetkellä rauhallinen.
Ihottuma-postauksen kommenteissa muutama teistä kertoi saaneensa hyviä tuloksia probioottisilla hoitotuotteilla, ja minuunkin tämä lähestymistapa vetosi. Tuotteet kuten Moi Forestin metsäpölyvoiteet voivat lievittää atooppisen ihottuman oireita tasapainottamalla ihon omaa mikrobiflooraa.
Konsultoin Moi Forestia ennen kokeilua, ja sieltä sanottiin, että vaikka metsäpöly voi auttaa oireisiini, minun tulisi olla varovainen voiteen levityksen kanssa, ettei mikrobiuute aiheuta ohuelle ja herkälle silmäluomen iholle mekaanista hankausta. Olin mielestäni varovainen ja painelin Baby Metsäpöly -voidetta hyvin kevyesti silmäluomelle. Näin kuitenkin välittömästi, että iho alkoi punoittaa.
Aamulla tulos oli tämä:
Eli, metsäpölykokeilu jäi siihen.
Sen jälkeen marssin apteekkiin ostamaan Avènen Soothing Eye Contour -voiteen. Avènen voidetta minulle suositteli sekä blogissa että Instagramissa yhteensä varmaan yli kolmekymmentä ihmistä. Kommenteissa ylistettiin, kuinka Avènen voide poisti vaikeatkin oireet pysyvästi, ja että se on ainoa voide, joka on auttanut. Koska kyseessä ei ole lääke- vaan kosteusvoide, sitä voi käyttää jatkuvasti.
Apteekissa farmaseutti totesi, että Avènen voide on heidänkin kokemuksensa mukaan se voide, jota haetaan eniten atooppisen silmänympärysihottuman hoitoon.
Ostin myös miedon kortisonivoiteen, varmuuden vuoksi, mutta koska tulehdus aina laantuu itsestään viikon sisällä, en ole edelleenkään kortisoniin tarttunut.
AVÈNE SOOTHING EYE CONTOUR CREAM
Avènen voide lupaa rauhoittaa ärtynyttä silmänympärysihoa sekä lievittää kutinaa, punoitusta ja turvotusta. Valmistaja kertoo sen sopivan "erinomaisesti myös ihottuma-alttiille silmänympärysiholle". Voidetta voi levittää myös suoraan silmäluomille.
Koostumuksen keveys yllätti. Avènen voide on kevyttä emulsiota joka levittyy ja imeytyy todella hyvin, ja tuntuu todellakin aivan supeneutraalilta. Rauhoittavan vaikutuksen voi kieltämättä aistia heti. Mutta ihon kuivuutta voide ei lievitä kovinkaan hyvin, ja ihoni onkin tuntunut ja näyttänyt kuivemmalta aloitettuani Avène-voiteen käytön.
Voide on niin kevyttä, että levitän sitä kaksi kerrosta, kun ensimmäinen humahtaa ihoon hetkessä. Jos voidetta laittaa yöksi, iho näyttää aamulla jopa vähän kireältä ja pinta on aivan kuiva ja "silkkipaperimainen". Niinpä palasinkin yön osalta Bepantheniin, koska iho selvästi tarvitsee rasvaisempaa koostumusta.
Avène-voiteen inci näyttää tältä:
Avene aqua, paraffinum liquidum, caprylic/capric triglyceride, cyclomethicone, glycerin, sucrose stearate, PEG-12, sucrose distearate, triethanolamine, batyl alcohol, bisabolol, caprylic/capric glycerides, carbomer, dextran sulfate, disodium EDTA, sodium hyaluronate, tocopheryl glucoside.
Merkkasin pääasialliset vaikuttavat aineet paksulla. Avènen lähdeveden mineraalit kosteuttavat ja rauhoittavat, glyseroli kosteuttaa, dekstraanisulfaatti sekä bisabolol rauhoittavat ja laskevat punoitusta. Parafiiniöljylläkin (paraffinum liquidum) on tärkeä rooli, se ehkäisee kosteuden haihtumista. Tämä voide on kuitenkin vesivoittoinen ja parafiiniöljyä sekä muita rasvamaisia aineita on suhteessa vähän.
Todella yksinkertainen koostumus, ja simppeli koostumuksen tuleekin olla herkällä ja ihottumaisella iholla.
Mun kokemus summattuna: hyperneutraali ja miellyttävän tuntuinen voide, joka toimii hyvin päivällä ja meikin alla. Rauhoittava vaikutus on selvä, kosteuttavuus taas ei riitä.
*
Jatkan siis hoitoa Bepanthen- & Avène -yhdistelmällä ja konsultoin ihotautilääkäriä kevään aikana. Tarkoituksena on kirjoittaa ihottumasta sekä aikuisiän atopiasta enemmän, kun saan lisää näkökulmia ja tietoa.
Jos kellään on kokemusta indigo-pigmentin aiheuttamista reaktioista, kuulisin niistä mielelläni.
Tähän väliin taas vähän kevyempi ruoka-spotlight! ☺️
Mun blogin ruokajutut ovat tunnetusti vähähiilihydraattisuuteen painottuvia, koska noudatan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Vaihdoin ruokavalioni kutakuinkin megahiilihydraattisesta vähähiilihydraattiseen pian 12 vuotta sitten, ja se on ollut yksi parhaita asioita ja päätöksiä mun elämässä. Tänään kuitenkin puhutaan hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista, nimittäin kauraleivästä.
