Olen tänä kesänä syönyt vähän vapaammin (ja syönyt paljon..!), ja se näkyy vaa'alla ja tuntuu vyötäröllä. Siitä ilosta jaan pari siskoni reseptiä, jotka sijoittuvat vhh-asteikolla kategoriaan "hyvä-karppaus". Näissä on esimerkiksi kaurahiutaleiden ja papupastan muodossa enemmän hiilihydraatteja kuin aineenvaihdunnan säätelyyn tähtäävässä, tiukemman hiilarimäärän karppauksessa (aargh, inhoan edelleen tuota sanaa), mutta ne ovat hyviä, hitaita hiilihydraatteja.
Siskoni tekee ihan älyttömän hyvää ruokaa! Oletteko huomanneet, että joillain ihmisillä on vain se jokin "tatsi" sormissaan, mitä tahansa he heittävät pannuun, on tuloksena mystisen maukasta, "Mitä sä olet tähän laittanut?" -kommentteja kirvoittavaa ruokaa. Jos itse toistat saman reseptin (vaikkei näillä taitajilla yleensä mitään täsmällisiä reseptejä tietysti ole...), saat lautaselle usein vain kalpean version alkuperäisestä ruoasta. Kummatkin siskoni ovat tällaisia luonnostaan lahjakkaita keittiövelhoja, on aina ihan mahtavaa päästä heidän ruokapöytäänsä. :)
Minä olen sen verran hiilihydraattiherkkä, että korkeamman hiilarimäärän nauttiminen, vaikka hitaidenkin, vaikuttaa nopeasti olotilaani ja johtaa näläntunteiden voimistumiseen ja napostelun himon palaamiseen. Olen hyvällä mielellä kesän aikana nauttinut tällaisia herkutteluun rohkaisevia ruokia, mutta koska en halua enempää herätellä hiilarihimojani (nuo teeleivät.... aika paha tiketti takaisin leipäriippuvuuteen! :p), olen tällä viikolla siirtynyt "katkaisumoodiin" ja vedän pienen induktiovaiheen. Atkinsin induktio on vhh-ruokavalion starttauksen lisäksi, lyhennettynä vaikka vain viikonkin mittaiseksi, kätevä tapa katkaista herkuttelukierteeltä siivet.
Mutta tänään muistellaan vielä kesän ihania "hyvä-karppaus"-herkkuja. :)
Ohjeesta riittää n. neljälle hengelle.
Pilko kasvikset. (Kasvisten määrä? Suhteuta tomaattimurskan määrään ja päätä itse miten löysää tai tuhtia kastikkeesta haluat.) Freesaa sipuli ja valkosipuli ja heitä joukkoon kukkakaalit, chilit ja tomaatit (kukkakaaleja voi hieman esihöyryttää niin eivät jää niin al-denteiksi ;) - tai käyttää esikeitettyä pakastekukkakaalia). Kun kasvikset ovat vähän pehmenneet, lisää quorn - tai soijarouhe (pakasteista löytyvä Anamman soija"jauheliha" on minusta parasta). Lisää lopuksi tomaattimurska ja kerma ja anna muhia. Mitä pitempään muhitat, sitä enemmän maut tiivistyvät. Mausta suolalla ja pippurilla.
Papupasta on loistava, ravinnerikas vaihtoehto vehnäpastalle. Papupastasta melkein puolet on proteiinia...! Hiilariakin on maltillisesti viljaan verrattuna, pavusta riippuen 16-20% (papupastaa on kolmea eri versiota).
Anoppi-Karkkipäivä leipoo legendaarista, pehmeää, runsas-voista vehnänäkkäriä (ei mitään tekemistä paremmin näkkärinä tunnetun kovan näkkileivän kanssa), johon kuka tahansa vehnäisen ystävä koukkuuntuu alta aikayksikön. Minäkään en ollut poikkeus, ja monta vuotta ehdinkin tuota taivaallista vehnäleipää mussuttaa silmät onnesta viiruina anoppilavierailuilla.
Kunnes kolme vuotta sitten tuli loppu.
Myös siskoni on maistanut anopin näkkäriä. Nyt hän oli puoli-vahingossa keksinyt reseptin, jonka tuloksena uunista putkahti hämmästyttävän paljon maultaan tuota vehnänäkkäriä muistuttavia leipäsiä. Kun maistoin näitä siskoni luona ihan kiljaisin riemusta. Valitettavasti ahmimisreaktiota ei voinut estää. :D Nämä ovat koostumukseltaan rapeampia kuin anopin näkkärit, mutta elämyksellisesti niin lähellä tuota vehnäihanuutta kuin vain vehnättömin keinoin voi tulla..!