Ei ehkä tarvetta enää mennä siihen, miten järkyttävällä tavalla söin vuoteen 2011 saakka, mutta jos allekirjoittaneen ruokamenneisyys kiinnostaa, postauksen aiheesta voi lukea täällä. Kaikki lukijat eivät varmaankaan ole olleet matkassa sieltä saakka.
Hiilarit olivat minulle täysin hallitsemattoman addiktion kohde. En usko, että suhteeni niihin tulee koskaan olemaan täysin terve, siitä pitävät huolen muistot lähes parin vuosikymmenen pastaähkyistä, rahkapullalounaista ja ruisleipävatsakivuista (puhumattakaan kroonisesti turvonneesta vatsasta ja ilmavaivoista).
Tätä nykyä minulla kuitenkin on muutamia hyviä hiilihydraattien lähteitä, jotka eivät vaikuttaneet elämässäni hiilariaddiktion aikoina, eikä minulle näin ollen koskaan muodostunut niihin ikävää suhdetta. Kaura on toinen niistä. (Toinen on juurekset, kuten bataatti.)
Löysin kauran vasta kolmikymppisenä - itse asiassa ruokavaliomuutokseni jälkeen, aikaisemmin en voinut sietää kauraa. Lapsena kaurapuuro oli ällöintä mitä tiesin. Nyt kaurapuuro on mulle suunnilleen gourmet-herkku. 😋
Arjessani vaikuttaa myös kauraleipä. Syön sitä viikottain. Kaura sopii minulle hyvin, sillä se ei aiheuta vatsaoireita, eikä myöskään aikaansaa pakkomiellettä ahmia sitä suuria määriä kerralla. Yksi tai kaksi viipaletta kauraleipää tekee minusta tyytyväisen :)
Kauraleipä on myös yllättävän vähähiilihydraattista, erityisesti sellainen kauraleipä, jonka viljasta kauraa on 100%. Joissain kauraleivissä on vain kolmannes ruis- ja vehnäleivän hiilareista. On myös kauraleipiä, joissa on luonnostaan todella korkea proteiinipitoisuus.
Tässä kolme mun suosikkikauraleipää. ❤️
LAGOM: MUREAA PARHAUTTA
Olen esitellyt Lagomin kaurasnäkkärin blogissa aiemminkin. Se on täyttä kultaa, ja koostumus eroaa täysin muista näkkärin nimellä myytävistä tuotteista.
Kuten kuvastakin näkee, kyseessä ei ole perinteinen näkkäri, vaan enemmänkin kuivattua rieskaa muistuttava tuote. Snäkkärin rapeus sekä mureus ovat ihan omaa luokkaansa, ja kauraisuus on tässä kaikkien kauraleipien ykkönen. En tiedä miten tähän onkin saatu niin mielettömän kaurainen ja jopa aavistuksen makea maku, ehkäpä se on kaura-ainesosien tiiviys ja laatu. Toisin kuin yllättävän monissa leivissä, tähän ei ole edes lisätty ripausta sokeria parantamaan makua.
Jos Snäkkärissä on jokin huono puoli, se on hinta. Mun lähikaupassa Snäkkäripussi maksaa melkein 4€, ja kun pakkauksessa on neljä leipästä, yhden hinta on euron. Kallis hinta johtuu epäilemättä tuotteen gluteenittomuudesta. Itselläni ei ole ongelmaa gluteenin kanssa, mutta tämä on niin älyttömän hyvän makuista, että ostan tätä vaikka onkin kallista.
KAURAJEMMARI: SIEMENIÄ & PROTEIINIA
Superrapea Kaurajemmari on ohutta ja vielä paljon kuivempaa kuin Lagom. Hiilareita on tässä eniten mun suosikkileivistä, mutta eniten on proteiiniakin - komeat 16%. Jemmarissa on runsaasti siemeniä (25%), ja juuri siemenet nostavat leivän proteiinipitoisuutta.
Kaurajemmarissa parasta on rapeus. Maku on paahteisempi ja vähemmän "makea" kuin Lagomissa, vaikka tähän on lisätty siirappiakin. Kilohinta on edullisin mun suosikeista.
TÄYTTÄ KAURAA: HIIVATON HERKKU
Ylöjärveläisen Aallon Leipomon Täyttä kauraa -niminen kauraleipä on uusin löytöni. Siinä on hiilareita vain 21,4%, eli mun tämän hetken käsityksen mukaan se on kauppojen toiseksi vähähiilarisin kauraleipä. (Ykkönen on Vaasan Feelgood Minihiilari, mutta se on mauton ja "pahvinen".)
Aallon kauraleipä on ihanan tiivistä ja olemukseltaan rustiikkista. Siinä missä suurin osa kauraleivistä on ilmavia ja "reikäisiä", Aallon leipä on todella tiivis. Siinä ei ole käytetty hiivaa, johtuisiko rakenne sitten siitä.
Täyttä kauraa -leipä on maultaan todella kaurainen ja maukas. Jos vertaa yllä mainittuun Vaasanin Minihiilariin, Aallon leipä on kuin gourmet-tuotos. Minihiilarissa kauran osuus onkin vain 50% leivän viljasta, Aallon leivässä 100%.
Leipä nautitaan mieluiten aidon voin kera, tai vähintään Oivariinin - voi korostaa makua parhaiten. 😋
(Myös 2-3 juustoviipaletta löytää usein tiensä tähän kyytiin.)
Ja muuten - kysynpähän ihan uteliaisuudesta: paljonko kulutat leipää? Montako palaa menee päivässä?