Sekoita kaikki aineet keskenään, levitä pellille ohuehkoksi levyksi ja paista uunissa 200 asteessa n. 10-15 minuuttia. Leikkaa viipaleiksi.
Savolainen perinneruoka mustikkakukko on ehkä parhaita jälkiruokia maan päällä. Ainakin minun mielestäni. :) Aito kukko tehdään ruiskuoreen, mutta vhh-versiossa rukiisen maun saa taiottua sokerijuurikashiutaleilla (kauppanimi Fibrex).
Sekoita pohjan jauhoainekset yhteen ja puristele joukkoon pehmennyt voi. Laita taikina hetkeksi jääkaappiin tai pakkaseen niin kannen muotoilu on helpompaa.
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Painele noin 2/3 taikinasta pyöreän vuoan pohjalle. Esipaista pohjaa n. 10 minuuttia. Sekoita mustikat ja makeutus ja kaada marjat vuokaan. (Perinteisessä reseptissä täytteeseen tulee vielä n. ruokalusikallinen perunajauhoja.) Laita loppu, kylmässä jähmettynyt taikina kahden leivinpaperin väliin ja kauli pieneksi levyksi. Aseta levy kukon kanneksi. Tai jos et jaksa kaulia, taputtele taikinasta pieniä lämpäreitä jotka asetat täytteen päälle kunnes täyte on peittynyt. Paista vielä n. 10-15 minuuttia kunnes kansi on ruskistunut.
Mustikkakukko tarjotaan kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa. Yksinkertaisin vhh-jäätelö syntyy sekoittamalla kermavaahtoa ja keltuaisia sekä haluttua makeutusta, mutta koska siskoni yrittää parhaillaan välttää eläinrasvoja, hän teki jäätelön kookoskermaan. Kokeellisena keittiöttärenä hän sujautti sekaan myös soijatuorejuustoa..! Toimi!
Vegaaninen kookosjogurttijäätelö
1 tölkki kookoskermaa
pari desiä soijajogurttia
100 g Tofutti-tuorejuustoa
1 tanko Bourbon-vaniljaa
pari rkl makeutusta
Sekoita aineet ja pakasta. (Kai tämän voi tehdä myös jäätelökoneessa jos sellaisen omistaa..?) Sekoittele jäätelöä noin puolen tunnin välein niin koostumuksesta tulee jäätelömäinen. Jätski on valmista noin parin tunnin kuluttua, halutusta kiinteysasteesta riippuen.
*
Muun muassa tällaisia eväitä on tullut tänä kesänä nautiskeltua. Olen syönyt myös paljon bataattia ja jonkun verran palkokasveja ja hedelmiä. Ja mahtuihan kesään myös se Épernayssa nautittu suklaajäätelöstä, keksistä ja tuulihatuista kasattu kunnon sokerijälkkäri. :)
Miten hyvä-karppaus ja "tavallinen" karppaus eroavat käytännössä toisistaan? Hyvä-karppaaja ei pyri ruokailemaan tietyn hiilihydraattirajan puitteissa, vaan koostaa ravintonsa niin, että valitsee hitaampia hiilihydraatteja nopeiden sijaan. Hän suosii esimerkiksi bataattia perunan sijaan ja täysjyväviljaa ja -riisiä valkaistujen sijaan. Karkit ja muut sokeriset herkut hyvä-karppaaja vaihtaa hedelmiin, pähkinöihin ja vaikka raakasuklaaseen. "Perus-karppaaja" taas välttää kaikkea viljaa ja syö esimerkiksi hedelmiä, palkokasveja ja bataattia vain harvoin. Sokeri ei luonnollisestikaan kuulu kumpaankaan ruokavalioon.
Minun oli alunperin tarkoitus siirtyä ruokavaliomuutoksellani hyvä-karppaajaksi. Huomasin kuitenkin, että hiilihydraattien sietokykyni on sellainen, etten hyvä-karppauksella saavuta samoja etuja kuin hiilaritietoisemmalla linjalla. Etuihin kuuluvat kevyt ja tasapainoinen olo sekä makean- ja yleisen herkuttelun himon poissaolo. Minulle sopiva päivittäinen hiilihydraattimäärä on noin 40-50 grammaa. Jos syön pidempään tuon määrän yli, voimakkaat napostelunhimot ja tiheät näläntunteet palaavat.
Nyt siis induktio-interventio ja uusin voimin kohti Kreikan piiras-houkutuksia elokuun lopussa! :)
13 comments on “Kesä kiristi vyön”
Jälleen ihanan kuuloisia reseptejä! Mutta mistä tuota Bake prota saa? Tai voiko sen korvata jollain jos ainoa vaihtoehto on tilata netistä? Joskus aiemminkin mun leipomuskokeilut tyssäsi siihen, etten löytänyt sitä mistään.
Bake Pro'ta saa ainakin YesDeli-nettikaupasta, mutta jos ei jaksa tilailla netistä niin Fastin Cook-Bake-Cake Protein on samankaltainen (ellei ihan samanlainen? :)) kuumentamista kestävä leivontaproteiinijauhe, ja sitä olen nähnyt ihan Sokoksellakin.
Voi kunpa hiilareiden vähentäminen toisi apua valtavaan makeanhimooni. Hienolle näyttää nuo sun ruuat ja viikkoruokavaliosi, mutta jotenkin tässä vaiheessa tuntuu helpommalle jättää ruokavaliosta pois ne ns. höttöhiilarit alkuun. Millä ihmeellä tämän makeanhimon voi voittaa pysyvästi?!!!!
Kun olen blogisi menneiden postausten lukemisessa vasta vuoden 2011 kesässä, niin en ole siis vielä perehtynyt näihin vhh-kokkailuihin. Haluaisinkin kysyä, että jos ihminen on perusleipurinakin aika keskinkertainen, niin onko vhh-laiseksi siirryttäessä edessä suuria pulmia. Tarkoitan, että onko joku perussetti, millä tietyt jauhot voi aina korvata, vai pitääkö ostaa erikseen esim. joku "Näin leipoo vähähiilarilainen" -kirja.
Voi kunpa pääsisi itsekin eroon tästä sokerihuuruisesta elämästä.
Minä en ole kokenut vhh-leipomista yhtään pulmalliseksi. Päinvastoin, vaikka luinkin vhh:laisuuteni alkutaipaleella ohjeita, joiden mukaan viljattomat jauhot ja esimerkiksi sokerin puuttuminen vaikuttavat suuresti leipomusten ainesosien mittasuhteisiin verrattuna tavalliseen leivontaan, olen itse asiassa ollut yllättynyt siitä miten "umpimähkäisillä" seoksilla tulee aina ihan syötävää ja leivän/piiraan/kakun tuntuista ja näköistä tavaraa :D Olen toistaiseksi kolmen vuoden aikana totaaliepännistunut vain yhdessä ainoassa vhh-yritelmässä - nimittäin keittää Fibrex-hiutaleista puuroa ^_^ Ei onnistunut, sokerijuurikas ei puuroudu sitten millään :D
Asiansa osaavat jauhopeukalot ovat tietysti oikeassa siinä, että viljattomat jauhot tosiaankin käyttäytyvät leivonnassa eri lailla kuin viljaiset, ja sokerittomuudellakin on vaikutuksensa. Jostain luin, että sokeri lasketaan leivonnassa myös nesteeksi (täytyy sanoa että en oikein ymmärrä tätä, mutta jostain näin luin), eli jos alkuperäisessä ohjeessa on vaikka 1dl sokeria ja jätät sen kokonaan pois, niin vastaavasti nesteen määrää taikinassa pitäisi lisätä jottei taikinasta tule liian kuivaa. Itse en ole koskaan menetellyt näin enkä muutenkaan miettinyt mitään jauhojen eri vaikutuksia (vhh-jauhoilla on hyvinkin erilaisia ominaisuuksia; yhdet ovat rasvaisia ja vähäproteiinisia, toiset runsaskuituisia ja vähärasvaisia, toiset enemmän ja toiset vähemmän nestettä imeviä jne), ja silti olen aina onnistunut.
Muita normileivonnan perusohjetta en ole tainnut suoraan "kääntää" vhh:ksi kuin kreikkalaisen tiropitan. Alkuperäisessä ohjeessa oli puoli kiloa vehnäjauhoa, minä puolitin ohjeen ja käytin 250 g sekoitusta jossa oli mantelijauhoa, gluteenijauhoa, soijajauhoa, kookosjauhoa, psylliumia ja Fibrexiä. Käytännössä ainoa ero, jonka saattoi leipoessa huomata, oli tietysti sitkon puuttuminen ja taikinan erilainen koostumus. Koostumuserosta huolimatta taikina "käyttäytyi" uunissa ihan samalla lailla kuin vehnätaikina, ja makukin oli mitä erinomaisin. Veikkaan, ettei monikaan piirakkaa maistava olisi heti arvannut, että kyseessä on täysin viljaton pohja.
Itse olen siis kokenut, että vhh-jauhoja voi aika huolettomasti laittaa samassa mittasuhteessa nesteeseen kuin normileivonnassakin. Ja jos nyt taikina sattuisikin olemaan vähän kuivempaa tai löysempää kuin viljataikina, niin uunista ilmestyy kuitenkin lopuksi aina kiitettävä tulos ja suu on tyytyväinen. :)
Vhh:laisen perusjauhoiksi riittävät oikein hyvin manteli- ja soijajauho, jos ei jaksa kymmentä eri jauhoa pitää kaapin täytteinä niinkuin meikäläinen :D Eli jos haluat tehdä jonkun normireseptin vhh:na, ja siinä on vaikka 4 dl vehnäjauhoa, niin laitat tilalle vaikkapa 2 dl mantelijauhoa ja 2 dl soijajauhoa.
Vehnäleseet ovat myös erinomainen lisä vhh:laisen kuivakaappiin, niitä löytyy joka kaupasta, ne ovat edullisia ja vähentävät taikinan hiilihydraattikuormaa. Niissä on soijajauhoa vähemmän hiilihydraatteja. Leseitä voi laittaa taikinaan vaikkapa noin 1/5 tai 1/4. Kaikki eivät pidä "leseisyydestä", mutta minä esimerkiksi hädin tuskin maistan leseet leipomuksissa...!
Kiitos. Kirjoitinkin jo vastauksen, mutta kommenttini vastauksena luki, että kirjoitin sen liian nopeasti. Näin on käynyt joskus aiemminkin.
Mutta siis hyvä, aion kokeilla tuota perussääntöä eli siis korvata tavalliset jauhot tuolla proteiinijauho-mantelijauho seoksella.
Maistoin muuten kerran jotain kaupan karppausleipää, ja se oli kyllä todella yököttävän oloista rakenteeltaan ja myös maultaan. Ei ollenkaan perusleipämäinen. Siitä jäi pieni kammo.
Hmmmmm...... Pahoin pelkään, että silloin et todellakaan tykkää mantelileivästäkään. :) Kaupan karppausleivät maistuvat paljon enemmän "tavalliselta" leivältä kuin kotona leivottu. Ainakin minun mielestäni. Manteli-soijajauhosekoituksella ei myöskään saa perusleipämäistä koostumusta. Normileivälle tuttuun sitkoon tarvitaan aina gluteenia, ja kaupan karppileivissä sitä on.
Ahaa. Mutta jossakin vaiheessa aion silti kokeilla.
Otsikosta luulin, että olet laihtunut kesällä. :D Itsekin lihoin pari kiloa kesällä ja olo on muutenkin löllö. Pitää syksyn mittaan vähän katsoa, mitä suuhun laittaa ja liikkua enemmän.
Nojoo, voihan sen tosiaan niinkin päin tulkita :D
Ja itse luulin, että nyt on tiedossa säästöpostaus tuhlailevan kesän jäljiltä. :)
Säilyykö tuo vegejäätelö kauemminkin, jos ei heti syö?
En ole koskaan syönyt quornia, mutta voisin kokeilla tuotakin ohjetta vegaanisena versiona, papupastan kanssa (keliaakikko-mieskin voi sitten syödä samaa). Tulee vain kalliiksi ainekset. Voisikohan papupastaa tehdä itse, pysyisiköhän se kasassa...? Meillä on tuollainen veivattava "pastakone".
edit. tuli tuollainen "kirjoitat kommentteja liian nopeasti, ota rauhallisesti!" -viesti kun yritin lähettää?? En kyllä ole kirjoitellut muita kommentteja.
Täytyy sanoa, että en tiedä... Siskoni on tehnyt sitä kahdesti, ja se on kadonnut parempiin suihin parin päivän sisällä. :)
Vähän veikkaisin, ettei itsetehty jäätelö, oli sitten vegaania tai lehmänmaidosta tehtyä, säily kovin pitkään. Koostumus varmaan alkaa kärsiä joidenkin päivien jälkeen, mutta tämä on tosiaan vain villi veikkaus.